Tiedättehän kullan laskusuhdanteen, josta talousmedia kohisee ja jota George Soros jatkuvasti julistaa? No, sitä ei ole olemassa. Kullan laskukausi on vain väärää informaatiota, jolla autetaan eliittiä kahmimaan kulta itselleen.
Ainakaan Soros ei itse usko siihen, kuten arvopaperitoimikunnan (SEC) 13-F julkaisu (yli 100 miljoonan dollarin arvopaperiomistukset) toukokuun 15. päivänä osoittaa. George Soros on lisännyt merkittävästi kullan omistuksiaan ostamalla 25 miljoonalla dollarilla GDXJ Junior Gold Miners indeksin ostomääräyksiä (Bull Market Thinking [1]).
Soros Rahastolla on ennestään 32 miljoonan osuus yksittäisissä kaivosyrityksissä ja 1,1 miljoonaa osuutta GDXJ:ssä arvoltaan 11,5 miljoonaa dollaria sekä 530.000 osuutta GLD-kultarahastossa arvoltaan liki 70 miljoonaa dollaria. Lisäksi Soros lisäsi kultakaivosten GDX-indeksiosuusrahaston omistuksiaan 1,1 miljoonalla osuudella, jotka ovat kokonaisuudessaan nyt yli 2,6 miljoonaa osuutta ja arvoltaan yli 70 miljoonaa dollaria. Soroksen rahastoilla on siis kultaomistuksia yhteensä 239 miljoonan dollarin edestä. Jos tämä osoittaa laskukautta ennakoivaa asennetta, niin mikä olisi nousukauden ennakointia?
Väärä informaatio Soroksen kultaomistusten myynnistä johtui virheellisestä tulkinnasta Soroksen GLD-rahaston omistuksen pienenemisestä. Hän ei myynyt kultaosuuksiaan, vaan lunasti paperivaateet fyysisenä kultana. Seurattuaan sivusta pankkiirien kultarahastojen kuppaamista Soros lunasti osan paperikullastaan aitoon tavaraan.
Vihjeenä Soroksen äärimmäisen kannustavasta asenteesta kultaan ei ole vain hänen valtavat kultaomistuksensa, vaan myös hänen 25 miljoonan dollarin ostomääräyksensä junior gold indeksistä. Tämä on erittäin uhkarohkea vedonlyönti heikoimpien kultakaivosten puolesta, sillä korkeat tuotantokustannukset ja paperimarkkinoiden jatkuvan shorttauksen aiheuttama laskeva kullan hinta eivät povaa hyvää. Soroksen veto ei ole järkevä, ellei hän usko vakaasti kullan nousevan lyhyeksi myynnin rynnäkön keskitettyä kullan eliitin hallintaan.
On selvää, että rankka lyhyeksi myynti laukaisee useita indeksiosuusrahastojen tappion pysäytyksiä ja sijoittajien varmuusvaraa joudutaan kasvattamaan lisävakuuksilla. Tämä lisää luonnollisesti myyntipaineita ja alentaa hintaa entisestään. Suuret arvometallipankit ja Soroksen kaltaiset merkittävät sijoittajat ovat ainoita, jotka voivat lunastaa GLD-osuuksia fyysiseen metalliin ostamalla osuuksia alenevaan hintaan ja lunastamalla osuudet puhtaassa kullassa. Sisäpiiriläiset kutsuvat prosessia indeksiosuusrahaston perustan ryöstämiseksi (looting gold basis).
Kullan hinnan putoamisen järjestäminen paperimarkkinoilla suojaa dollarin arvoa keskuspankin 1000 miljardin vuosivauhdilla tuotettavilta uusilta paperirahoilta. Toinen operaatiosta hyötyvä osapuoli on eliitti, joka ostaa indeksiosuuksia halvalla laskevilta markkinoilta ja lunastaa ne kultana. Kaiken muun Lännen varallisuuden tavoin myös kulta keskittyy yhä harvempien käsiin eliitin huutaessa ”laskukausi, hylätkää kulta!”
Kullan ja hopean hintojen manipulointi käy selväksi siitä tosiasiasta, että fyysisen arvometallin kysyntä on noussut samalla, kun paperimarkkinoiden lyhyeksi myynti viestittää pakoa metalleista. Rahastonhoitajan sanoin Wall Streetin perusväittämä on ”volyymi seuraa hintaa”. Nousukautta ilmentää suurella volyymillä hintojen nousu ja kääntäen laskukautta ilmentää taas heikolla volyymillä hintojen lasku. Nykyinen kullan laskukausi muodostuu paperimarkkinoiden tasaisesta laskusta kysynnän kasvaessa rajusti fyysisen kullan markkinoilla. Tämä ilmaisee vahvasti sen, että fyysinen kulta jatkaa nousukauttaan huolimatta paperikultaan kohdistuneista rajuista hyökkäyksistä.
Vaikka tarkoituksellinen hintojen manipulointi on ilmiselvää jopa Matti Meikäläiselle ja varmasti hallituksen markkinoita sääteleville viranomaisille, on turha odottaa mitään toimia hyödykejohdannaiskaupan valvontakomissiolta (CFTC), sillä sitä johtaa yksi Goldman Sachsin entisistä johtajista.
Ei myöskään kannata odottaa talousmedian tutkivan asiaa tarkemmin, sillä se näkee vain laskusuhdanteen siitä huolimatta, että fyysisen jalometallin tarjonta hupenee, preemiot nousevat ja jopa laajalti tunnetut laskukauden kannattajat, kuten George Soros, tekevät vetoja, jotka ovat tuomittuja häviämään, ellei kulta käänny nousukauteen.
Alkuperäinen artikkeli: http://www.paulcraigroberts.org/2013/05/20/no-bear-market-in-gold-paul-craig-roberts/ [2]