"Emme ole kuten amerikkalaiset – emme tule koskaan jättämään ystäviämme."

Qassem Suleimani

Kuva: Stock xchng

Kuka omistaa geenisi patentin?

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 3,89
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Persoonasi saattaa olla jonkun muun omaisuutta, riippuen geneettisestä perimästäsi. Amerikkalaiset yritykset ja yliopistot omistavat jo noin 20% ihmisen geeneistä.

 Lakiprofessori Vernellia L. Randall Daytonin yliopistosta on huolissaan patentoimiskuumeesta. Hänen mukaansa Yhdysvaltain patentti- ja rekisteritoimisto (USPTO) on aina 1980-luvulta alkaen myöntänyt patentteja elävien organismien solurakenteisiin. Nyt patenttien myöntäminen on ulottunut jo ihmissoluihin.

Randall sanoo seurauksena olleen ristiriidan ihmisen geneettisen perimän persoonallisen luonteen vuoksi.

 Patentoimisen kannattajat argumentoivat, että patentit ovat palkinto tutkimustyöstä. Patenttien vastustajat taas nostavat esiin sen, että bioteknikot eivät keksi tai luo geenejä, vaan he manipuloivat jotain, mikä on jo olemassa. Heidän mielestään patenttia ei tule myöntää siksi, että löytää jo jotakin luonnossa olevaa, kuten dna. Dna-patentit rajoittavat tutkimustyötä. Vastustajien mielestä dna-patentit ovat myös moraalittomia, koska niitä patentoimalla siirretään ihmisen rakennusainesten omistus jollekulle muulle.

Taistelua geenipatenteista on kuvattu universaalin perinnön ja perimän taisteluksi ihmisen ponnistuksia vastaan. Ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan siitä, että genomiprojektit ja patenttioikeudet saattavat tuottaa uudenlaisen taksonomisen luokittelujärjestelmän, jossa esimerkiksi vähemmistöjä luokitellaan alalajeiksi. Patentoiminen saattaa johtaa myös geneettiseen kolonialismiin, jossa henkilöt joiden geeniperimässä on patentoitua dna:ta joutuvat esimerkiksi maksamaan patentin omistajalle veroa tai lisenssimaksua ”käytössään olevasta dna:sta”.

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Yksi kommenti

  1. En ihan tajunnut, miten joku voisi omistaa minut? Tähän mennessä ainut, joka on vihjaillut sellaista on puolisoni.

    Ehkä se tästä valaistuu, kunhan Amerikan Yhdysvalloista otetaan yhteyttä. Jännää on arvailla mistä yliopistosta sieltä soitellaan? Omistaakohan ne samalla minun lapsenikin? Entä anoppini, löytyyköhän hälle omistajaa? Epäilen, on hänessä sen verran geenipoikkeamaa.

    (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*