"Elämme pelossa, emme demokratiassa. Eliitti pelkää kansaa, minkä vuoksi se on säätänyt mielipidelakeja pelotellakseen kansaa. Siksi yhä harvempi uskaltaa kertoa todellisista mielipiteistään."

Ursula Haverbeck Dortmundin tuomioistuimessa 2007.

Kuinka kulttuurimarxismin henki täytti valtionkirkon

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 3,52
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Kristillisen kirkon menestys aikojen myrskyissä on perustunut sen joustavaan kykyyn sovittaa oppejaan kulloisenkin maallisen eliitin tavoitteisiin. Tämä näkyy etenkin Pohjois-Euroopan protestanttisissa kirkoissa kuten meidän evankelis-luterilaisessa valtionkirkossamme. Siksi on vaikea uskoa ateistien ja arvoliberaalien usein toistamaan väitteeseen, että protestanttinen kirkko olisi jotenkin lähtökohtaisesti muutosvastarintainen. Lähempi tarkastelu paljastaa, että luterilaisessa kirkossa vaikuttaa nykyään iso joukko pappeja, joiden moraaliset asenteet ovat liberaalempia kuin keskivertokansalaisilla, eivätkä he epäröi julistaa radikalismiaan myös maallisilla foorumeilla.

Naispappien yhteys kirkon maallistumiseen

Jatkuvista tieteelle annetuista myönnytyksistä huolimatta kirkko on kyennyt säilyttämään moraalia koskevat perusarvonsa lähes koskemattomina, mutta viimeisen neljän vuosikymmenen aikana se on joutunut tekemään kompromisseja myös niissä. Kirkon muurien sisään on astunut joukko, jolla on maallisen ideologian päämäärät, mutta niitä on vaikea tunnistaa, koska ne on kääritty kristinuskolle mieluisiin humaaneihin arvoihin. Mikäli tällainen syytös olisi mahdollista esittää julkisuudessa, vastaisivat eri asiantuntijat siihen luultavasti, että kirkon arvomuutos on osa yhteiskunnan luonnollista muutosta, jopa ”edistystä”. On kuitenkin sinisilmäistä olettaa, että vakaan instituution dramaattiset muutokset perusarvoissa olisivat pelkästään seurausta ympäröivän yhteiskunnan kehityksestä. Todisteet viittaavat pikemminkin siihen, että muutoksen taustalla ovat aatteelliset toimijat, jotka eivät aina itsekään ole tietoisia humaaneilta näyttävien maallisten pyrkimystensä ideologisista päämääristä.

Ovatpa kirkon uudistukset kuinka nopeita ja radikaaleja tahansa, ne ovat julkisuudessa muutosta itseisarvona pitäville voimille aina liian hitaita ja vesitettyjä, mikä on tietenkin ”todiste” kirkon syvään juurtuneesta vanhoillisuudesta. Esimerkiksi 1970-luvulla ns. edistykselliset pitivät maamme valtionkirkkoa militarismia syleilevänä kiihkoisänmaallisuuden ikuisena linnakkeena. Tätä melko yleistä mielikuvaa vielä vahvisti ”taantumuksellisena” pilapiirtäjänä pidetyn Kari Suomalaisen kuvaus kokoomuslaisesta kypäräpäisenä pappina. Tosiasiassa militarismi ja nationalismi eivät enää sotien jälkeen olleet valtionkirkossa mitenkään esillä. Päinvastoin, kirkko korosti pasifismia kuten se teki jo 1900-luvun alussa. Poikkeus tästä kirkon yleisestä linjasta tapahtui vasta sisällisodan jälkeen ja erityisesti 1930-luvulla, jolloin vuosikymmentä aiemmin opiskelunsa aloittaneet Akateemisen Karjala-Seuran nationalistiset teologian opiskelijat pääsivät kiinni papin virkoihin. Samanlainen ideologian sävyttämä heilahdus tapahtui 1970- ja 1980-luvuilla, kun 60-lukulaiset yleisvasemmistolaiset pääsivät vaikuttamaan kirkolliseen elämään. Epäilemättä juuri heidän ponnistelujensa tuloksena saatiin ensin hyväksyttyä naispappeus vuonna 1986, sittemmin heidän tavoitteekseen on tullut koko kirkon politisointi, joka on näkynyt uusvasemmiston muotiteemojen kuten seksuaalivähemmistöjen ja ulkomaalaisten asioiden ajamisena. Tämä on luonnollisesti merkinnyt radikaalia muutosta kristinuskon perusopetuksissa ja moraalissa.

Kun nainen on protestanttisen uskon auktoriteettina pidetyn Uuden testamentin opetusten (1. Kor. 14: 34) vastaisesti päästetty papiksi, se on raivannut lisää tietä ajan henkeä peilaaville poliittisesti korrekteille Raamatun tulkinnoille. Tässä yhteydessä on tarpeetonta ottaa moraalista kantaa tasa-arvoon sinänsä, sillä se kuuluu yhteiskunnassa alati muuttuviin maallisiin arvoihin, joilla ei pitäisi olla kirkossa sen enempää sijaa kuin muillakaan ulkoa tuoduilla arviointiperusteilla. Kristinuskon kannalta olennaista on arvioida, kuinka ristiriidattomasti kirkko itse noudattaa omia opetuksiaan. Mikäli uskonnollisen yhteisön auktoriteetit arvioivat uskontoaan muilla mittareilla kuin sen omilla pyhiksi kanonisoiduilla kirjoituksilla, kyse ei ole enää itsenäisestä uskonnosta, vaan alistumisesta ulkopuolisille voimille, joilla on vieraat päämäärät.

Vaatimus noudattaa kristillistä oppia sen teologiasta käsin on kirkon asioihin halukkaasti puuttuville arvoliberaaleille kiusallinen, ja siksi he ohjaavatkin keskustelun sivuraiteelle. Heidän yleisesti käyttämä retorinen keino on väittää sinänsä perustellusti, ettei kirkko itsekään noudata kirjaimellisesti Raamatun sanaa. Esimerkiksi Raamattu tuomitsee miesten pitkät hiukset ja tatuoinnit, mutta vastaavasti kirkko sallii ne. Useimmat esimerkit kirkon epäjohdonmukaisesta linjasta on tarkoituksella noukittu Vanhasta testamentista, jota luterilainen kirkko ei ole koskaan pitänyt samanlaisena auktoriteettina kuin Uutta testamenttia. Koska kirkko noudattaa Raamatun opetuksia aina jossain määrin valikoiden, pitäisi tästä liberaalien mielestä seurata, että sitä on sen vuoksi syytä tulkita miten tahansa ikään kuin kaikilla sen opetuksilla ja säännöillä olisi sama moraalinen painoarvo. Tällä retorisella silmänkääntötempulla kaikki moraaliset kysymykset halutaan asettaa samalle viivalle, mikä sopii tietysti hyvin yhteiskunta-utooppisille voimille, jotka haluavat korruptoida keskeisten kansakuntaa koossapitävien instituutioiden kuten avioliiton merkitystä.

Avoimessa yhteiskunnassa kenellä tahansa on oikeus arvostella uskontoja, mutta silloin kun kirkon palveluksessa oleva henkilö esittää moraalista kritiikkiä Raamatun sisällöstä, pitäisi sille olla painavat teologiset perusteet. Muussa tapauksessa nousee epäilys, että kritiikin esittäjä haluaa muokata Raamatun oppeja niin, että ne palvelevat jotakin maallisesti tärkeäksi koettua päämäärää. Yleensä nuo päämäärät ovat uusvasemmiston identiteettipolitiikkaan liittyviä lempiteemoja. On esimerkiksi vaikea ymmärtää, mitä syitä homoseksuaaleilla on väen väkisin tulla mukaan itselleen vihamielisen instituution toimintaan, joka jo lähtökohtaisesti pitää heidän taipumuksiaan tuomittavina. Samaa voi sanoa myös muista seksuaalisen identiteettipolitiikan julistajista kuten moniavioisuutta kannattavasta ja panseksuaaliksi nymfomaaniksi itseään kutsuvasta Melissa Mäntylästä, joka opiskelee Helsingin yliopistossa kristillistä teologiaa. Mikä motiivi on tulla kirkon työntekijäksi ihmisellä, joka 60-lukulaisten radikaalien tapaan tekee yksityisestä poliittista eikä usko Raamattuun?[i] Tässä mielessä on historian ironiaa, että vasemmistolaiset, jotka ovat perinteisesti syyttäneet oikeistolaisia siitä, kuinka nämä käyttävät kirkkoa edistääkseen konservatiivista ideologiaa, ajavat tänään kirkon avulla omaa ideologiaansa.

Naispappeuden hyväksymisen jälkeen kirkon modernisointi on vain kiihtynyt. Yhtenä selittäjänä saattaa olla se, että naispapeista suurin osa kannattaa vihreitä. Pappisliiton tekemä selvitys vuodelta 2002 vahvistaa, että vihreät ovat naispappien keskuudessa ylivoimaisesti suosituin puolue. Vuoden 1999 vaaleissa naispappien suosituimmat puolueet olivat Vihreät (29%), Keskusta (21%), Kristillisdemokraatit (10%), SDP (10%), RKP (4%). Miehistä vihreitä kannatti 12% ja keskustaa 25%. Jako näkyy yleisemmin myös siinä, että kaupungeissa äänestetään vihreitä ja maaseudulla keskustaa. Myös vihreissä tunnustetaan kirkon sisäinen muutos varsinkin urbaaneissa keskuksissa. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.4.2011 verkkolehti Uuden Suomen kolumnissaan:

Oma kantani kirkkoon on muuttunut vuosien varrella täydellisesti – on tosin kirkkokin muuttunut niistä ajoista, jolloin oli ymmärrettävää piirtää pilakuvassa kokoomus mieheksi jolla on kypärä päässä ja liperit kaulassa. Ainakin täällä etelässä olisi perustellumpaa kuvata vihreät liperikaulaiseksi naiseksi.

Vihreät eivät kuitenkaan ole mikä tahansa kaupunkilaisliberaali puolue, vaan sen johdossa ja kannattajissa on myös vahva ex-taistolaisten segmentti, mikä näkyy hyvin sen arvomaailmassa. Ilkka Kylävaara kertoo toimittamassaan teoksessa Taistolaisuuden musta kirja (2004) tutkija Anu Kontulan pro gradu -työstä, jonka kysely- ja haastattelututkimuksen mukaan tyypillinen ex-taistolainen äänestää vihreitä (45%) ja vasemmistoliittoa (32%).[ii]

Olisi kummallista jos nämä prosenttiluvut eivät jollain tapaa heijastuisi kirkon arvomuutoksessa ja poliittisesti korrekteissa Raamatun tulkintoissa. Samalla jäisivät selittämättä näkemykset, joita on esittänyt mm. Helsingin naispiispa Irja Askola. Helsingin Sanomien haastattelussa Askola esittää, että evankelis-luterilaisen kirkon olisi syytä suorastaan riemulla antautua kilpailevan islamaninuskon ekspansiivisille pyrkimyksille. Vielä Askolaa enemmän julkisuudessa viihtyvä kirkon sisäinen kumouksellinen on julkkispappi Jaakko Heinimäki, joka on kunnon internationalistin tapaan julistanut, että Jeesus ei olisi kannattanut kotia, uskontoa ja isänmaata. Vanhemman polven kirkollista mädätystä edustaa emerituspiispa Wille Riekkinen, joka haluaa sosiaalisen vallankumouksen ja Helsingin hiippakunnan emerituspiispa Eero Huovinen, jonka mielestä rasismi on synti, vaikka Raamatussa ei puhuta sellaisesta mitään.

Nämä samaiset valtionkirkon merkkimiehet ja -naiset puhuvat mielellään moniarvoisuudesta ja kirkon työntekijöiden omantunnonvapaudesta, mutta käytännössä niiden annetaan toteutua vain valikoivasti. Evankelis-luterilaisen uskon modernisointi alati muuttuvan ajan hengen mukaiseksi on merkinnyt monissa tapauksissa Raamatun sanan hylkäämistä, mikä on puolestaan aiheuttanut huomattavia vaikeuksia siihen edelleen uskoville papeille ja kristillisille järjestöille.

Dramaattisin muutos tapahtui 2000-luvun alussa, jolloin kirkolliskokous hyväksyi ponnen, jossa naispappeutta vastustavilta evättiin oikeus tulla vihityksi pappisvirkaan tai nimitetyksi virkoihin. Ne papit, jotka virkatoimissaan kannattavat edelleen perinteisiä raamatullisia arvoja, ovat saaneet rangaistuksia maallisissa tuomioistuimissa. Esimerkiksi pappi Ari Norro sai kantelun seurauksena sakkotuomion naispapin syrjimisestä, koska ei suostunyt tekemään yhteistä jumalanpalvelusta pastori Petra Pohjanraiton kanssa. Tässä tapauksessa kyse ei ollut enää instituution sisäisestä kurinpitotoimesta, vaan valtiovallan tasa-arvolainsäädännön soveltamisesta kirkon asioihin. Yleensä aatteelliset ja uskonnolliset yhteisöt rankaisevat omien sääntöjensä mukaan niskureita, eikä valtiovalta ole voinut puuttua tällaisiin tapauksiin. Tietysti Norron jutussa on huomioitava se, että luterilainen kirkkomme on sidoksissa valtioon, jonka vuoksi sen toimintaa voidaan tarkastella myös Suomen lain näkökulmasta. Yleensä kyse on lain tulkinnasta ja siitä, onko päättävillä virkamiehillä intressiä soveltaa yleisiä lakeja itsenäiseen instituutioon tai tilanteeseen kuten väkivaltaiseen jääkiekko-otteluun. Käytännössä valtiovallan tulkinta tasa-arvolainsäädännöstä vaihtelee tapauksen mukaan. Esimerkiksi valtioapua saavan Naisasialiitto Unionin ei tarvitse rekrytoinnissaan noudattaa Suomen laissa kirjattua tasa-arvolakia, koska järjestön mielestä miesjuristit ovat kyvyttömiä hoitamaan naisasiakkaiden asioita. Tässä nimenomaisessa tapauksessa valtion oikeusoppinneet ja oikeuslaitos ovat olleet samaa mieltä Naisasialiitton tulkinnan kanssa, jolloin tasa-arvolaki on voitu sivuuttaa. Norrin tapauksessa lain kirjainta tulkittiin toisin päin, mutta poliittinen korrektius säilyi erilaisista päätöksistä huolimatta molemmissa samana.

Tällä hetkellä kirkon suosituin tapa hiljentää moniäänisyyttä on käyttää taloudellista painostusta. Esimerkiksi Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymät ovat aivan hiljattain leikanneet järjestötukia lukuisilta kristillisiltä yhdistyksiltä vain siksi, että ne vastustavat naispappeutta ja seksuaalivähemmistöjen Raamatun vastaisia vaatimuksia. Selustatukea kirkko on saanut valtamedialta, etenkin Helsingin Sanomilta, joka on lietsonut inhoa niitä pappeja kohtaan, jotka ovat pysyneet uskollisina Raamatun sanalle. Perinteistä uskoa puolustavat papit lehti on patologisoinut naisvihamielisiksi, ”homofoobisiksi” ja suvaitsemattomiksi fanaatikoiksi, vaikka vielä joitain vuosikymmeniä sitten heidän käsityksensä olivat sekä valtionkirkon johdon että kansan kannattamia.

Kirkon arvomuutoksen nopeutta ja sen kritiikitöntä hyväksymistä voi selittää myös yhä individualistisemmiksi tulleiden kansalaisten välinpitämättömyydellä. Pelkällä indoktrinaatiolla kun on vaikea tulkita sitä, miksi Suomen Gallupin vuonna 2000 tekemän tutkimuksen mukaan peräti 85% kansasta hyväksyy naispappeuden. Jotain tutkimuksesta voidaan kuitenkin päätellä. Luultavasti se on tehty pelkkänä kaksivalintaisena tasa-arvokyselynä, joten on selvää, että vain harva kiistäisi yhteiskunnallisena normina laajalti hyväksytyn tasa-arvon. On myös todennäköistä, että kyselyyn osallistujille ei annettu mahdollisuutta pohtia sitä ristiriitaa, että hyväksyttyään naispappeuden luterilainen kirkko itsenäisenä instituutiona rikkoo sen korkeinta auktoriteettia eli Uutta testamenttia vastaan. Mikäli kysely olisi koskenut ortodoksista ja katolilaista kirkkoa, joissa naispappeutta ei sallita, olisi tasa-arvoa kannattavien haastateltujen muodostama tulos ollut luultavasti toisenlainen. Kriittisesti analysoituna Suomen Gallupin saama tutkimustulos kansalaisten maallistumisesta on triviaali, mikä jättää varjoonsa paljon mielenkiitoisemman tulkinnan, joka voisi kertoa suomalaisten alistumisesta kulttuurihegemonialle, jossa tasa-arvoideologian ulottamista hengellisen elämän puolelle ei nähdä mitään ongelmaa.

Ehkä tasa-arvon hyväksymisen taustalla onkin maallistuneiden kansalaisten viimeinen yritys sitoa merkityksettömäksi muuttunut uskonto osaksi yhteiskuntaa, jotta yksilö voisi kokea sen jälleen mielekkäänä instituutiona. Yritys on kuitenkin tuhoon tuomittu, sillä uskonto itseriittoisena instituutiona on olemassa aina ennen yhteiskuntaa, jolle se antaa normit, ja joiden varaan yhteiskunnan moraalinen perusta rakennetaan. Kun yhteiskunta alkaa normittaa uskontoa, täytyy sitä ylläpitävän kirkon olla korruptoitunut ja uskon vähintään puolikuollut.

Edistys edistyy – eli kun Jumala korvattiin Suvaitsevaisuudella

Luultavasti monikaan vasemmalle suuntautuneesta papista ei tietoisesti noudata italialaisen kommunistin Antonio Gramscin (1891–1937) esittämää strategiaa pitkästä marssista instituutioihin. Harva heistä lienee myöskään tutustunut suoraan Frankfurtin koulukunnan ajattelijoiden teorioihin. Tekojensa ja puheenvuorojensa perusteella he kuitenkin käytännössä toteuttavat Gramscin strategiaa, jossa kulttuurin ja instituutioiden tila otetaan haltuun ja täytetään omilla – niillä ainoilla oikeamielisillä – ideoilla. Se, ovatko kirkon perusarvojen muutosta ajavat papit frankfurtilaisia tosiuskovia vai pelkkiä hyödyllisiä idiootteja, on lopulta yhdentekevää. Varmaa on se, että he ovat imeneet hienovaraisesti suodatetun frankfurtilaisen ideologiansa humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja teologisen tiedekunnan opetusohjelmista. Tämän ideologian keskeisin oppi ja metodi on kriittinen teoria, joka on kyseenalaistamaton teoreettinen lähtöoletus monissa yhteiskuntaa ja ihmistä koskevissa nykypäivän tutkimuksissa. Lyhyesti sanottuna kriittinen teoria tarkoittaa länsimaisen kulttuurimme hellittämätöntä itsekritiikkiä ja epäilyä kulttuurimarxilaisesta näkökulmasta. Sen ytimenä on ajatus, että

Länsimainen sivilisaatio oli ollut imperialistinen ja tukahduttava voima ihmiskunnan historiassa – erityisesti länsimainen kristinusko. Heidän [franfurtilaisten] mielestään länsimainen sivilisaatio oli rakennettu aggressiolle, sorrolle, rasismille, orjuudelle ja seksuaaliselle tukahduttamiselle. Vuosikymmeniä myöhemmin tästä ideologiasta tuli filosofinen perusta eri ”kriittisten tutkimusten” -ohjelmien ja laitosten perustamiselle; kuten monikulttuurisuustutkimus, naistutkimus, rauhantutkimus ja LGBT [lesbo, gay, biseksuaali ja transsukupuoli] -tutkimus. (Kali Yuga 2012 blogin artikkeli ”Frankfurtin koulukunnan kulttuurimarxismi ja sen yhteys suomalaiseen kulttuuriin”)

Tässä kohtaa on korostettava, että frankfurtilaisten ideoiden edistämisessä ei ole kyse mistään salaliitosta, vaan menestyksekkäästä meemien markkinoinnista ja psykologian tajusta, jolla on voitu iskeä länsimaisen tietoisuuden heikkoihin kohtiin. Ainoastaan frankfurtilaisuuden kannattajat pyrkivät esittämään ideologiaansa kohdistetun kritiikin vainoharhaisena salaliittoteoriana, jotta kaikki vakava keskustelu sen argumenteista ja motiiveista voitaisiin jättää huomioimatta.

Ei siis ole olemassa mitään lännen perinteisille arvoille vihamielistä salaliittomaista verkostoa, jossa luterilaisen kirkkomme liberaalit papit olisivat osallisina. Kuten sanottu, pappimme eivät joitakin ilmeisiä poikkeuksia lukuunottamatta tietoisesti edistä kulttuurimarxismin päämääriä. Kyse on lähinnä siitä, että länsimaisuutta itseruoskiva muodikas ”kritiikin kulttuuri” on läpäissyt koko lukeneiston ja sen ideat ovat läpäisseet myös teologien maailmankatsomuksen. Riippumatta siitä missä määrin teologit ovat kritiikin kulttuurin tartuttamia, he ovat joka tapauksessa altistuneet materialistisen maailmankatsomuksen virukselle, jonka oireena on halu ”maailmanparannukseen”. Läntisen sivilisaation kannalta tässä on ikävää se, että kulttuurimarxismille hyödyllisten idioottien pyrkimys muuttaa maailmaa on käytännössä osoittautunut hyvillä aikeilla kivetyksi tieksi helvettiin. Kirkolle on taas ollut traagista, että maallisten asioiden ”parantaminen” on väistämättä vienyt huomion pois kirkon alkuperäiseltä hengelliseltä tehtävältä.

Aivan kuten muissa länsimaissa kirkon maallistuminen alkoi Suomessa jo vuosia ennen kuin Herbert Marcusen kaltaiset Frankfurtin koulukunnan ikonit alkoivat kuulua yliopisto-opiskelijoiden lukemistoon. Aikaisempi maallistuminen ilmeni lähinnä yhteiskunnallisiin ongelmiin keskittymisenä, jolloin hengelliset kysymykset alkoivat jäädä syrjään. Tätä kehitystä vastusti näkyvimmin kirkon konservatiivista oppositiota edustanut Osmo Tiililä, joka toimi Helsingin yliopiston dogmatiikan professorina 1939–1967. Tiililä vastusti voimakkaasti evankelis-luterilaisen kirkon sodan jälkeistä linjaa, jota vastaan hän protestoi näyttävästi eroamalla kirkosta vuonna 1962. Kaksi vuotta myöhemmin hän kirjoitti kohua herättäneen maallistumista ruotineen pamfletin Sata teesiä kirkosta.

On todennäköistä, että maamme teologian opiskelijat alkoivat kiinnostua marxilaisista teemoista 1970-luvulla, jolloin katolisen kirkon kautta Etelä-Amerikasta Eurooppaan levisi marxilaissävytteinen vapautuksen teologia. Osaltaan mielenkiintoa pitivät yllä tuohon aikaan Chilestä Suomeen tulleet sosialistipakolaiset. Sen sijaan Frankfrurtin koulukunnan feminismi ja seksuaalivähemmistöjen identiteettipolitiikka alkoivat nousta valtionkirkkomme nuorten pappien agendalle vasta 1980-luvun lopulla. Julkisuudessa avointa keskustelua kirkon mahdollisuudesta siunata homoavioliittoja on käyty jonkin verran, mutta vain äärimmäisen harvoin ne ovat kosketelleet kysymyksen ideologisia juuria. Asiaan perehtynyt teologi ja tutkija Juha Ahvio on ollut muutaman kerran Ylen tv-kanavilla väittelemässä homoliittokysymyksestä Setan edustajien kanssa, mutta keskustelu on jäänyt hyvin pintapuoliseksi. Ainoastaan uskonnollisen kanavan Cafe Raamatun ohjelmissa Alvio on päässyt analysoimaan perusteellisesti Frankfurtin koulukunnan kulttuurimarxilaista strategiaa kuinka sukupuolivähemmistöjen vaatimukset saadaan hyväksytettyä kristillisessä kirkossa. Vaikka luterilaisessa kirkossa vallitsee nykyään liberaali hegemonia, on sen sisältä noussut Alvion lisäksi myös muita vastavirtaan kulkevia ajatteljoita, jotka ovat huolissaan kirkon entistä maallistuneemmaksi käyneestä linjasta. Heistä tunnetuimpia ovat piispa Seppo Häkkinen ja Suomen raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala.

Entisenä sosialistina tunnettu emeritusprofessori Yrjö Ahmavaara kirjoitti jo pari vuosikymmentä sitten artikkelissaan ”Salliva yhteiskunta ja väkivallan biologiset juuret” (Kanava, 1/1994)[iii], että länsimaiden kristillinen kirkko on vieraantunut omista opetuksistaan ja perustehtävistään:

James Bulgerin hautajaisissa pappi totesi: Englannin kirkko on ollut merkillisen hiljaa oikean ja väärän välisen eron opettamisesta. The Sunday Times-lehti jatkoi pääkirjoituksessaan (28.11.93) moitetta: ”Kukaan ei ole todella odottanutkaan siltä taholta opetusta henkilökohtaisen moraalin kysymyksissä enää pitkään aikaan: me tiedämme, mitä piispat ajattelevat Etelä-Afrikasta, mutta emme tiedä, mitä he ajattelevat Jumalasta.”

Tämän kirjoittaja ei kuulu uskonnollisen järjestön aktviiveihin, mutta on pakko näin sivusta käsinkin todeta, että moite on osuva. Kirkolliset johtajat ovat yleensä olleet, heti seuraavana kirjallisen ja taiteellisen älymystön ja sosiologien jälkeen, muotiaatteita lammasmaisesti seuraava lauma kaikissa kehittyneissä maissa. Näihin aatteisiin kuuluu ennen muuta kristillisen perisyntiajatuksen vastainen oppi ihmisen synnynnäisestä hyvyydestä, jonka vain kapitalistinen yhteiskunta ja muu ympäristö turmelee.

Historiallisesti katsottuna kulttuurimarxismin marssi läntisiin insituutioihin ei olisi ollut mahdollinen ilman otollisia olosuhteita. Uusvasemmiston 1960-luvun jälkeen saavuttama hegemoninen valta-asema länsimaisessa kulttuurissa ja arvomaailman määrittäjänä ei ole perustunut niinkään argumenttien terävyyteen tai edes taitavaan propagandaan, vaan todennäköisesti siihen, että toisen maailmansodan jälkeen länsi oli henkisesti niin loppuun ajettu, että mikä tahansa tarpeeksi aktiivinen sisäinen kumousliike olisi nujertanut jäljelle jääneen kulttuurisen itsetietoisuuden. Historia tuntee monta vastaavaa ”väsyneen kulttuurin” ilmiötä. Esimerkiksi käy vaikkapa sisäisten kiistojen repimä 300-luvun Rooma, jossa uskostaan varmoilla kristityillä oli helppo tehtävä taivuttaa tahtonsa alle riutuneessa tilassa ollut valtakunta ja sen eliitti. Kehitys huipentui, kun myöhäisantiikin keisari Konstantinus Suuri (n. 272–337) kääntyi kuolinvuoteellaan kristinuskoon, minkä jälkeen Rooma alkoi hajota lopullisesti.

Kun kristinuskosta tuli keskiajalla koko Euroopan hallitseva uskonto, se saattoi kirkkoinstituutionsa avulla ulottaa kulttuurihegemoniansa yhteiskunnan jokaiseen sopukkaan. Sittemmin maallistumisen myötä kirkko menetti suurimman osan entisestä henkisestä vallastaan, mutta tästä huolimatta sillä on edelleen tietty auktoriteettiasema yhteiskunnassamme. Tämän auktoriteettiaseman monet ”sosiaalisesti tiedostavat” papit käsittävät varsin hyvin, eivätkä he ole jättäneet käyttämättä tuota arvovaltaa edistääkseen asiaansa. Kyse ei ole yksittäistapauksista, vaan isosta joukosta yhteiskunnallisesti aktiviisia pappeja, jotka jakavat saman kulttuurimarxismilta haiskahtavan arvomaailman. Julkisissa puheenvuoroissaan nämä papit eivät juuri korosta uskoa Jumalaan, vaan vaativat sosiaalista muutosta, jolla he uskovat vähentävänsä maallista kärsimystä. Samankaltainen ilmiö on tuttu katolisessa kirkossa, vaikka siellä painostus on tullut kirjaimellisesti ulkopuolisilta. Pyhän Pius X:n pappisveljeskunnan (FSSPX) johtaja piispa Bernard Fellayn mukaan Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen (1962–1965) seurauksena katolisuutta alettiin määrittää ulkoa päin, kun se antautui uskoa vesittävälle ekumenialle ja sosiaalisten kysymysten ajamiselle. Fellay katsoo, että koska erityisesti juutalaiset johtajat kannattivat innokkaasti toista konsiilia, sen täytyi merkitä sitä, että se ajoi pikemminkin heidän asiaansa kuin katolilaisten.

Luterilaista kirkkoa jo melko pitkään miehittänyt ja naisittanut edistyksellinen sukupolvi ei ole ainoastaan pannut uuteen järjestykseen kirkon perustehtäviä, vaan sen jäljiltä kristinuskon teologiaan on ilmestynyt täysin uusia tulkintoja. Jussi Halla-aho kysyykin Scripta-blogissaan 2007 perustellusti, onko kristinuskon ytimenä oleva ihmisen pelastuminen yksin uskosta korvautumassa uskolla, jossa ihminen pelastuu yksin suvaitsevaisuudesta. Kysymys nousi esiin, kun Kirkko ja Kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola herkutteli kirjoituksessaan “Kohti aitoa monikulttuurisuutta” ajatuksella, että kristinuskolta kannatusta vievät maahanmuuttajien uskonnot suovat suomalaisille mahdollisuuden harjoittaa pyhimmistä pyhintä eli suvaitsevaisuutta. Halla-aholle tämä multikulturaalinen riemujuhla avautuu hieman toisin:

Simolan ajattelussa on mielestäni teologisen tason ongelma. En ole uskontotieteilijä, mutta lukiopohjalta olen muistavinani, että kristinuskon kova ydin on ihmisen pelastuminen yksin uskosta. Ihminen siis pelastuu uskomalla siihen, että Jeesus on Jumalan poika, ja että hän kuoli syntiemme sovittamiseksi. (Jos olen väärässä, korjatkaa.)

Mikä on kirkon tehtävä? Kirkon tehtävä on julistaa pelastuksen sanomaa ja siten saattaa ihmiset pelastuksesta osalliseksi. Jos ihmiset omaksuvat muita uskontoja kuin kristinuskon, he eivät usko siihen, että Jeesus on Jumalan poika, tai että Jeesus kuoli syntiemme sovittamiseksi. Koska ihminen pelastuu yksin uskosta, tällainen ihminen ei kristillisen, myös evankelisluterilaisen kirkon, doktriinin mukaan pelastu.

(…)Mielenkiintoista olisi tietää, mikä on se kirkon oma perinne, jota Simola on pitämässä kirkkaana. Onko kirkolla jokin uskonnollinen sanoma, vai onko kirkon opillinen sisältö redusoitunut antautumiseen ja toisen posken kääntämiseen? Onko kirkon tärkein tehtävä avata ovia kilpaileville uskonnoille? Onko luterilaisesta kristinuskosta tullut kirjaimellisesti suvaitsevaisuususkonto, jossa ihminen pelastuu yksin suvaitsevaisuudesta? Ehkäpä tämä osuu aika lähelle totuutta.

Tietenkin helpoin tapa ratkaista kirkon jatkuva nöyristely yhteiskunnan muotiaatteiden edessä ja tarve miellyttää Jumalaan uskomattoman enemmistön oikkuja, olisi erottaa valtio kirkosta. Tällöin kirkon ei tarvitsisi välittää valtiovallan ideologisesta painostuksesta, vaan se voisi halutessaan alkaa noudattaa puhdasoppista Raamatun tulkintaa tai vaihtoehtoisesti antautua suoraan liberaalille itsetuholle. Joka tapauksessa kumpikin valinta olisi sen ja kirkkokansan omissa käsissä, eikä valtiovallan tasa-arvolautakunnilla olisi siihen mitään sanottavaa. Tällä hetkellä kirkon ja valtion suhde ei ole pappien päätettävissä, vaan siitä määräävät poliitikot, jotka voivat ideologisesti avoimemmin ajaa kulttuurimarxismin asiaa.

Kirkon erottaminen valtiosta olisi ainakin perinteisten marxilaisten mielestä askel oikeaan suuntaan. Rationaalisuutta ylistävä vanha luokkatietoinen vasemmisto kun on aina pitänyt uskontoa ja erityisesti lännen kristinuskoa vihollisenaan. Sen sijaan uusvasemmistoa määrittävässä kulttuurimarxismissa kirkon ero valtiosta ei ole lainkaan yksiselitteinen kysymys. Suurimpana vaarana uusvasemmisto pitää todennäköisesti sitä, että eron jälkeen kirkko voisi tukeutua pelkästään omaan oppiinsa, jolloin sen ei tarvitsisi välittää modernin yhteiskunnan ideologisista vaatimuksista, jotka ovat yhteensopivia kulttuurimarxilaisille tavoitteille. Toisaalta kirkon erottaminen valtiosta (jota kannattavat myös oikeistolaiset libertaristit) vähentäisi kirkon institutionaalista ja traditioita ylläpitävää valtaa, mikä loisi entistä enemmän tilaa arvotyhjiölle ja relativismille, jotka ovat välttämättömiä ehtoja kulttuurimarxistien havittelemalle länsimaisen sivilisaation jälkeisen utopian toteuttamiselle. Suomesta ei kuitenkaan löydy innokkuutta seurata Ruotsin päätöstä erottaa kirkkoa valtiosta, vaan eduskunnassa vaikuttavat edistyksen etujoukot noudattavat klassista gramscilaista strategiaa, jossa vaikutusvaltaista insituutiota ei jätetä oman onnensa nojaan, vaan se alistetaan valtiovallan ideologisille määräyksille.

On helppo ymmärtää, miksi esimerkiksi vihreiden Tuija Brax kannattaa luterilaisen kirkon ja valtion yhteyden säilyttämistä. Brax on tyypillinen paternalistinen sosialisti, jonka poliittisena tavoitteena on punavihreä sosiaalivaltio, joka katsoo ehdollistetun yksilön perään kehdosta hautaan. Ilmeisenä kulttuurimarxilaisena hän kannattaa valtion viralliseksi ideologiaksi hivutetun tasa-arvofundamentalismin, positiivisen syrjinnän, poliittisen korrektiuden ja feminismin istuttamista kaikkiin instituutioihin – varsinkin niihin, jotka jo lähtökohtaisesti pyristelevät niitä vastaan, kuten kirkkoon.

Viime vuosikymmenten muutokset evankelis-luterilaisen kirkossa osoittavat hyvin sen, kuinka gramscilaista ”pitkää marssia instituutioihin” voivat edistää myös valtiovallan päättäjät eivätkä vain instituution sisäiset toimijat. Kulttuurimarxismin viruksen saaneita poliitikkoja ei kiinnosta valtionkirkon harjoittama uskonnollisuus sen perinteisessä yhteisöllisessä merkityksessä, vaan he päinvastoin näkevät sen instituutiona, jonka perusarvoja korruptoimalla voidaan romuttaa ”diskriminoivaa sukupuolijärjestystä ylläpitävä avioliittoinstituutio”. Heille kirkko on ennen kaikkea ihmisoikeuskirkko, jossa tasa-arvo ja suvaitsevaisuus edustavat korkeinta Jumalan sanaa. Näillä iskusanoilla valtionkirkkoa vaaditaan esimerkiksi antamaan homoille oikeus kirkolliseen avioliittoon, koska muu olisi uuden uskon mukaan ”syrjintää” eli ”syntiä”. Jokaiselle vakavasti ajattelevalle ihmiselle pitäisi olla selvää, että avioliitto ei ole mikään peli, ”elämäntapa” tai sosiaalinen konstruktio, jolla ei olisi biologisia juuria ja jota ei määrittelisi moraali. Paradoksaalisesti avioliiton irrationaalinen puoli tekee siitä konservatismin yhtenä oppi-isänä pidetyn Joseph de Maistren (1753–1821) mukaan juuri kestävän ja järkevän instituution; aatehistorioitsija Isaiah Berlin kirjoittaa Maistren Considérations sur la France (1796) englanninoksen esipuheessa, että

Otetaan esimerkiksi avioliittoinsituutio. Mikä voisi olla järjettömämpää kuin että kahden kahden ihmisen, jotka sattuvat rakastamaan toisiaan elämänsä jossain vaiheessa, pitäisi olla koko loppuelämänsä yhdessä vailla parempaa syytä kuin se, että näin on joskus ollut? Mutta mikään ei ole lyhytikäisempää ja tuhoisampaa, mikään ei muodostu niin vastenmieliseksi kuin vapaan rakkauden järjestelmä. Näin Maistre jatkaa instituutiosta toiseen, ja väittää paradoksaalisesti, että kaikki irrationaalinen kestää ja rationaalinen sortuu. Se sortuu, koska kaikki järjen rakentama on murskattavissa tomuksi järjen avulla; mikään itsekriittisin kyvyin rakennettu ei kestä samojen kykyjen hyökkäystä. Ainostaan läpitunkematon mysteeri voi koskaan hallita ihmistä (suom. Timo Hännikäinen)

On turhaa saivartelua väittää, että jo käsitteellisesti ristiriitainen homoavioliitto jotenkin ”vahvistaisi” kristillistä avioliittoinstituutiota. Nobel-palkittu itävaltalainen taloustieteilijä Friedrich von Hayek (1899–1992) ymmärsi Maistren tapaan, että instituutiot eivät ole syntyneet tietoisen yhteiskuntasuunnittelun kautta eikä niitä voi myöskään radikaalista muuttaa ilman että niiden alkuperäinen merkitys tuhoutuisi. Vaikka Hayek ei puolustanut insitituution jumalallista postulaattia kuten Maistre, hän katsoi sen perusteen olevan laskelmallisen järjen tuolla puolen. Hayekin mukaan instituutio on seurausta kulttuurievoluution spontaanista järjestyksestä, joka selittää miksi esimerkiksi ”näkymättömän käden” ohjaama markkinatalous toimii päinvastoin kuin sosialistinen suunnitelmatalous. Kulttuurimarxilaiset tietävät miten instituutiot murennetaan, mutta muiden marxilaisten tapaan hekään eivät kykene rationaalisella yhteiskuntasuunnittelullaan pysyttämään mitään kestävää. Tästä huolimatta he jaksavat haaveilla utopiastaan. Siksi laskelmoivan ”rationaalisille” kultuurimarxilaisille homoavioliiton siunaamisesta on tullut yksi lukuisista keinoista romahduttaa eräs keskeinen yhteiskuntaa ylläpitävä instituutio, jotta ”sortavien rakenteiden” tilalle voidaan luoda ”tasa-arvoinen”, ”moniarvoinen” ja ”ihmisen vapauttava” vapauden valtakunta.

Kirkko on löytänyt vasemmiston avulla sopivan demonin äärioikeistosta

Kristillinen kirkko on tarvinnut koko historiansa ajan demonin, jota vastaan taistelemalla se on voinut perustella olemassaolonsa. Länsimaisen kulttuurin hallitsevana institituutiona se saattoi pitkään valita itselleen sopivat ja riittävän heikot viholliset. Ranskan vallankumouksen ja marxilaisen sosialismin ilmaantumisen jälkeen kirkko ajautui historiallisesti poikkeukselliseen tilanteeseen: se joutui itse sodanjulistuksen kohteeksi, kun mahtavaksi kasvanut sosialistinen työväenliike alkoi haastaa porvarillista yhteiskuntaa. Kirkko pakotettiin asettumaan puolustuskannalle. Vihollinen oli tällä kertaa hengenvaarallinen ja taistelu sitä vastaan oli aitoa selvitymistaistelua, kuten Venäjän bolshevikkikumouksen vaiheet todistavat. Valtiokoneiston vainosta huolimatta totalitaariset järjestelmät eivät pystyneet nujertamaan katolista ja ortodoksista kirkkoa, ja ne ovat joitakin moderneja myönnytyksiä lukuunottamatta kyenneet säilyttämään oppinsa ytimen lähes koskemattomana.

Sen sijaan demokratian huomassa olleelle protestanttiselle kristikunnalle, kuten maamme evankelis-luterilaisille kirkolle, kävi toisin. Vasemmiston ei onnistunut tehdä työväenluokan vallankumousta, mutta 1960-luvun jälkeen se sai koko yhteiskunnassa aikaan yleisvasemmistolaisen arvomuutoksen, joka koski myös kirkkoa. Muinoin sodan kirkolle julistanut vasemmisto ei ole enää aikoihin ollut sen avoin vihollinen. Päinvastoin, vasemmistolainen arvomaailma, ”vapauden, veljeyden ja tasa-arvon teologia”, on integroitunut tänään osaksi kristillistä maailmankuvaa. Niinpä kirkon on täytynyt etsiä sopiva vihollinen jostain muualta. Sellaisen se on löytänyt aiemmasta liittolaisestaan, perinteisiä arvoja puolustavasta kansallismielisyydestä, jota sekä kirkko että vasemmisto kutsuvat nykyään ”äärioikeistoksi”.

Syynä käsitesekaannuksen syntyyn lienee se, että uusi vasemmisto ei määrittele omaakaan aatettaan enää talouspolitiikan ja luokan perusteella, vaan yleishumaaneilla arvoilla, joiden perusta on vanhan vasemmiston inhoamassa kristillisyydessä. Tästä on seurannut, että vasemmisto määrittelee nykyään myös äärioikeiston arvojen eikä niinkään talouspolitiikan perusteella, varsinkin kun monet nationalistiset puolueet kannattavat samaa uusliberalismin vastaista protektionismia kuin se itse.

Vasemmiston vihaa arvokonservatiivista ”äärioikeistoa” kohtaan on lisännyt tietoisuus, että valkoinen työväenluokka Euroopassa on siirtynyt pitkälti kansallisten ja populististen liikkeiden taakse, koska monikulttuuria ja universaalia humanismia julistavat vasemmistopuolueet eivät enää puolusta sitä. Traagisen eron taustalla on uusvasemmiston auktoriteettien pettymys siihen, että valkoinen työväluokkainen heteromies ei avosylin tullutkaan mukaan luomaan uutta rajatonta sateenkaarimaailmaa, vaan on pysynyt jääräpäisesti ”taantumuksellisissa arvoissa”, joita edustavat mm. heteronormatiivisuus (sic), avioliitto ja isänmaallisuus.

 

pahaNostaaPäätään

 

Vasemmistoa ei ole jätetty pettymyksineen yksin, sillä sen huoleen on yhtynyt kirkko. Maallisista ihmisoikeuskysymyksistä entistä enemmän kiinnostuneen valtionkirkon mielestä työväestön perusarvoista on tullut teologinen ongelma. Varsinkin isänmaallisuudessa kirkko uskoo itävän pahuuden siemenen. Yhdessä vasemmiston kanssa se katsoo isänmaallisuutta ja maahanmuuttovastaisuutta kannattavan työväestön olevan jonkinlaisen paholaismaisen viettelyn kohteena, jota vastaan täytyy taistella kaikin mahdollisin keinoin.

Järjestäytyneen vasemmiston liepeillä viihtyvät elämäntapamielenosoittajat ym. marginaalijoukot ovat jo 1990-luvun puolivälistä lähtien pitäneet omia ”rasismin vastaisia” mielenosoituksiaan maassamme. Kirkolliset johtajat ovat hanakoita seuraamaan muotiaatteita, eikä aikaakaan kun Suomessa nähtiin pappiskunnan rotupoliittinen mielenosoitus. Papiston ensimmäinen ja näkyvin suomalaisten etnistä integriteettiä vastustava tilaisuus nähtiin 18.3.1998, kun Helsingin hiippakunnan 400 pappia piispa Eero Huovisen johdolla osoitti mieltään Tuomiokirkon portailla maahanmuuttajien puolesta. Papit esittivät näyttävillä banderolleilla neljä teesiään, joissa todettiin muun muassa että ”Rasismi on syntiä”, ”Tervetuloa uussuomalainen” ja ”Muukalaista ei jätetä”. Muukalaisilla papit tarkoittivat myös muslimeja, joten mielenosoittajat olivat valmiita toivottamaan tervetulleiksi rajaamattoman määrän kilpailevan valloittajauskonnon kannattajia. Mielenilmaus oli viesti siitä, että maamme kristillinen kirkko ei perusta toimintaansa enää pelkästään hengellisyyteen, vaan siitä ollaan tekemässä maallista ihmisoikeuskirkkoa.

Kun raamatullinen teologia ja kulttuurimarxismi lyövät kättä mediassa

paha2Papeista on tullut entistä näkyvämmin yhteiskunnallisia keskustelijoita, ja monet heistä ovat saaneet siitä jopa ammatin. Enää ei ole kovin tavatonta, että entinen leipäpappi istuu ”sitoutumattoman” lehden päätoimittajana. Vastaavasti sosiaalisesti tiedostavat ihmiset ovat ryhtyneet papeiksi, koska näkevät siinä väylän vaikuttaa yhteiskunnallisesti.

Aikoinaan papit julistivat yhtä virallista totuutta kirkon tiedotusmonopolin kautta. Tänään tuota perinnettä jatkavat valtamedioiden toimittajat, jotka ovat ottaneet itselleen kaikkitietävän papiston roolin ainakin asenteellisella tasolla. Toimittajat, jotka ovat kritiikittä omaksuneet kriittisen teorian opetukset vasemmistolaisilta tiedotusopin professoreilta Pertti Hemánukselta ja Kaarle Nordenstrengiltä, ovat tulleet alalle samoin motiivein kuin papit omalleen: ”parantaakseen” maailmaa. He eivät kirjoita kertoakseen maailmasta objektiivisen totuuden, vaan ajaakseen liberaaleja ja vasemmistolaisia arvoja. Ilmiö on tuttu koko läntisessä maailmassa. Yhdysvaltain tiedotusvälineiden hallitsemasta liberaalien poliittisesta asenteellisuudesta bestseller-kirjan Bias – A CBS Insider Exposes How the Media Distort the News (Washington, DC: Regnery Publishing, Inc., 2002) kirjoittanut Bernard Goldberg paljastaa, että johtavat toimittajat ovat kallellaan vasemmalle ja toimivat sen mukaan. Goldbergin mukaan poliittinen korrektius kumoaa mediassa faktat. Toimittajat ovat tulleet alalle parantaakseen maailmaa oman ideologiansa mukaisesti ja voivat toteuttaa kutsumustaan häikäilemättömästi.

Mitä saadaan, kun papin ja toimittajan roolit yhdistyvät? Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen. Vuodesta 1996 lähtien päätoimittajana toiminut Ruokanen on koulutukseltaan pappi ja puoluetaustaltaan sosiaalidemokraatti. Journalistisen linjan perusteellä häntä voi huoletta kutsua kulttuurimarxilaiseksi. Kristillisen Sana-lehden nettihaastattelussa (2005) hän tunnustaa olevansa edelleen ”maailmanparantaja ja idealisti”, jonka maailmankuva ”näkyy kenties pääkirjoitusten kannanotoissa, lehden kolumneissa sekä juttujen aihevalinnoissa.” Kieltämättä totta kun katsoo vaikka Suomen Kuvalehden tämän vuoden ensimmäistä numeroa, jonka printtiversion kansikuvajuttuna on “Paha nostaa päätään – Uusi äärioikeisto luikertelee Euroopasta myös Suomeen”.

Reportaasi ei sisältönsä puolesta ole kovin poikkeuksellinen, sillä Suomessa on jo pitkään ollut selvää, että julkisessa keskustelussa kansallismielisistä saa sanoa mitä tahansa joutumatta vastuuseen. Verraten uusi ilmiö on tavallisen aikauslehden häikäilemätön tapa otsikoida artikkeli. Vastaava demonisoiva esittely äärivasemmistosta olisi arvatenkin nostanut kohun ja valtavan vastelausemyrskyn muussa valtamediassa.

Artikkelin kirjoittaneen Sanna Seväsen jutussa näkyy sama puute, joka vaivaa jo hänen monikulttuurisuutta käsittelevää pro gradu -työtään,[iv] eli kunnollisen lähdekritiikin puute. Jutun materiaali on nimittäin koostettu lähes sellaisenaan vasemmistoradikaalien kirjasta Äärioikeisto Suomessa. Kyse voi olla myös silkasta toimittajan laiskuudesta. Vähäiseksi jäävä itse tuotettu tekstimassa koostuu sellaisten asiantuntijoiden kuin kommunistitaustaisen rasismitutkijan Vesa Puurosen, pakkomielteistä ristiretkeään maahanmuuttokriittisiä vastaan käyvän Jussi Jalosen ja Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowiczin haastattelulausunnoista.

Vihollisen demonisointi sopii luontevasti papin päätomittaman lehden linjaan, jota toimittaja Sevänen korrektisti äärioikeisto-jutussaan noudattaa. Hän tuomitsee pelkän vasemmistolaisen kirjalähteen perusteella nimeltä mainittuja kansalaisia uusnatseiksi, mitä voi pitää eräänlaisena modernina kirkonkiroukseen julistamisena. Äärivasemmistolla sama moralistinen häpeäpaalu-strategia näkyy heidän poliittisia vihollisiaan listaavasta laittomasta henkilörekisteristä, jonka kieltämiseen tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on jostain syystä suhtautunut hyvin verkkaisesti.

Monikulttuurikysymyksistä kiinnostunut toimittaja Sevänen jakaa selkeästi saman arvomaailman kuin hänen juttunsa lähteenä toimineen Äärioikeisto Suomessa –kirjan kirjoittaneet Li Andersson, Mikael Brunila ja Dan Koivulaakso. Hän kuuluu kirjan kirjoittajien kanssa samaan ideologiseen kulttuuriympäristöön kuin ”vaihtoehto-aktivistit”, jotka ovat yhdessä rintamassa suurten mediakorporaatioiden kanssa tekemässä kampanjaa, jossa kaikkia kansallismielisiä kohdellaan lainsuojattomana vapaana riistana. Siinä missä suuret mediatalot hyökkäävät Facebook-vahdeillaan maahanmuuttokriittisiä kansanedustajia vastaan, suuntaa järjestelemän puudeliksi degeneroitunut ”vaihtoehtoväki” aggressionsa kansallismielisiin marginaaliryhmiin. Kun demaripapin päätoimittama lehti kutsuu etusivullaan ”äärioikeistoa” pahuuden voimaksi, ei rationalismilla ylpeilevä äärivasemmisto pidä raamatullisen terminologian käyttöä mitenkään kummallisena, sillä heille kansallismieliset ovat se kuuluisa eksistentiaalinen “toinen”.

Artikkelin alaotsikko “Uusi äärioikeisto luikertelee Euroopasta myös Suomeen” on vainoharhaisuudessaan ja vanhatestamentillisessa pelottelussaan kenties ala-arvoisinta poliittista journalismia mitä maassamme on harrastettu sitten Tiedonantajan suosion päivien. Ilmeisen tosissaan esitetty vertaus paratiisiin luikertelevasta käärmeestä on omituinen lehdeltä, joka korostaa maltillisuutta ja karttaa sensationalismia. Mikäli alaotsikkoa on pidettävä tähän päivään aidosti liittyvänä raamatullisena vertauksena, sen täytyisi samalla viitata paratiisimaisessa tilassa elävään Suomeen, jonka olemassaoloa “äärioikeiston” käärme uhkaa. Mietitäänpä hetki, millaiseen paratiisiin Suomen Kuvalehden toimittajakunta viittaa. Todennäköisemmäksi vaihtoehdoksi jää parikymmentä vuotta siten poliittisen eliitin synnyttämä monikulttuurinen yhteiskunta, jonka demaripappi Ruokanen hengenheimolaisineen uskoo kulkevan kohti täydellistymistä. Yhteiskunnassa kaikki olisi hyvin, ellei monikulttuuri-paratiisiksi kehkeytyvää maatamme näyttäisi Suomen Kuvalehden mukaan uhkaavan Euroopasta Suomeen luikerteleva äärioikeisto. Se seikka, että jutussa demonisoidaan huomattavaa joukkoa tavallisia suomalaisia ei häiritse toimituksen mielenrauhaa, sillä se katsoo manikealaisen vihakampanjan olevan oikeutettu. Onhan kyseessä taistelu heidän määrittelemänsä hyvän puolesta äärimäistä pahaa eli ”äärioikeistoa” vastaan.

Jos Suomen Kuvalehti haluaisi käsitellä pahan ontologiaa maahanmuuttokeskustelun yhteydessä perusteellisesti, sen olisi tarkasteltava myös konservatiivien suosiman seurausetiikan näkökulmaa. Julkisesta keskustelusta sivuun lakaistun argumentin mukaan käynnissä oleva kansalaisten tahdon vastainen maahanmuuttoaalto tulee samanlaisena jatkuessaan hajottamaan tuhansia vuosia vanhat etniset yhteisöt, synnyttämään kroonista sisällissotaa käyvän yhteiskunnan ja lopulta tuhoamaan länsimaisen sivilisaation perusteet. Eikö maahanmuuton edistäminen tällaisista todennäköisistä seurauksista välittämättä edusta pahuutta? Se, että Suomen Kuvalehti leimaa itsetuhoisen maahanmuutto-mielettömyyden vastustajat pahoiksi ei voi kertoa muusta kuin toimittajien omasta toisen kertaluvun pahuudesta.

Äärioikeisto-artikkelin otsikoinnissa käytetty raamatullinen kuvakieli näyttää sitäkin oudommalta, koska se tuo voimakkaasti mieleen toiseuden tuomitsemisen. Sivistyneessä julkisessa keskustelussa vastapuolen demonisointia pidetään paheksuttavana. Vastaavasti akateeminen vasemmisto tarkastelee vihollisen demonisointia toiseudesta käydyn keskustelun lähtökohdista. Yhteiskunnallisen keskustelun kannalta suuri paradoksi onkin siinä, että äärioikeiston leimaamista ei nähdä osana toiseuden problematiikkaa.

Kulttuurimarxilaisten ideologinen puhe toiseudesta on jo pitkään ollut osa akateemista keskustelua, josta se on levittäytynyt myös mediaan. Lähtökohtana tutkijoiden ja toimittajien toiseuden määritelmälle on ajatus, että muiden ihmisten vieraus ja poikkeavuus eivät ole essentiaalisia, vaan kaiken takana on yhteisesti jaettu ihmisyys jota Raamattukin julistaa. Siksi ei voisi olla esimerkiksi aitoa suomalaisuutta, koska se erottaa keinotekoisesti meidät ”toisista” kuten somaleista. Tällä argumentilla vasemmistolaiset idealistit ja maallistuneet papit perustelevat mm. globaalin kommunismin eli Euroopan rajojen avaamisen miljardeille maahanmuuttohalukkaille. Ruokasen päätoimittama Suomen Kuvalehti ei sentään liiku näin radikaaleilla linjoilla, mutta sen sivuilla toistuva ”suomalaisuuden epädramatisointi” antaa argumentatiivista tilaa avoimempia rajoja puolustavalle politiikalle.

Kauniista puheistaan huolimatta läntiset maailmanparantajat eivät ole kyenneet täysin irtautumaan toiseuteen liittyvästä ”me” vastaan ”he” -dikotomiasta. Heille peruuttamattomasti toisia ovat ne samassa maassa elävät lähimmäiset, jotka puolustavat oikeutta kansalliseen ja etniseen identiteettinsä. Nämä toiset edustavat sitä paholaismaista Suomen Kuvalehden mainostamaa ”äärioikeistoa”, jota voi kognitiivisesta dissonanssista piittaamatta demonisoida. Toiseuden ongelmaa ei hyvien ihmisten mielestä tietenkään syntyisi, jos nämä toiset vain ymmärtäisivät olla ajamatta omaa intressiään. Koska ”äärioikeistolaiset” eivät ymmärrä omaa parastaan, on tasa-arvoa ja hierarkioiden poistamista ajettava voimalla, ja ne toteutuvat vasta kun vastarannan kiiskit luokitellaan fundamentaalisesti toisiksi ja moraalisesti pahoiksi, mikä merkitsee samalla uutta hierarkiaa, jonka huipulla edistykselliset itseoikeutetusti ovat.

Toiseuden ongelma ei luultavasti poistu koskaan, koska ihmisen identiteetti näyttää rakentuvan siten, että se vaatii aina toisen johon tehdä ero, vaikka tiedostavalla tasolla yksilö pyrkisikin sellaisesta luokittelusta eroon. Ongelmasta eroon pyristely yhteiskunnallisin ohjelmin johtaa yleensä vain suurempii kärsimyksiin kuin mitä niiden poistamisella ajatellaan saavutettavan.

Nykyisellä linjallaan Suomen Kuvalehdestä on tulossa Suomen Newsweek, jonka lukijamäärät putosivat nopeasti, mitä vasemmistolaisemmaksi lehti degeneroitui. Newsweekin jyrkentynyt poliittinen korrektius karkotti lopulta myös sen tolkulliset vasemmistolaiset lukijat ja lehden printtiversio jouduttiin lopettamaan kannattamattomana viime vuonna. Suomen Kuvalehti on seuraamassa Newsweekin jalanjälkiä olettaessaan ylimielisesti, että lukijakunta on valmis sulattamaan mielivaltaisen poliittisen demonisoinnin.

Miksi kristillistä kirkkoa pitää puolustaa?

Ikimuistoista eurooppalaisuutta puolustavassa katsannossa kristinuskon kritiikki on Nietzschen jälkeen keskittynyt kristillisen etiikan noudattamisesta seuraaviin haitallisiin seurauksiin. Toinen, kenties vielä yleisempi kritiikin lähde on ollut se, että kristinuskoa on pidetty muualta tuotettuna uskontona, joka on pohjimmiltaan vieras eurooppalaisen ihmisen sielunmaisemalle. Historiaa ei voi kuitenkaan muuksi muuttaa ja siksi on tunnustettava, että kristinusko on ollut maasta riippuen toista tuhatta vuotta elimellinen osa eurooppalaista todellisuutta, sen kulttuurin ydintä. Toisaalta on aina virkistävää muistaa, että eurooppalaiset muovasivat Lähi-idästä rantautuneen uskonnon omaksi kuvakseen lisäämällä siihen helleenistä filosofiaa ja pohjoisten kansojen tapakulttuuria. Koska maailmassa näyttää tänä epävarmana aikana olevan valittavana arvopohjaksi vain toinen toistaan huonompia vaihtoehtoja, täytyy pragmaattisen sivilisaation puolustajan turvautua niihin vähemmän huonoihin ja toivoa parasta. Huolimatta siitä, että kristinuskossa ovat nykyään pinnalla sen kaikkein itsetuhoisimmat piirteet, se pitää yhä sisällään tiettyjä ikuisia totuuksia ja uniikkeja eurooppalaisia – myös suomalaisia – arvoja, joita ei löydy muualta. Puolustamalla näitä kestäviä arvoja on samalla puolustettava myös kristinuskon koskemattomuutta.

Koska eurooppalaisten kansojen viholliset, universaalivaltiosta haaveilevat neoliberaalit ja sosialistit, hyökkäävät jatkuvasti kristillisen kirkon yhteiskunnallista asemaa ja sen kannattamia traditionaalisia arvoja vastaan, täytyy jopa kristinuskoon epäilevästi suhtautuvan kansalaisen tarkastella tilannetta uudesta näkökulmasta. Ensimmäinen kysymys kirkon maallistumisesta on Cui bono, kuka hyötyy? Vastaus on ilmeinen: ne jotka hyökkäävät sitä vastaan, varsinkin sisältä päin. Edellä esitetty kuvaus maamme luterilaisen kirkon liberalisoitumisesta ja politisoitumisesta paljastaa ne kirkon sisällä vellovat voimat, jotka tekevät työtä kulttuurimme vihollisten puolesta.

Kulttuurifilosofi Oswald Spenglerin mukaan jokainen kulttuuri perustuu yhteen johtoideaan, käytännössä uskontoon. Kun usko hiipuu, on se yleensä merkki kulttuurin siirtymisestä sivilisaation vaiheeseen ja lopulta sen hajoamiseen. Kulttuuri kestää jonkin verran sen ytimessä olevan uskon kyseenlaistamista kuten 1700-luvulla Englannissa, jolloin maassa vaikutti eliitin jäseniä vilissyt satanistinen Hellfire Club, joka harjoitti mitä hirveintä haureutta ja väkivaltaa. Tällaisen poikkeusilmiön yhteiskunnallinen luonne muuttuu ratkaisevasti silloin kun sen taustalla oleva nihilismi ja pidäkkeetön hillittömyys leviävät osaksi suurten massojen arvomaailmaa. Tällöin koko kulttuuripiiristä on vaarassa tulla yksi suuri helvetintulen kerho. Tukeutumalla uskonnon antamaan moraalisen perustaan kulttuuri on voinut taistella sitä alituisesti uhkaavaa sisäistä korroosiota vastaan ja estää massoja vaipumasta vastuuttomaan itsekkyyteen. Juuri tämä todistaa uskonnon funktionaalisen hyödyn, jonka vuoksi se on säilyttänyt sitkeästi asemansa kulttuurievoluution taistelussa. Tosin materiaalisen hyvinvoinnin ja individualismin seurauksena länsimainen ihminen on alkanut elää uskossa, jossa hän katsoo voivansa olla muista riippumaton, vain omaa hyväänsä (lue: nautintoa) toteuttava ”yksilö”. Jo aikaisemmin viitattu Joseph de Maistre pitää tällaista pelkästään positiivisen ihmiskuvan varaan rakennuttua ihmistä itsetuhoisena, jolla on traagiset seuraukset koko yhteiskunnalle. Isaiah Berlin kuvaa kuinka armottomasti Maistre tuomitsee itsekeskeisen, modernisoituvan ja uskonnottoman ihmisen:

Ihminen on luonnostaan häijy, pahatapainen, pelkurimainen ja huono. Rooman kirkon sanoma, kristinuskon sanoma alkusynnistä, perisynnistä, on psykologisesti tarkoituksenmukaisin näkemys ihmisluonnosta. Yksin jätettynä ihmiset repivät toisensa kappaleiksi. Tässä Maistre asettuu täydellisesti omaa aikaansa vastaan: hänestä ihmiset todennäköisesti tuhoavat itsensä, ellei heitä kahledita rautavantein ja pidetä mitä ankarimmassa kurissa. Hänestä ihmisluonto on pohjimmiltaan itsetuhoinen ja tarvitsee ennen kaikkea hillintää ja kontrollia. Ainoa luotetteva, ainoa varma asia on se, joka ei ole ihmisestä syntyisin, sillä ihmisen tekemän voi ihminen yhtä lailla tuhota.

Universaalia monokultuuria kannattavat kulttuurimarxilaiset, joille kulttuurien diversiteetti on korupuheista huolimatta vihollinen, ymmärtävät hyvin, että suurille massoille uskonto on aina olemassa. Toisin sanoen kriittisessä teoriassa ei edes yritetä kyseenalaistaa uskontoa sinänsä, vaan ainoastaan läntinen kristinusko, koska sillä on erityisiä piirteitä ylläpitää eurooppalaisuutta, joka on kulttuurimarxilaisille kaiken pahan lähde. Ääneen lausumattomana tavoitteena on korruptoida kristinusko ja korvata se jollakin heidän päämääriinsä sopivalla uskonnon kaltaisella opilla kuten universaalilla humanismilla. Massamedian kautta väsymättä levitetty holokaustikultti onkin orastava merkki siitä, että tälle uudelle uskolle on syntymässä oma teologiansa, jossa ainakin paholaisen rooli on ajateltu jo valmiiksi. Näköpiirissä siintää maallinen versio kristinuskosta, jossa abstraktista ihmisestä tehdään kaiken mitta samalla kun mystifioitu ”ihmisyys” ja sitä toteuttava ”ihmiskunta” nostetaan jalustalle Jumalan tilalle. Koska tällaisessa uskossa ei ole mukana ihmisen ylittävää ajatusta transsendenssista, jää jäljelle vain alkeellinen utiliteetin kalkyyli, jossa elämän merkitys mitataan pelkästään kärsimyksen ja nautinnon välisenä suhteena.

Ihmiskunta ei tunne uskonnollista tyhjiötä. Moderni tieteen aikakausi ei ole poistanut uskonnollisuutta, vaikka institutionalisoitunut kristinusko onkin menettämässä Euroopassa suosiotaan. Mikäli kolmannen maailman invaasion sallitaan jatkuvan samaan tahtiin kuin nyt, tulee ekspansiivisen islamin suosio kasvamaan väistämättä myös alkuperäisväestön keskuudessa. Tragikoomisinta islamin levittäytymisessä on se, että juuri sisäisesti heikennetyt kristilliset kirkkokunnat kannattavat voimakkaasti maahanmuuttoa islamilaisista maista.

Uskonnollista tyhjiötä täytetään myös kotikutoisin keinon. Esimerkiksi tieteellisellä rationalismilla ylpeilevä Vihreä puolue on täynnä naisia, jotka kannattavat New Age -liikettä, ufo-uskontoa, halaavat puita ja uskovat erilaisiin epätieteellisiin teorioihin kuten ekofeminismiin[v]. Lisäksi ajallemme on tyypillistä, että punavihreät edistykselliset kannattavat myös muita irrationaalisia maailmanselityksiä, eräänlaisia ei-teistisiä uskontoja. Sosialismin romahduksen jälkeen he ovat alkaneet uskoa sen äpärälapsiin kuten feminismiin ja monikultturismiin. Nämä uskomusjärjestelmät toimivat vain hermeettisesti suljetuissa universumeissa kuten naistutkimuksen laitoksissa, mutta heti päästessään kosketuksiin reaalimaailman kanssa ne hajoavat käsiin. Massoille suunnatusta valtavasta propagandasta huolimatta niistä ei ole yleisiksi uskonnoiksi, koska uskon harjoittajaksi pääsee vain tarkoin valittu joukko, jolla on tarpeeksi uskonvarmuutta läpäistä kyseisten kulttien initiaatiot yliopistojen yhteiskuntatieteellisissä laitoksissa. Tavallisesti nämä kulttilaiset ovat harmittomia tapauksia puuhastelessaan teorioidensa parissa vain keskenään, mutta yhteiskunnallisesti vaaralliseksi tilanne muuttuu silloin kun he yrittävät levittää harhojaan muuhun yhteiskuntaan kuten valtionkirkkoon.

Luonnontiedekään ei voi korvata uskonnon asemaa kulttuurin perustavana voimana, koska se ei kykene asettamaan yhteisöä sitoavia moraalisääntöjä, joita kansalaiset kokisivat olevansa velvollisia noudattamaan. On nimittäin vaikea uskoa, että tieteen paljastamat totuudet ilmestyvät tavalliselle kansalaiselle järisyttävän ”numeenisena kokemuksena”, jonka pohjalta voitaisiin rakentaa uusi usko ja siitä riippuvat moraalisäännöt. Mikäli jäljelle jää uskonnosta riisuttu paperinmakuinen legalismi, se ei ole kestävä perusta moraalille, vaan päinvastoin merkki yhteiskunnan alkavasta rappiosta kuten Tacitus ilmaisullaan Corruptissima re publica plurimae leges asian kuvasi.
Koska Euroopan pohjoisena etuvartiona olevien suomalaisten vaihtoehtoina ovat islam, kulttuurimarxistinen mielettömyys, tiedeuskovaisten ontto legalismi tai kristinusko, on meidän syytä puolustaa viimeksi mainitun uskon traditonaalista arvovaltaa kaikin keinoin. Sen sijaan toiveeseen herättää vanhat eurooppalaiset pakanauskonnot merkittävään rooliin eurooppalaisessa kulttuurissa on suhtautuduttava skeptisesti, vaikka kyseessä olisikin mitä tervetullein ilmiö. On nimittäin vaikea uskoa, että jo kertaalleen murhatut jumalat voidaan herättää eloon. Jäljelle jää vain eurooppalainen kristinusko puhdistettuna sen kulttuurimarxilaisesta kuonasta.

 

Alkuperäinen artikkeli: http://sarastuslehti.com/2013/02/07/totuuden-henki-johda-sina-meita-harhaan-eli-kuinka-kulttuurimarxismin-henki-taytti-valtionkirkon/

 

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

37 Kommentit

  1. Valheet valoon

    Ylivoimainen totuus, jota ei valtamediassa saa sanoa ääneen. Tässä suhteessa on totta, että Magneettimedia julkaisee tiedotusvälineellisen valtakompleksin ulkopuolisia näkemyksiä ja aiheita, joita ei muuten ahtaaksi kuristetussa ylhäältä käsin hallitussa yhteiskunnallisessa keskustelussa saa esittää.

    2000-luvun sosialismin sokerillakuorrutettu versio 2.0 on saanut länsimaiset ihmiset huomaamattaan pitämään yllä itseänsä sortavaa elitististä järjestelmää, joka rajoittaa kansalaisten oikeutta mielipiteelliseen ilmaisuun yksinkertaisella psykologialla, joka naamioi sananvapautta tukahduttavan ideologisen hallintakoneiston erilaisten trendien ja brändien alle. Mestariteos yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin tukahduttamisessa ja ”vapaiden mielipiteiden” nujertamisessa on juuri tuo poliittinen korrektius, joka pinnallisesti maistuu makealta, mutta todellisuus, joka tuon herkun sisällä maistuu, on jotain avian muuta kuin vapautta sen todellisessa ja alkuperäisessä merkityksessä. Siis asiat puetaan sen mukaan, miltä niiden halutaan näyttävän, ylhäältä käsin.

    Käsittämätöntä ”valikoivasta sananvapaudesta”, joka ei todellisuudessa ole minkään sorttista vapautta, ei tee pelkästään suvaitsevaisuuden paradoksi yhteiskunnallisen keskustelun tukahduttamiseksi, vaan ennen kaikkea kristillisten yhteisöjen ja kirkon opin syövyttäminen ulkopuolelta tulvivien aatevirtausten edessä. Kirkossa saa puhua kaikesta muusta kuin Jeesuksesta Kristuksesta. Kirkoissa ei saa puhua synnistä. Kirkossa ei saa puhua siitä, mitä Raamatussa lukee. Kirkko instituutiona ja opinkappaleena rakentuu yksinomaan Jumalan sanalle eli Raamatulle ja Jeesuksen Kristuksen evankeliumille ja ristin täytetylle työlle. Nyt kun nämä fundamentit on onnistuneesti ideologisten tahojen ja soluttautujien johdosta vedetty rakenteen alta pois, kirkolla ei ole mitään henkistä legitimiteettiä jatkaa toimintaansa Jumalan sanaa välittävänä instituutiona. Sen pääoma koostuu yksinomaan Raamatusta ja Jeesuksesta Kristuksesta. Kirkolla ei ole mitään muuta pääomaa tai sanomaa kuin Jeesus Kristus.

    Kirkko on muuttunut järjestöksi, joka harjoittaa politiikkaa ja yhteiskunnallista hyväntekeväisyyttä. Kuten artikkeli mainitsee, hyvä esimerkki tästä totuudesta on liberaalit lesbo- ja homopapit, jotka pitävät saarnoja filosofisten kannanottojen ja yhteiskuntaelämää koskettavien aiheiden pohjalta, eivät sen pohjalta, mitä Raamattu eli Jumalan sana sanoo. He toisinsanoen saarnaavat suvaitsevaisuudesta ja rasismista, eivät Jeesuksesta Kristuksesta.

    Tämä järkyttävä lankeamus maailmanlaajuisella tasolla, etenkin länsimaissa, on hyvä merkki siitä, että Jeesus Kristus tulee pian takaisin. Aiheeseen on hyvä pistää siteeraus Galatalais kirjeestä luvusta 1.

    6. Minua kummastuttaa, että te niin äkkiä käännytte hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin,
    7. joka kuitenkaan ei ole mikään toinen; on vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumin.
    8. Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.
    9. Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.
    10. Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija.

    (Aamen!)

    (4)(0)
    • Fariseusten perinnäissäännöt on kirjattu Talmudiin joka on juutalaisten rabbien mielestä heidän ylin auktoriteetti.

      1. Keritoth 6b: Ei-juutalaiset eivät ole ihmisiä.
      2. Kiddushin 68a: Ei-juutalaiset ovat eläimiä, aaseja.
      3. Midrash Talpioth 225d: Jehova (Jumala) loi ei-juutalaiset ihmisen muotoisiksi, niin ettei eläinten muotoisten eläinten tarvitse palvella juutalaisia. Ei-juutalainen (esim. kristitty) on niin ollen ihmishahmon omaava eläin, jonka on palveltava juutalaista yötä päivää. Heitä ei voi koskaan vapauttaa tästä palvelusta.
      4. Shene Lukohoth Haberith: Vaikka maailman kansat ulkonaisesti muistuttavat juutalaisia, he ovat varsinaisesti vain apinoita ihmisiin verrattuna.
      5. Ketuboth 111a: Ei-juutalaiset ovat kansaa, joka on kuin aaseja – orjia, jotka katsotaan isännän omaisuudeksi.
      6. Jebamoth 98a: Kaikki ei-juutalaisten lapset ovat oikeudellisesti äpäriä, koska ei-juutalaiset ovat vain eläimiä.
      7. Niddah 45a: Rabbien mukaan naiset eivät voi tulla raskaaksi ennen kuin he saavuttavat 12 vuoden ja yhden päivän iän. Kysyttäessä, kuinka oli mahdollista, että ei-juutalainen tyttö oli tullut raskaaksi kuuden vuoden iässä, rabbi vastasi, että ei-juutalaiset eivät ole ihmisiä.
      8. Berakoth 58a: Eräs rabbi ruoski juutalaista, koska tämä oli ollut seksuaalisessa kanssakäymisessä ei-juutalaisen kanssa. Juutalainen meni roomalaisten luo, jotka sitten kysyivät rabbilta, miksi hän oli tehnyt niin. Rabbi kertoi roomalaisille, että rangaistu juutalainen oli ollut seksuaalisessa kanssakäymisessä naaraspuolisen aasin kanssa. Roomalaiset vapauttivat rabbin sen jälkeen kun profeetta Elia oli tullut alas taivaasta ja sanonut, että rabbi puhuu totta. Tämän jälkeen rangaistu juutalainen kutsui rabbia valehtelijaksi. Rabbi vastasi, ettei hän valehdellut, koska kaikki ei-juutalaiset ovat aaseja. Juutalainen lähti roomalaisten luo, mutta rabbi tappoi hänet, ja syystä.
      9. Ketuboth 3b Tos.; Sanhedrin 74b Tos.: Ei-juutalaisen siemen(neste) on eläimen siemenen veroinen. Kristityn yhdyntä elukan yhdyntä.
      10. Choschen Hammishpat 227: “Raamattu sanoo: ‘Älä huijaa lähimmäistäsi’, mutta ei-juutalaiset eivät ole lähimmäisiämme vaan, kuten sanottu, pahempia kuin koirat.”
      11. Iore Dea 337,1: ”Surunvalitteluita ei tule esittää kenellekään tämän palvelijoiden (ei-juutalaisia) kuoleman johdosta. Tulee sanoa vain ’Tuokoon Jumala takaisin kadottamasi’, kuten sanomme miehelle, joka on kadottanut lehmän tai aasin.”
      12. Keritoth 6b: On kiellettyä vuodattaa pyhää voiteluöljyä muiden ihmisten kuin papeiksi vihittävien Aaronin ja hänen poikiensa päälle (sukupolvesta sukupolveen; 2. Moos. 30:30-32). Mutta rabbit päättivät, että on sallittua vuodattaa sitä lehmien ja ei-juutalaisten päälle, koska nämä eivät ole ihmisiä.
      13. Baba Mezia 114b: 4. Moos. 19:16 määrää, että joka koskee kuolleen ihmisen hautaan, se olkoon saastainen seitsemän päivää. Kuitenkaan ei-juutalaisten hautoihin koskeminen ei saastuta, koska ei-juutalaiset eivät ole ihmisiä. Vain juutalaiset ovat ihmisiä; muut ovat eläimiä (perusteluna rabbi Simon ben Yohain mukaan Hes. 34:31: ”Te olette minun lampaani, minun laitumeni lampaat, te ihmiset”).
      14. Emek Hammelech 23a: Ei-juutalaisten sielut tulevat kuolemasta ja kuoleman varjosta.
      15. Rosh Hashanah 17a: Ei-juutalaisten sielut menevät helvettiin.
      16. Abodah Zarah 36b: Ei-juutalaisten tyttäret ovat saastaisuuden tilassa syntymästään lähtien, ja avioliitto heidän kanssaan on kielletty.
      17. Oholoth, Misnah 6,7: Ei-juutalaisten kivet, vuoret, maat ja talot ovat saastaisia.
      18. Abodah Zarah 35b: Ei-juutalaisten maito, leipä ja öljy ovat kiellettyjä.
      19. Abodah Zarah 67b: Ei-juutalaisten keittovälineet antavat ruokaan pahan maun.
      20. Abodah Zarah 72b: Jos ei-juutalainen koskee viiniin, se ei kelpaa enää juutalaisten käyttöön.
      21. Abodah Zarah 70a: Varkaat, joiden rodullista taustaa ei tiedetty, murtautuivat erään juutalaisen rakennukseen ja koskivat viiniin. Koska juutalainen ei tiennyt, kuka oli koskenut viiniin, hän ei ollut varma, oliko viini saastunut ei-juutalaisen kosketuksesta. Rabbit päättivät, että koska suurin osa varkaista kaupungissa oli juutalaisia, viini ei ollut saastunut.

      jne, jne ….

      (0)(0)
  2. Nimimerkissä ” valheet valoon ” on sittenkin pientä toivoa. Vielä kun ymmärtäisit että marxilaisuuden ja Frankfurtin koulukunnan taustalla häärii fariseusten jälkeläiset ja kuuntelisit näitäkin Raamatun sanoja:

    Matt. 23:15
    Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka merta ja mannerta ympäri vaellatte, tehdäksenne yhtä uutta Juudalaista; ja kuin se tehty on, niin te hänestä teette kaksikertaa enemmän helvetin lapsen kuin te itse olette.

    Matt. 28:15
    Ja he ottivat rahan, ja tekivät niinkuin he olivat opetetut. Ja tämä puhe on ääneksi otettu Juudalaisten seassa hamaan tähän päivään asti.

    Ilm. 2:9
    Minä tiedän sinun tekos ja vaivas ja köyhyytes, (mutta sinä olet rikas,) ja niiden pilkan, jotka itsensä Juudalaisiksi sanovat ja ei olekaan, vaan ovat saatanan joukko.
    Ilm. 3:9
    Katso, minä annan sinulle saatanan joukosta ne, jotka itsensä Juudalaisiksi sanovat, ja ei olekaan, vaan he valehtelevat. Katso, minä tahdon vaatia heitä siihen, että heidän pitää tuleman ja kumartaman sinun jalkais edessä, ja heidän pitää tietämän, että minä sinua rakastin.

    Matt. 23:13
    Mutta voi teitä, kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka suljette taivaan valtakunnan ihmisten edestä; sillä ette itse sinne mene, ettekä salli meneväisiä sinne mennä.

    (0)(0)
    • Johannes 8

      1 Mutta Jesus meni Öljymäelle,

      2 Ja tuli varhain huomeneltain jälleen templiin ja kaikki kansa tuli hänen tykönsä, ja hän istui ja opetti heitä.

      3 Mutta kirjanoppineet ja Pharisealaiset toivat vaimon hänen tykönsä huoruudesta otetun kiinni. Ja kuin he olivat sen hänen eteensä asettaneet,

      4 Sanoivat he hänelle: Mestari, tämä vaimo on läydetty itse työssä, kuin hän teki huorin.

      5 Mutta Moses on laissa meitä käskenyt, että senkaltaiset kivillä surmattaisiin. Mitäs sinä sanot?

      6 Mutta sen he sanoivat, kiusaten häntä, kantaaksensa hänen päällensä. Mutta Jesus kumarsi ja kirjoitti sormellansa maahan.

      7 Mutta kuin he seisoivat kysymyksensä päälle, ojensi hän itsensä ja sanoi heille: joka teistä on synnitön, se heittäkään ensin häntä kivellä.

      8 Ja hän kumarsi taas ja kirjoitti maahan.

      9 Kuin he tämän kuulivat ja olivat omaltatunnoltansa voitetut, läksivät he ulos yksittäin, ruveten vanhimmista, viimeisiin asti; ja Jesus jäi yksinänsä, ja vaimo seisoi siinä.

      10 Mutta kuin Jesus ojensi itsensä, ja ei nähnyt ketään paitsi vaimoa, sanoi hän hänelle: vaimo, kussa ovat sinun päällekantajas? Onko sinua kenkään tuominnut?

      11 Hän sanoi: Herra, ei kenkään. Niin Jesus sanoi: en minä myös sinua tuomitse: mene, ja älä silleen syntiä tee.

      12 Niin Jesus puhui taas heille ja sanoi: minä olen maailman valkeus: joka minua seuraa, ei hän pimeydessä vaella, mutta saa elämän valkeuden.

      13 Pharisealaiset sanoivat hänelle: sinä todistat itsestäs; ei sinun todistukses ole tosi.

      14 Jesus vastasi ja sanoi heille: vaikka minä itsestäni todistan, niin minun todistukseni on tosi; sillä minä tiedän, kusta minä tulin ja kuhunka minä menen; mutta ette tiedä, kusta minä tulin ja kuhunka minä menen.

      15 Te tuomitsette lihan jälkeen, en minä ketään tuomitse.

      16 Ja vaikka minä tuomitsisin, niin minun tuomioni on tosi; sillä en minä ole yksinäni, vaan minä ja Isä, joka minun lähetti.

      17 Ja teidän laissanne on myös kirjoitettu, että kahden ihmisen todistus on tosi.

      18 Minä olen se, joka itsestäni todistan, ja Isä, joka minun lähetti, todistaa myös minusta.

      19 Niin he sanoivat hänelle: kussas Isäs on? Jesus vastasi: ette tunne minua ettekä minun Isääni: jos te tuntisitte minun, niin te tuntisitte myös minun Isäni.

      20 Nämät sanat puhui Jesus uhri-arkun tykönä, opettain tenplissä, ja ei häntä kenkään ottanut kiinni; sillä ei hänen aikansa ollut vielä tullut.

      21 Niin Jesus sanoi taas heille: minä menen pois, ja te etsitte minua, ja teidän pitää kuoleman teidän synneissänne. Kuhunka minä menen, ette sinne taida tulla.

      22 Niin sanoivat Juudalaiset; tappaneeko hän itsensä, sillä hän sanoo: kuhunka minä menen, ette sinne taida tulla.

      23 Ja hän sanoi heille: te olette alhaalta, ja minä olen ylhäältä: te olette maailmasta, en minä ole maailmasta.

      24 Sentähden sanoin minä teille: teidän pitää kuoleman synneissänne; sillä jos ette usko, että minä se olen, niin teidän pitää kuoleman synneissänne.

      25 Niin he sanoivat hänelle: kuka sinä olet? Jesus sanoi heille: se kuin minä alusta puhuin teille.

      26 Minulla on paljon teistä puhumista ja tuomitsemista, vaan se on totinen, joka minun lähetti; ja mitä minä olen häneltä kuullut, niitä minä puhun maailmalle.

      27 Mutta ei he ymmärtäneet, että hän puhui heille Isästä.

      28 Sanoi siis Jesus heille: kuin te olette Ihmisen Pojan ylentäneet, niin te ymmärrätte, että minä se olen, ja etten minä tee itsestäni mitään, vaan niinkuin Isä on minun opettanut, niitä minä puhun.

      29 Ja se, joka minun lähetti, on minun kanssani. Ei Isä jättänyt minua yksinäni, sillä minä teen aina niitä, mitkä hänelle kelvolliset ovat.

      30 Kuin hän näitä puhui, niin moni uskoi hänen päällensä.

      31 Niin Jesus sanoi niille Juudalaisille, jotka hänen uskoivat: jos te pysytte minun puheessani, niin te totisesti minun opetuslapseni olette.

      32 Ja teidän pitää totuuden ymmärtämän, ja totuuden pitää teidät vapahtaman.

      33 Niin he vastasivat häntä: me olemme Abrahamin siemen, emmekä ole koskaan kenenkään orjina olleet; kuinka siis sinä sanot: teidän pitää vapaiksi tuleman?

      34 Jesus vastasi heitä ja sanoi: totisesti, totisesti sanon minä teille: jokainen, joka tekee syntiä, hän on synnin orja.

      35 Mutta ei orja pysy ijankaikkisesti huoneessa; vaan Poika pysyy ijankaikkisesti.

      36 Jos siis Poika teidät vapaiksi tekee, niin te totisesti olette vapaat.

      37 Minä tiedän, että te olette Abrahamin siemen, vaan te etsitte kuolettaaksenne minua; sillä ei minun puheellani ole teissä siaa.

      38 Minä puhun, mitä minä olen isäni tykönä nähnyt, ja te teette, mitä te olette nähneet teidän isänne tykönä.

      39 He vastasivat ja sanoivat hänelle: Abraham on meidän isämme. Jesus sanoi heille: jos te olisitte Abrahamin lapset: niin te tekisitte Abrahamin töitä.

      40 Mutta nyt te etsitte minua tappaaksenne, sitä ihmistä, joka totuuden on teille puhunut, jonka hän on Jumalalta kuullut: sitä ei Abraham tehnyt.

      41 Te teette teidän isänne tekoja. Niin he sanoivat hänelle: emme ole äpärinä syntyneet: meillä on yksi Isä, Jumala.

      42 Jesus sanoi heille: jos Jumala olis teidän Isänne, niin te tosin rakastaisitte minua; sillä minä läksin ja tulin Jumalasta, en minä itsestäni tullut, vaan hän lähetti minun.

      43 Miksi ette ymmärrä tätä minun puhettani? Ette taida kuulla sitä minun sanaani.

      44 Te olette isästä perkeleestä, ja teidän isänne himoja te tahdotte tehdä. Hän on ollut murhaaja alusta, ja ei pysynyt totuudessa; sillä ei totuus ole hänessä. Kuin hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omastansa; sillä hän on valehtelia ja valheen isä.

      45 Mutta että minä sanon totuuden, niin ette usko minua.

      46 Kuka teistä nuhtelee minua synnin tähden? jos minä sanon teille totuuden, miksi ette usko minua?

      47 Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat; sentähden ette kuule, ettette Jumalasta ole.

      48 Niin vastasivat Juudalaiset ja sanoivat hänelle: emmekö me oikein sano, että sinä olet Samarialainen, ja sinulla on perkele?

      49 Jesus vastasi: ei minulla ole perkele, vaan minä kunnioitan minun Isääni, ja te häpäisette minua.

      50 En minä etsi omaa kunniaani, yksi on, joka sitä kysyy ja tuomitsee.

      51 Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka tätkee minun sanani, ei hänen pidä näkemän kuolemaa ijankaikkisesti.

      52 Niin Juudalaiset sanoivat hänelle: nyt me ymmärsimme, että sinulla on perkele. Abraham on kuollut ja prophetat, ja sinä sanot: joka kätkee minun sanani, ei hänen pidä maistaman kuolemaa ijankaikkisesti.

      53 Oletkos sinä suurempi kuin meidän isämme Abraham, joka kuollut on? ja prophetat ovat kuolleet: miksi sinä itses teet?

      54 Jesus vastasi: jos minä itsiäni kunnioitan, niin ei minun kunniani ole mitään: minun Isäni on se, joka kunnioittaa minua, jonka te teidän Jumalaksenne sanotte.

      55 Ja ette tunne häntä, mutta minä tunnen hänen: ja jos minä sanoisin, etten minä häntä tuntisi, niin minä olisin valehtelia kuin tekin; mutta minä tunnen hänen ja kätken hänen sanansa.

      56 Abraham teidän isänne iloitsi, nähdäksensä minun päiväni; hän näki sen, ja ihastui.

      57 Niin Juudalaiset sanoivat hänelle: et sinä ole vielä viidenkymmenen ajastajan vanha ja olet nähnyt Abrahamin?

      58 Jesus sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ennenkuin Abraham olikaan, olen minä.

      59 Niin he poimivat kiviä, laskettaaksensa häntä. Mutta Jesus lymyi ja läksi ulos templistä, käyden heidän keskeltänsä; ja niin hän pääsi ulos.

      (0)(0)
      • Valheet valoon

        Otetaanpa vaikka Psalmi 2:

        Herra ja hänen voideltunsa
        1 Miksi kansat kapinoivat,
        kansakunnat juonia punovat?
        2 Miksi kuninkaat nousevat kapinaan,
        hallitsijat liittoutuvat keskenään
        Herraa ja hänen voideltuaan vastaan?
        3 ”Me heitämme pois ikeemme, katkomme orjuuden kahleet!”

        4 Hän, joka hallitsee taivaassa, nauraa,
        Herra pilkkaa heitä.
        5 Hän puhuu heille vihassaan
        ja kauhistuttaa heidät kiivaudellaan:
        6 ”Minä itse olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni!”

        7 Nyt kerron, mitä Herra on säätänyt.
        Hän sanoi minulle: ”Sinä olet minun poikani,
        tänä päivänä minä sinut synnytin.
        8 Pyydä minulta, niin saat kansat perinnöksesi,
        ja maan ääriin ulottuu sinun valtasi.
        9 Sinä alistat kansat rautaisella valtikalla, murrat ne kuin saviastiat.”

        10 Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat!
        Ottakaa opiksenne, maan mahtavat!
        11 Pelätkää Herraa, palvelkaa häntä,
        vaviskaa, kohottakaa hänelle riemuhuuto

        Jumala on Siionin Jumala. Israelin Jumala asuu Siionissa ja Hän hallitsee Siionissa. Näin siis Jumalan Sana meille opettaa. Tämä psalmi osoittaa myös sen, että kyseinen antisiionistinen valhemytologia on elänyt vahvasti jo nelisen tuhatta vuotta pakanakansojen keskuudessa, niin kauan kuin Jaakobin jälkeläiset ovat kansakuntana eläneet maan päällä.

        Jumalan vastustaja perkele käy siis kiivaana kuin jalopeura kansansa ympärillä. Siionin viholliset ovat perkeleen talutusnuorassa juoksevia orjia, joiden loppuna on tuho ja kadotus. Tässä siis kaavamainen kohtalu vuosituhansien kokemuksella lopulta kaikille, jotka Jumalan kansaa vastaan nostavat kätensä. Siksi Jumala lähetti ainokaisen Poikansa Jeesuksen Kristuksen koko maailmalle valoksi, ettei yksikään joka Häneen uskoo joudu kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän Jeesuksessa Kristuksessa uskon kautta Häneen. Kuten apostoli Paavali sanoo, tässä ei ole enää erotusta kreikkalaisen ja juutalaisen välillä eli pakanan ja juutalaisen, vaan missä laki alkoi, siellä Kristus on lain loppu ja usko täyttää lain Hänen verensä kautta. Jeesus Kristus on siis saatu Israelin kansalta, Hän on juutalaisten Messias ja pakanakansojen valo. Joka Häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva, sanoo Raamattu.

        Kuten Raamattu sanoo, juutalaiset ovat vainonneet Jumalan profeettoja ja palvelijoita, tappaneet ja murhanneet heitä, palvelleet pakanakansojen epäjumalia, olleet tottelemattomia lupauksen liitolle, jonka Jumala solmi heidän isiensä kanssa Mooseksen päivinä. Näin ollen heidän osansa on ollut myös sen mukainen, tuhoa ja hävitystä vuosituhannesta toiseen. Kuten Paavali sanoo, juutalaisten paatumuksen, sokeuden ja tottelemattomuuden tähden tulevat pakanakansat ensiksi tuntemaan Uuden liiton eli Jeesuksen Kristuksen liiton, joka perustuu yksinomaan henkilökohtaiseen uskoon ja parannukseen, ei lakiin, kuolleen kirjaimen noudattamiseen kuten Paavali sanoo. Juutalaiset pitäytyvät Vanhassa liitossaan, jonka ovat tosin rikkoneet, ja torjuvat Messiaansa. Tänäkin päivänä koko pakanallinen maailma tuntee Jeesuksen Kristuksen, juutalaisten Messiaan, mutta juutalaiset ovat ainoana kansakuntana täysin pimennosta heidän omasta Messiaastaan. Raamattu sanoo, että viimeisinä päivinä kun koko maailma kokoontuu Israelia vastaan eli suuren ahdingon aikana (saa nähdä mikä sotilaallinen merkitys YK:lla on tässä suhteessa), juutalaiset huutavat yhteen ääneen Messiastaan, jonka ristiinnaulitsivat, kuten kirjoitettu on ”he luovat katseensa Häneen, jonka lävistivät”, ja silloin heille koittaa pelastus taivaasta. Jumala murskaa YK:n ja antikristuksen joukot.

        Otappa asioista hieman syvemmin selvää, jos kirjoituksista mitään tiedät.

        (1)(0)
  3. Jatkuvasti loistavia kirjoituksia Magneettimediassa. Olen ylpeä suomalaisista, jotka rohkeasti asettuvat vastustamaan vihollista, joka röyhkeästi yrittää tuhota koko kulttuurimme.

    Kiitoksia!

    (5)(0)
    • Ikävä kyllä minusta kirjoitus on pelkää persupaapatusta. Se ei vastaa kysymykseen ”miksi”. se ei selitä, kuka on luonut kulttuurimarxilaiset ym. ja kuka heitä ohjaa ja suosii. J-sanaa ei uskalleta sanoa, vaikka juuri tätä kautta voisi selittää kaiken ja millainen vaara meitä uhkaa. Eivät suinkaan mitkään ”yysärit” tai muut haihattelijat, vaan todellakin sotaa omin sanoin käyvä voima taustalla. Tai eihän se edes ole taustalla, vaan sankoin joukoin seassa myös.

      Sarastus-lehti ja sen fiksuinkin kirjoittaja on yksi vihollisen suukapula ja viritys. Muuhun loputulemaan ei voi päätyä.

      (0)(0)
  4. Epäilevaan

    Tyypillistä kirkonihmisen pelottelua: ”Kun kirkko ja usko loppuu, niin kansalaisten moraali loppuu”.

    Ihmiskunnan moraali, lait ja käyttäytymissäännöt ovat muotoutuneet ilman uskontoa. Eikä ole olemassa erityistä kristillistä moraalia, kuten piispa Juha Pihkalakin on todennut.

    (0)(0)
  5. Liian pitkä juttu herätti kyllä mielenkiintoisia kysymyksiä. Samaa mieltä olen Suomen kuvalehden rappioituvasta tilasta. Luulen tosin, että järjestäytynyt uskonto ja kirkko ovat tuhonneet kristinuskon alkuperäiset totuudet, mitä ne sitten lienevät olleen. Mitä taas tulee oikeisto vs. vasemmisto -asetelmaan, ainakin poliittisessa kentässä toteutunut politiikka on samankaltaista ja näennäiset arvomaailmaerot jäävät päätösten ulkopuolelle. Sitä vastoin valtamedia on pitkälti asettunut tukemaan vasemmistoviritteistä globalismia, joka näkee ihmismassat uhrattavana karjana, jonka riistäminen, lietsominen ja lypsäminen on hyve. Virallinen totuus kukoistaa; default-pahiksia saa lytätä. Oikeisto: paha. Rokotevastaisuus: paha. Salaliittoteoriat: paha. Eriävät äänet marginalisoidaan ja demonisoidaan.

    (0)(0)
  6. Sivustakatsoja

    Tässä hiukan lisätietoa mm. Päpylle: ”Frankfurtin koulukunta: salaliitto rappioon”, http://isovimma.blogspot.fi/2011/02/frankfurtin-koulukunta-salaliitto.html
    ja
    ”Repressiivinen toleranssi eli kuinka kansakunta tuhotaan, osa II”, http://takkirauta.blogspot.fi/2011/03/repressiivinen-toleranssi-eli-kuinka.html

    (0)(0)
    • Höh. Juuri tuota tarkoitin eli juutalaispersu Takkirauta voi myös jauhaa marxilaisista ym.

      (0)(0)
  7. Pilly Pulli

    Valkoisten kansanmurha etenee:

    http://incogman.net/2013/11/in-what-friggin-countries-can-we-feel-safe/#more-101498

    Mitä sitten tapahtu, kun suut onsaatu tukittua ja mistään ei saa missään mitään tietoa?

    (0)(0)
  8. Muutama poiminta: ”Saksassa saatiin kokea uusi ennätys, kun Demjanjukin puolustusasianajaja sai syytteen, kun toi julki oikeudenkäynnissä, kuinka FBI todistetusti oli jo ennen ensimmäistä oikeudenkäyntiä ilmoittanut OSI:n juutalaisille, että Demjanjukin SS-kortti oli väärennös. Oikeusvaltiossa mies olisi vapautettu (tai ei koskaan olisi syytetty ja USA:n oikeusministeriöön ei koskaan olisi perustettu osastoa OSI eikä varsinkaan annettu sen juutalaisten tehdä mitä hyvänsä). Nyt ei voida puhua oikeudenkäynnistä, koska kaikki, siis aivan kaikki on ratkaistu etukäteen. Tietysti tässä paljastui holokaustivalehtelijoiden yksi valhe ja törkeä rikos. Lavastajia piti suojella ja juttu viedä päätökseen ennalta määrätyllä tavalla. Siispä julistetaan ilmoitus tosiasiasta vihapuheeksi ja puolustusasianajaja syytteeseen eilä vain siis hiljennetty. Kaikki yritykset Saksassa osittaa holokaustin epäily perustelluksi faktatiedoin johtaa koviin syytteisiin ja tuomioihin. Mutta tämä on jotain uutta!

    Ja holokaustisaduista on Suomessakin myötäiltävä mitä tahansa väitteitä ja suollettava samanlaista tuubaa. Saksalaisten uhreja ei ole tai niillä ei ole merkitystä. Lähes jokainen suomalainen on valmis valehtelemaan ja raivoisasti ja päättäväisesti toimimaan valheen ja valehtelijoiden puolesta, vaikka tietäisi totuuden. Ja vastaavat ihmiset kuitenkin nauravat Pohjois-Korealle ja väittävät systeemin olevan jotenkin erilainen. Yhteiskunta pakottaa ihmiset valehtelemaan eivätkä he puolustaudu.

    Yhteiskunta pakottaa jokaisen valehtelemaan mitä typerimpiä valheita ja kaikista tämä on ihan normaalia. Kaikki tuntuvat olevan valmiita tähän. Yhteiskunta pyörittää valheita härkäpäisesti. Äskeisestä oikeudenkäynneistä huomaame, että muitakin valheita aletaan ajaa sisään ja totuus kriminalisoidaan.. Vaikka kaikki näkevät asian. Kaikki valehtelevat ja siihen on totuttu. Ikään kuin parempaa asioiden tilaa ei voisi olla.

    Voiko ihmiskunta enää alemmas vajota?

    Tämä on silkkaa orjuutta.”

    ”USA.ssa on 37 valtion varoilla ylläpidettävää holokaustimuseota, jotka käyvät todella kalliiksi. Niiden anti on vain järjestelmällistä petkuttamista ja valehtelua.”

    ”Vuonna 2007 on tehty päätös, jonka mukaan USA maksoi juutalaisille “saamatta jääneitä vakuutusmaksuja” 200 miljardia dollari. Kuinka ihmeessä Euroopan juutalaisilla olisi ollut jokin vakuutus USA:n yhtiöissä ja vielä noin suuren summan edestä?..(Juuri Obama ja molemmat USA:n suuret puolueet taistelevat 85 mrd. leikkauksista.)”

    Niinpä. Olemattoman holokaustin eli holohoaxin pönkittämiseksi lavastettiin vanhus keskitysleirivartijaksi. Massiivinen valehtelu ja panettelu ensin 80-luvulla ja sitten toiset valheet 90-luvulla, vaikka mies ei ollut keskitysleiriä nähnytkään ja kaikki syytteet olivat selvää valhetta. Ainoa konkreettinen todiste oli osoitettu väärennökseksi jo ajat sitten ja tunnustettu, mutta nyt sitten Saksa sai määräyksen julistaa se aidoksi.

    Voi vain kuvitella, millainen hirmuvalta maailmalla vielä on edessään!

    Ja erinäisten korvausten virta jatkuu ikuisuuksiin.

    (0)(0)
  9. Voiko nähdä unta, että holokaustia ei ollut? Voiko ajatella, että holokaustia ei ollut?

    Kielsikö Genrich Yagoda holokaustin Venäjällä? Oliko Venäjällä bolshevikkivallankumouksen aikana holokausti?

    Käytetäänkö sadan vuoden päästä sanaa holokausti valkoisten ihmisten kulttuurin tuhoamisesta hallitsemattoman maahanmuuttopolitiikan johdosta?

    Kokevatko palestiinalaiset olevansa holokaustin uhreja?

    Onko sallittua vihata niitä ihmisiä, jotka tappoivat miljoonia kristittyjä bolshevikkivallankukouksessa? Saako avoimesti vihata saksalaisia kansallissosilaisteja? Saako vihata Ilja Ehrenburgia, joka totisesti kiihotti kansanmurhaan?

    Saako vihata Sheldon Adelsonia, joka ehdotti atomipommin pudottamista rauhanomaiseen Iraniin?

    Kysymyksiä, kysymyksiä…

    (2)(0)
  10. Tutkin tässä rikoslakia ja huomasin, että Israel on selkeästi syyllistynyt ”Rikokseen ihmisyyttä vastaan”. Lukekaa kohta ”Joka osana siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä karkottaa tai pakolla siirtää laillisesti alueella oleskelevaa väestöä”. Rikoslaki 3 pykälä (11.4.2008/212).

    Jos ja kun Netanyahu vierailee Suomessa, hänet on välittömästi pidätettävä.

    Itse asiassa Israelin rikokset täyttävät selkeästi myös ”Törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan”-tunnusmerkit.

    Natsinimike on vanhentunut. Paljon sopivampi on ”tuohan on ihan israelilainen”. 🙂

    (1)(0)
  11. Unta? Holohoax on paljastettu valheeksi ajat sitten:
    http://unglaublichkeiten.com/unglaublichkeiten/htmlphp/amythos/index.htm

    Asiasta toisen. Kuuntelin kesäkuussa alun podcastista, joka kertoo Irlannin nälänhäästä 1848-45. Tässä linkit ohjelmiin eli niitä on kaksi:

    http://grizzom.blogspot.com/2012/05/spingola-speaks-20120507.html

    http://grizzom.blogspot.com/2012/05/spingola-speaks-20120528.html

    Tässä haastatellun Christopher Fogertyn infosivut aiheesta:

    http://www.irishholocaust.org/home

    Fogerty alkoi levittää USA:ssa tietoa Irlannin tapahtumista 1990-luvun puolivälissä. Kyseessä on vaiettu joukkotuhonta, jonka englantilaiset toetuttivat takavarikoimalla viljat ym. tarkoitus oli murskata Irlannin ikuinen vastarintahenki ja myös saada halpatyövoimaa Pohjois-Amerikkaan. Tämä kaikki on täysin todistettua faktaa, mutta Britanniassa on jopa rangaistavaa paljastaa näitä asioita. Myös Irlannin hallitus osallistuu peittelyyn eli on joko ostettu tai painostettu tai vapaamuurareista koostuva joukko (veikkaan jälkimmäistä).

    Kun Fogerty oli jakanut esitettä irlantilaisten juhlissa, hän joutui vaikeuksiin. Hänellä on tuttuja FBI:ssä ja hänen mukaansa tällainen henkilö varoitti Fogertyä ikävyyksistä. Fogertyä ja hänen vaimoaan oli jo ahdisteltu ja heidät oli pidätetty tällaisten toimien vuoksi. Mielenkiintoista on, että MI5 pystyy saamaan FBI:n toimimaan asiassa. Ilmeisesti nämä elimet palvelevat samaa käskijää. Joka tapauksessa FBI:lle nättäisi olevan tärkeää, että 160 vuotta vanha massamurha ei paljastuisi. Mielenkiintoista on jo sekin, että Britannia haluaa salata tämän rikoksensa. Nyt Fogerty lavastettiin syylliseksi kolmoismurhaan, joka oli tapahtunut hiljattain. Vain sattuman ansiosta hänet voitiin todeta syyttömäksi, joten oikeuslaitos ei siis ollut kokonaan mukana asiassa. Samat tyypit lavastivat myöhemmin Vanhan maailman puolella IRA:n väkeä syylliseksi 30 ihmisen murhiin.

    Irlannin hallitus on siis mukana valehtelemassa kansakunnan kokemaa iskua perunasatojen epäonnistumisen syyksi. Aiheesta on kirjoitetu valheopuksia, joissa väitetään, että irlantilaiset olisivat syöneet vain perunoita, vaikka he oikeasti viljelivät monia kasveja. Irlantilaise naiset olisivat unohtaneet keittotaidot muiden kasvien osalta yms.

    Kaikesta päätellen samat voimat johtavat edelleen Englantia kuin tuolloin. Ei myöskään haluta lähteä purkamaan historiaa Britannian aiheuttamien tahallisten nälänhätien osalta. Niitä riittää yksin Intiasta monta ja uhreja on kymmeniä miljoonia. Viimeisin nälänhätä järjestettin 2. maailmansodan aikana Bengalissa. Pääsyyllinen oli tuolloin Englannin kautta aikojen huomattavimmaksi henkilöksi äänestetty Churchill.

    Vastaavaa tehtiin Ukrainassa ja Neuvostoliittohan oli ilmeisesti Lännen satelliitti.Siellä oli vähän väliä tahallisia nälänhätiä joka paikassa. Hirvittävää on se, että Monsanto ja pari muuta suurkonsernia haluavat koko ruoantuotannon ja siemenkaupan täydelliseen kontrolliinsa. Muun maailmantilanteen kehityksen kanssa yhdessä tämä merkitsee mahdollisuutta aikaansaada katastrofi missä hyvänsä milloin vain ja muuta valtaa.

    Varsinainen nälänhätä oli siis 1845-49. Kuolonuhreja oli 5 miljoonaa. Fogerty on puhunut asiasta jo vuodesta 1983, mutta joutui siis kunnolla vaikeuksiin 1996.

    (0)(0)
  12. Aiheeseen sopii paremmin seuraava metka neokonservatiivinen thinktank: ”Gedmin tulee samasta tallista kuin professori Thomas Barnett, molemmat huippuväkeä globalistien yleisesikunnasta, siis veljekset ei vain sanoissa, vaan myös teoissa. Tämä hieman Brzezinskiä tuntemattomampi huippuvisionääri USA:n hallinnosta on yksi aihe Richard Melischin kirjassa Viimeinen näytös-globalistien sodanjulistus vuodelta 2007. Maailmanherruuden tavoitelijoiden hybris New Yorkissa ja Washingtonissa (Tel Avivissa jne) on vahva ja he ovat kai niin varmoja voitosta, että ovat melko avoimia Brzezinskin tapaan. Barnettin kirja War and Peace in the 22th Century on ilmestynyt 2007 kuten Melischinkin. Barnett visioi Koreoiden yhdistämisestä, kun Kim Jong Il on suistettu vallasta ja sodista ympäri maailmaa. Iran on tärkeä kohde ja hän ennustaa viimeistään vuonna 2010 koittavan mullahien vallan lopun. Kaikki “roistovaltiot” tullaan valtaamaan sodalla ja “ikävät” hallitukset vaihtamaan. Esim. 2015 mennessä on koko Etelä-Amerikka vapaakauppavyöhykettä”. Kun katsoo kehitystä ja poliitikkojen yms puheita / valmisteluja, niin Barnettin visiot eivät ole jääneet hänen kirjaansa, vaan niitä toteutetaan ja ne on osaksi jo toteutettu. Barnett sanoo suoraan, että Kolumbian valtio hävitetään sodalla eikä tyydytä enää pikkusotiin rosvojen välillä. “Jos ilmenee vaikeuksia saada kannatus sodalle, järjestetään jokin 11/9/2001 kaltainen terrori-isku ja tuki on saatu”. Näin siis kirjassa Barnett suorasukaisesti kertoo. Totuus-liikkeen tulisikin hieman syventää viestiään, kun kerran taas yksi valtaeliitin edustaja puolittain myöntää hallituksen olleen iskujen takana. Siinä ei siis ole aihetta hälinälle, vaan voisi kysyä, mitkä voimat pyörittävät USAa ja mitä asialle voisi tehdä.

    Demokratia on enää vain hieman sivulauseissa esiintyvä korulause, sillä “Kaikki voimat, jotka hallitsevat pakolla (roistovaltiot tms), tulevat katoamaan, jotta “lahjakkaat ja asiaan soveliaat” voivat saada voittoja kaikkialta maailmasta ilman rajoja ja nauttia sen tuotoista…” Luin juuri uutta asiaa keskitysleireistä USA:ssa. (linkki poistettu eräälle pskasaitille) Tähän keskitysleiriasiaan liittyen kirja on kiintoisa: “Ja planeetalla on paljon hämähäkkejä, jotka ovat kulttuurien ja rotujen sekoittumista vastaan. He eivät tajua, että talouden logiikka voittaa ja vakuuttaa ihmiset.” Tämä logiikka siis vaatii multikulti- ja monirotuisen globalisaation. Barnett: “Kyllä! Minä olen huomannut vastustajien haitalliset argumentit. Jos he tekevät vastarintaa globaalille maailmanjärjestykselle, vaadin minä: “Tappakaa heidät!” Alastonta puhetta. Melko varmasti vastarinnaksi riittää blogikirjoitus tai vaikkapa puhe kaupungilla, jossa arvostellaan kansakuntien tuhoa ym, ehkä jopa epäsuorasti. Tässä pääsemmekin olennaiseen ja paljastavaan ristiriitaan. Kuka olettaa, että israelilaisilla olisi hätää? He eivät kai kuitenkaan sekoitu kenenkään kanssa ja maahan lasketaan asumaan tuskin muita kuin juutalaisia, ei ainakaan avioliittoon juutalaisen kanssa. Miksi muut kansakunnat häviävät? Kun tietää sionistien eliitin ajaneet aina tällaista muiden kansakuntien häviämistä sekavaksi massaksi esim. kommunismin kautta, muistaen, että juuri tämän sekoittamisen vastustajat on koettu juuri heidän taholtaan erityisen kiusallisiksi, etenkin ne, joille on selvinnyt tällaisten sionistien osuus toiminnassa, niin taas huomaamme selkeästi, kuka määrää.

    Mielenkiintoinen mielleyhtymä tulee muuten tuosta lauseesta “Tappakaa heidät”, vaikka sen voisi kääntää tapetaan heidät tms. Nimittäin asia ulkoistetaan kai osaksi tai ajoittain väkivaltakoneistojen lisäksi esim. antifasisteille ja muille mallikansalaisille. Ihmisistähän ollaan tekemässä roskaväkeä, saksalaisistakin jopa hyvää vauhtia. Siellä huudetaan medioissa jo toisinajattelijoiden hakkaamista tai “poistamista” ja on perinteisesti saanut visioida “äärioikeistolaisten ” sulkemisesta keskitysleireihin. Mallikansalaiset toistavat samaa asiaa (koska muuten olisivat “rasisteja” ja “natseja” ja siis “valmistelisivat uutta kansanmurhaa” tms.). Tulevaisuuden maailmassa CIA/Mossad nostattaa konflikteja ja luo mallikansalaisen Kalergin mallin mukaisesti riehuvaksi ja mieltä osoittavaksi katufasistiksi, jonka aatteet ja mallit tulevat CIA:lta. On sitten kyse autonomista/antifa-anarkistista tai muusta kommunistisesta perinteisestä muotiajattelusta ja toiminnasta tai arabimielenosoittajista, jotka myös CIA:n luomina ilmiöinä kapinoivat joko länsimaista vaikutusta kaivaten tai sitten muslimiveljeskunnan yms riveissä. Nykyisyyttähän tuo on ja pian taloussotkujen myötä täälläkin. Uusi maailmanjärjestys merkinnee oikeasti ainakin näennäistä sekasortoa ja tappamista, ilmeisesti jatkuvaa, sillä näin kai ainakin sionistisen lahkon viha saisi tyydytystä hajota – ja hallitse -opin soveltamisen lisäksi. Angela Merkel ainakin taitaa tajuta, että demokratia on vain weishauptilaisen eliitin kehittämä välivaihe ennen sen totaalista herruutta. Hän puhui ennen kanslerikauttaan vuonna 2005 CDU:n 60-vuotisjuhlassa, seuraavasti: “sillä meillä ei ole mitään oikeutta demokratiaan ja sosiaaliseen markkinatalouteen ikuisiksi ajoiksi.”

    Ei yhtään yllätä, että niin neokonnat kuin vasemmisto toivovat kaikkien nationalistien ”katoamista” tavalla tai toisella. Meno on muuten kiihtymässä ja äänenpainot tylympiä, kuten tuosta Suomen Kuvalehden kommunistikirjoituksesta mös käy ilmi. Kaikki nationalismi ym. oli ennenkin silkkaa rsismia ja fasismia, mamukriittisyys myös. Toistaiseksi sionistiset pseudonationalistit eivät ole target lätinästä huolimatta ja tämä lätinä hämäystä ja peite.Mutta oikeat nationalistit ovat jo mediassa ”murhaajia” ja ”uusnatseja” ja ”terroristeja”. Ei varmaankaan kulu kauaa aikaa, kun nationalistipuolueet kielletään ja nationalistit tapetaan tai suljetaan vankiloihin /uudelleenkoulutukseen (nuoret). Persutaistelu on vain peite ja koko juttu saatetaan houtaa aivan vähin äänin ennen uusia konflikteja. Näinhän persut saivat hommattua vihapuhelait, kun veivät huomion ja saivat äänet. He äänestivät lakien puolesta yksimielisinä ja halusivat niitä puoluephjelmassaan, vaikka luotiin kuva jostain Ilmanin vastustamisesta. Lahkolaisosasto on varmaankin riemuissaan Magneettimedian vainoamisesta ja tuomiosta. Muutkin tuntuvat kuin koko ajan pelaavan vainoajien pussiin.

    Tietysti myös pseudonationalismi tullaan kai tuhoamaan, koska siinä on vaaransa eli niin kauan kuin asia on esillä, oikea nationalismi uhkaa ja kansallinen ajatteluhan on persujen joukoissa petkutetulla osastolla osaksi aitoa.

    (0)(0)
  13. Jos jonkinlaisista maksuista, joita Saksa makselee esim. New Mexicon homokulueille ym. ympäri maailmaa ja erinäköisistä miljoonatuista jopa Hollywoodille ja toisaalta miljardiavuista joka suuntaan seuraava on ehkä kaikkein karmaisevin pominta:

    ” Saksassa useat asiat ovat salaisuuksia. Esim. mamutuskulut ovat sitä kaikkialla Euroopassa. Usea asia halutaan salata kansalaisilta. Esim. holokaustiuhrien eläkkeiden määrä oli salattava heti sodan jälkeen, koska muutoin virallinen versio holokaustista olisi paljastunut valheeksi. kaikessa hiljaisuudessa on sovittu sosiaalisopimus Israelin ja Saksan liittotasavallan välillä, joka oikeuttaa jokaisen koulutetun israelilaisen saamaan eläkettä Saksasta. Riittää, että on tehnyt 50 kuukautta töitä Israelissa ja käynyt koulua 16 vuotta täytettyään vähintään 4 vuotta. Jos ei ollut koskaan ollut saksalaisen miehityksen uhri, sai eläkettä, jos oli tehnyt töitä Saksassa kuukauden tai investoinut vastaavan summan (1000 sekeliä) Saksaan. Siten kaikki 16 vuotta täytettyään 4 vuotta opiskelleet saattoivat saada 240 DM eläkkeen. Melko varmasti mahdollisuutta on käytetty erittäin laajasti. Näin siis vuonna 1986 kerrottiin 1983 alkaneesta systeemistä. Miksi saksalaiset sopivat eläkejärjestelmästä ulkomaan kansalaisille, jotka eivät ole kärsineet maailmansodasta? Tästä on arvioitu seuranneen 250 000 uutta eläkkeensaajaa Saksan valtionkassasta. Vuonna 1996 astui voimaan toinen sosiaalivakuutussopimus. Uusia eläkeläisiä tuli taas n. 250 000 (Määrä on valtionsalaisuus). Nyt kaikki juutalaiset Israelin ja USA:n kansalaiset saattoivat alkaa nostaa eläkettä saksalaisesta eläkevakuutussysteemistä. Mitään vainoa ei nyt vaadittu myöskään, vaan riitti, että oli asunut sodan aikana tai aiemmin saksalaiseen kulttuuripiiriin kuuluvalla alueella. Mutta maksuja maksettaisiin taas myös niille, jotka eivät ehtoa täytä, jos he suorittavat pienen maksun, 84 DM kuukaudessa. Toisaalta käytännössä maksu on vapaaehtoinen ja se maksetaan takaisin eli huomioidaan eläkkeessä. Eläkkeiden määrä siis on salaisuus ja sellaisen paljastava virkamies vaarantaa työnsä ja oman eläkkeensä.”

    (Lähde: W. Hackert: Die jüdische Epoche. Siellä alkuperäiset. Ja kyllä, niiden täytyy olla totta, sillä Saksan kirjasta on kyse ja sitä ei olisi julkaistu ja mies olisi linnassa, jos tällaisesta asiasta valheita levittäisi)

    (0)(0)
  14. Aivan liian pitkä artikkeli.

    (0)(0)
  15. Holohoax on selvästi tuleva suuuri uskonto. Emme ole nähneet vielä mitään, vaikka nytkin jo on melkoinen hypetys. Sitä kaupataan osana ”suvaitesevaisuus” -oppia ja ”monikulttuurisuus” -aatetta. Valtakoneistot ovat murskaamassa kaiken vastustuksen eli nationalismia ollaan kriminalisoimassa ainakin länsimaissa. Kun vastarinta hiljenee, rangaistukset kovenevat ja lakena kiristetään myös kaikenlaisen sensuurin ja kieltojen osalta.

    Texe Marrs haastatteli keväällä Victor Thornia, joka on kirjoittanut lyhyen kirjan holokaustivalheesta. Kuvaa hyvin juutalaisten käsitystä eriarvoisuudesta alussa esitetty muistutus siitä, kuinka 1973 sodassa juutalaiset murhasivat autiomaassa tuhansia egyptiläisiä sotavankeja ja ajoivat maansiirtokoneilla maata päälle. Vastaavaa he tekivät myös 1967 sodassa ja se on heidän tapansa käydä sotaa. Jitzhak Rabin oli kyseinen kenraali ja hän myönsi jälkeenpäin asian. Samassa yhteydessä hän totesi asiasta vain, että “se on vain historiaa” eli “So what”. Vain yksi yksityiskohta historiassa. Vastaavasti joku rabbi tunnetusti on sanonut, että miljoona arabia ei olisi edes juutalaisen yhden sormenkynnen arvoisia. Holokaustista saamme kuitenkin kuulla eikä se ole “vain historiaa”. Vaikka se on siis valhe.

    Rabbi Efratin mukaan Euroopan islamisoituminen on hyvä asia. Kristinuskon häviäminen ja Euroopan identiteetin ja kulttuurien tuhoutuminen: “Jews should rejoice at the fact that Christian Europe is losing its identity as a punishment for what it did to us for the hundreds of years were in exile there,” the rabbi explained as the ethical reason for favoring Muslims, quoting shocking descriptions from the Rishonim literature (written by leading rabbis who lived during the 11th to 15th centuries) about pogroms and mass murders committed by Christians against Jews…”We will never forgive Europe’s Christians for slaughtering millions of our children, women and elderly… Not just in the recent Holocaust, but throughout the generations, in a consistent manner which characterizes all factions of hypocritical Christianity…”A now, Europe is losing its identity in favor of another people and another religion, and there will be no remnants and survivors from the impurity of Christianity, which shed a lot of blood it won’t be able to atone for.”

    http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-4299673,00.html

    Tuossa tekstissä väitetään johonkin uskonnolliseen vihakirjoitukseen vedoten, että kristityt olisivat ei vain vastuussa holokaustista, vaan useasta sellaisesta, joissa he olisivat teurastaneet miljoonia ja taas miljoonia juutalaisia kautta vuosisatojen. Tiedämme, että holokausti on törkeä ja röyhkeä valhe. Samoin on valehtelua väittää, että kristityt olisivat syyllistyneet suuriin juutalaisvainoihin kautta vuosisatojen. Suuret teurastukset ovat satua. Juutalaiset on karkotettu kyllä monta kertaa monesta maasta heidän parissaan esiintyneen rikollisen ja vihamielisen toiminnan vuoksi. He myös vaativat erilaiset oikeudet kuin muilla ja myös mahdollisuuden asua erillään muista getoissa. Todellisuudessa he vaurastuivat jo keskiajalla suuresti ja muodostivat jo renessanssiaikana osan yläluokasta rahavaltansa perusteella ja he rahoittivat aatelisia ja kuninkaita. Heidän keskinäinen verkostonsa tuki kaikkia juutalaisia kaikkialla.

    On uskomatonta, kuinka ihmiset eivät ymmärrä, että holokaustivalhe on muiden juutalaisten kärsimysten liioittelun tavoin selvästi lähinnä vihapuhetta ei-juutalaisia kohtaan. Holokaustivalehtelu on juutalaisten ei-juutalaisten vihaamisen väline ja vihan ilmaus. Se on uskonnollinen dogmi, jolla perustellaan vihamielistä asennetta ja siten vaalitaan oman ryhmän yhtenäisyyttä lietsomalla pelkoa ei-juutalaisia kohtaan. Koska rasistisessa vihassa pitää voida olla ja halutaan harjoittaa Talmudin mukaista suhtautumista ei-juutalaisia kohtaan, syytellään koko ajan muita. Joskus konfliktien ym. yhteydessä juutalaiset vaikuttajat ovat esittäneet usein, että ”juutalaiset ovat antaneet takaisin päin” tai ”voitte maksaa osan syntivelastanne” tms. Kuitenkin on siis väärin uskoa siihen, että voisi ajatella olevan jotain kostettavaa tai korvattavaa koska yleensä kyseessä on valhe ja uskonnollinen dogmi. Holokaustivalehtelu on tällaisen vihan yksi äärimmäisistä ilmauksista ja syytökset erittäin vakavia. Holokaustivalhe on erittäin uskonnollinen ilmiö aina 6 miljoonan lukua myöten, sillä se on jokin juutalaisuuteen liittyvä maaginen luku, joka toistuu usein juuri näissä vainosyytöksissä ja erinäisissä ennustuksissa. Mossadin valheluomus Wiesel saattaa puhua “verigeysireistä” Babi Jarissa, koska näissä tarinoissa on kyse uskonnollisista menoista. Tarinat ovat usein mielipuolisen typeriä juuri tästä syystä. Niillä korostetaan esim. juutalaisen kansan paljon suurempaa arvoa muihin nähden ja ne ovat uskonnon mukaisia (vainotarinat). Luulisi olevan aivan selvää, että tällainen kärsimysten ja vainojen mieletön liioittelu on suunnattu kaikkia ei-juutalaisia vastaan ja siksi on erityisen typerää myötäillä niitä. Tätä ei moni kuitenkaan tule ajatelleeksi. Tarinoiden mielikuvituksellisuus taas liittyy uskontoon ja kulttuuriin. Tämä taas on myös pelottavaa, sillä uskomattomien tarinoiden asema paljastaa juutalaisyhteisöissä vallan olevan voimilla, jotka näyttäisivät elävän pyhien tekstien mukaisessa maagisessa maailmassa ja jopa toimivan oppien mukaan ja suuren vallan avulla tekevän historiaa samalla esittäen kyseessä olevan uskonnollisten ennustusten ym. toteutuminen tms.

    On ihmeellistä, ettei John Friend hiljattain puuttunut tai hänen keskustelukumppaninsakaan tähän asiaan paremmin, kun näistä vihapuheista oli puhetta. Aiheeseen tosin puututtiin vain ohimennen. Nyt kuitenkin mentiin tähän juutalaisten koukkuun ja lähdettiin siitä, että tässä oikeasti syytettäisiin vainoista ja että juutalaisia olisi jotenkin erityisesti vainottu. Tai kaikki näytti siltä onnettomalla tavalla, sillä tiedän Friendin ja muiden tietävän, että juutalaisia ei ole erityisesti vainottu historian aikana. Nyt syntyi kuitenkin väärä kuva, kun puhuttiin vain koston ajatuksesta. Todellisuudessa ei juutalaisilla edes olisi mitään oikeutusta mihinkään kostoon tai siis syytä ajatella sellaista. Nyt kuitenkin siis julistetaan Euroopan tuhon olevan oikeutettu rangaistus jostain mielettömistä rikoksista, joita ei koskaan ole ollut. Luulisi tuosta tekstistä jo näkevän, että kyse on uskonnollisesta potaskasta, joka lisäksi on siis vain vihan ilmaus. Syytöksillä pidetään yllä rasistista vihaa ja estetään sekoittuminen (eli vaalitaan geenejä ja “rotua”, minkä juutalaiseliitti siis haluaisi kieltää muilta). Valhe uppoaa useisiin ei-juutalaisiin, koska heistä valveutuneimmatkin usein ymmärtävät aivan liikaa juutalaista vihaa ja uskovat valheisiin. En ole selvillä siitä, uskooko juutalaisista kuinka suuri osa vai kukaan näihin valheisiin. Kautta aikojen heitä on kyllä peloteltu johtajiensa taholta joten ilmeisesti osan valheista on tarkoitus myös tulla uskotuksi omien keskuudessa.
    Juutalaisten valta länsimaissa on lähes käsittämättömän suuri. He ovat voineet pakottaa kaikki kansakunnat ajattelemaan uskonnollisten satujensa mukaisesti eli he ovat pystyneet saamaan ihmiset uskomaan mitä mielikuvituksellisimmat valheet, vaikka nämä maagiset vainotarinat selvästi on tarkoitettu näiden naiivien kansalaisten pään menoksi ja ne ovat vihapuhetta heitä vastaan. Juutalaisjärjestöjen tyyliin näyttäisi kuuluvan usein muiden syyttely ja vaatimukset hyvityksestä ja syyttely tuntuvat todella yleisiltä. En ymmärrä, miksi tätä siedetään, mutta ehkä holokaustivalhe saa monen ainakin suhtautumaan ymmärryksellä melkein mihin tahansa, sillä uskomattoman suuri osa väestöstä tuntuu esim. Suomessakin uskovan melkein kaiken holokaustin virallisesta versiosta. Vielä harvempi tajuaa, että kaikki muutkin vainot ovat valhetta. Kaikki luulevat, että juutalaiset ovat todella vainottu ihmisryhmä kautta historian. Uskoa vahvistaa se, ettei monikaan tajua, kuinka moni netissäkin näin väittävä on itse siassa trolli tai palkattu disinfoaja tai puoluekoneiston ym. sidonnaisuuksien kautta juutalaisia tahoja palveleva henkilö. On surkuhupaisaa, kuinka länsimaiset yhteiskunnat on valjastettu kansalaistensa aivopesemiseen, jotta he eläisivät juutalaisten mytologioiden mukaisessa satumaailmassa. On ihmeellistä, että monikaan ei käsitä sitä, että holokaustihypetys ei voi merkitä mitään muuta kuin sitä, että juutalaiset voimat ovat täydellisesti vallassa länsimaissa ja Venäjällä ja ovat olleet jo hyvin kauan. Riippumatta siitä, olisiko väitteistä osa totta vai ei yhtään. Moni on huomaamatta ajautunut uskomaan lähes kaikken eikä tajua edes tätä asiaa.

    Holokausti on niin surkea ja törkeä valhe, että se vaatii valtavan koneiston ja panostuksen ollakseen uskottava ja että edes osa väestöstä uskoisi melkein kaiken. Samanlainen koneisto vaaditaan siihen, että juutalaiseliitin todellinen valta-asema maailmassa nyt ja historiassa ei tulisi juuri missään puheeksi. Juutalaiseliitin täytyy omistaa median lisäksi poliitikot ja ratkaiseva osuus rahavallasta pystyäkseen yleensä valjastamaan käyttöönsä koko yhteiskunnan. Lisäksi vaaditaan, että länsimaita on jo vuosisatoja solutettu ja on jo kauan rakennettu erinäisiä verkostoja asioita ajamaan pinnan alla (vapaamuurarit ym. ym.) Vallankäyttöön on harjaannuttu ja valtaa on paitsi haluttu, niin myös käytetty. Vaatii pitkää harjaannusta ja tukevat asemat, että holokaustin kaltaiseen hoaxiin voidaan yleensä lähteä. Röyhkeyttä tietysti on aina riittänyt. Ennen netin tuloa voitiin sensuroida kaiken juoksupoikiensa ja valtansa avulla myös Suomessa. Jopa täällä käytännössä kaikki informaatio kulki juutalaisen filtterin kautta ja netissäkin tietysti kulkee suurin osa, sillä monikin pelkää juutalaisia aivan hirvittävästi (syystäkin) ja vielä useampi on niellyt kaikki valheet joka asiasta.

    Texe Marrsin ohjelmassa myös todettiin tämä holokustivalheen törkeys ja naurettavuus. Miksi holokaustiin sitten uskotaan silti, vaikka se on niin helppoa osoittaa valheeksi ja tarinat ovat niin typeriä? Koneistosta ja panostuksesta (propagandaa tulee lähes tauotta ja lähes kaikki tahot pyritään valjastamaan ovelaan ja vähemmän ovelaan toimintaan kaikenlaisen propagandan ja manipuloinnin osalta ja kiihkeään vainoon väärinajattelijoita kohtaan) huolimatta tämä kysymys jäi vaivaamaan. Etenkin nyt, kun sentään monikin on varmaan ihan mielenkiinnon vuoksi perehtynyt revisionistien teksteihin. Pelkkä pelko ei selitä sitä, että holokaustiin todella uskotaan. Tulin siihen tulokseen, että monella ihmisellä holokaustin epäily vaatii liian suurta muutosta omaan maailmankuvaan. Heillä ei ole kykyä siihen. He eivät pysty käsittämään sitä, miten paljon yhteiskunta heille valehtelee. Se merkitsisi, että he ovat luottaneet aivan liikaa poliitikkoihin, virkamiehiin, opettajiin ja professoreihin. Se merkitsisi, että joutuisi kohtaamaan todellisuuden. Sen, että maamme on rikollisten hallussa. Poliitikkomme palvelevat vihollistamme, joka haluaa ryöstää meidät ja alistaa meidät. Puoluekoneisto on täysin korruptoitunut ja muutama napamies hallitsee kaikkea ja heillä on siis takanaan kansainvälinen eliitti. Pitäisi kohdata se, että tämä sama eliitti on pakottanut kaikki valehtelemaan.

    Television dokumenttiohjelmien tarkoitus on pettää ihmisiä. Silminnäkijäkertomukset ovat valhetta myös niissä. Niihin on valittu usein vain valehtelijoita (etenkin saksalaisiin Saksan historiasta kertoviin). Niin asiantuntijat kuin kaikenlaiset osalliset voivat valehdella päin naamaa. Usein heidät on pakotettu valehtelemaan eri tavoin tai he voivat olla jopa näyttelijöitä. Lähes kaikki on monessa ohjelmassa valhetta. Tämä härski valehtelu on tehokas tapa vaikuttaa hyväuskoisiin. Itsekin muistan olettaneeni kieltopuolen ehkä olevan väärässä, kun näin joskus 90-luvun lopussa telkussa dokkarin, jossa keskitysleirin vartijaksi ilmoitettu mies sanoi, että “juu näin kaiken ja näin oli” ym. Ja samaan aikaan osasin jo epäillä TV 2:n dokkaria aiheena Baltian maiden juutalaisvaino, jossa joku Liettuan juutalainen syytti liettualaisia mielikuvituksellisella tavalla ja väitti “heidän yläkerrassaan olleen liettualaisten yhteistoimintamiesten kidutuskeskuksen”! Epäilin tyyppiä näyttelijäksi tai ainakin roskapuhujaksi ja vihaajaksi. Ajattelin Kgb:n olevan mukana tai siis FSB:n puolueapparaatin kätyrien pyörittämällä kanavalla. Miksi en oivaltanut, että jos länsimaissa esitetään televisiossa juutalaisen patologisen valehtelijan syytöksiä “liettualaisten kidutuskeskuksista” talonsa yläkerrassa ja että hän “kuuli kaikki huudot”, niin totta kai voidaan näytellä myös keskitysleirivartijaa. Olinhan jo huomannut, että YLE:n TV1 esitti dokumentteja, joissa kaikki valheeksi osoitetut sadut lampunvarjostimista alkaen esitettiin totena länsimaalaisten “asiantuntijoiden” suulla, tietenkin myös N-liiton propagandafilmi Auschwitzista “raskauttavana todisteena” (Kuinka alentavaa tämä onkaan. Silloin jo tuntui törkeältä ja nyt vasta tuntuukin. Kuten taas pari viikkoa sitten, kun YLE:n pääuutislähetys julisti Malediivien olevan vaarassa upota mereen, jos juutalaisille pankeille ei annettaisi rahaa). Mutta ah, kuinka vaikeaa on monelle yleensä ajatella, että jos holokausti olisi valhetta, niin tietysti silloin palkataan näyttelijöitä ja väärennellään valokuvia ja arkistoja. Vielä vaikeampaa on kohdata se, että näin voitaisiin todella tehdä. Ilmeisesti maailmankuvan on oltava turvallinen. Vaikka itselle kaikki selvisi, tämä valehtelu kiukuttaa, kun ajattelee, miten sen tietää uppoavan moniin kuten esim. Rudolf Hössin todistuksen näytösoikeudenkäynnissä (vaikka siis oikeus tiedettäisiin näytösluonteiseksi, sillä ihmiset eivät tiedä rutiininomaisesta uhkailusta murhata perheenjäsenet ym. näiden sodanjälkeisten prosessien yhteydessä).

    Monilla ei ole silmää havaita, kuinka tällainen valehtelu on muodostunut jo rutiiniksi monille tahoille ja sitä harjoitetaan usein, jos ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Vie aikansa, ennen kuin havaitsee, että juuri tiettyjen asioiden kohdalla vedotaan omaan kokemukseen “kuulin tämän aidolta kokijalta” tms. Usein nämä ovat päivystäviä trolleja tai kiihkoilijoita, jotka ajavat asiaansa joko ohjeistetusti tai matkimalla esikuviaan. “Valhe hyvän asian puolesta” on kuitenkin jo aika avoimesti mainostettu periaate, joten hyväuskoisuuden määrää ei voi kuin ihmetellä. Ilmeisesti ajatellaan kuitenkin vuosien aivopesun tuloksena, että todellakin, että holokaustivalehtelulla ajettaisiin hyvää asiaa ja että kieltäjät olisivat “pahiksia”, rasisteja ym. Vielä useammat eivät tajua, että 2. maailmansodassa juuri saksalaiset olivat kaikin tavoin hyviksiä ja muut olivat hirviöiden johtamia. Juuri saksalaisia lähinnä murhattiin ja suurin osa vasta sodan jälkeen. Saksalaiset käyttäytyivät esimerkillisesti sodassa eivätkä olisi halunneet mitään sotaa, kun taas kaikki vastustajat syyllistyivät mitä hirveimpiin rikoksiin liukuhihnalta ja käytännössä jokaisella oli oma holokaustinsa. Ns. suuren valheen taktiikka pelaa, eli ihmiset eivät pysty kyseenalaistamaan aivan kaikkea. He eivät pysty myöntämään, että aivan kaikki voisi olla valhetta ja joka valheen kohdalla, että heille niin mahdottoman suurta valhetta kukaan alkaisi yleensä syöttämään tai että sellainen olisi “avoimessa yhteiskunnassa” mahdollista.. Kuitenkin nykyisessä yhteiskunnassa kaikki alkaa olla valheen varassa ja yhteiskunnat tuhokierteessä. Eikä yhteiskunta ole oikeasti avoin ja vapaa.

    Kun nyt juutalainen rabbi väittää “kristittyjen murhanneen kautta vuosisatojen miljoonia ja taas miljoonia juutalaisia lapsia, naisia ja vanhuksia” ja että “Eurooppa joutaa tuhoutumaan rangaistuksena tai ainakin muuttumaan islamilaiseksi”, niin eikö viimein voisi olla aika “aatteen itää umpiluussa”? Koettakaa nyt ymmärtää, että tietenkään holokaustin epäily ei ole mitään vihaamista tai rasismin ilmaus, vaan nimenomaan mielikuvituksellisissa valheissa holokaustista on kyse vain ja ainoastaan ei-juutalaisten vihaamisesta ja alistamisesta. Osallistumalla holokaustipetokseen ihminen harjoittaa juutalaiseen uskontoon liittyvää uusvanhaa uskonnollista ja rasistista vihakulttia, joka on lisäksi suunnattu paitsi saksalaisia vastaan, niin myös häntä itseään vastaan. Juutalaiset nimittäin syyttävät myös holokaustista kaikkia muitakin kansoja ja ei-juutalaisten “perisyntiä” eli antisemitismiä. He syyttävät kaikkia myös kaikista muista vainoista ja julistavat, että kaikkien olisi maksettava heidän vuosisataisista kärsimyksistään korvauksia ikuisesti.

    Juuri juutalaiset tahot ovat vastanneet valtaosasta maailman massamurhista viimeisen 300 vuoden ajalta. Ne ovat olleet jo 400 vuotta jokaisen huomattavan vallankumouksen takana. Bolshevismi, kommunismi oli juutalaiseliitin väline ja se piti valtaa Neuvostoliitossa ja kommunistisessa Kiinassa. Suuret sodat on sodittu juutalaiseliitin intressien vuoksi. Lähes kaikki sodat 300 viime vuoden aikana. Tämän vuoksi on todella saatanallista kuulla, että jotkut muut olisivatkin ne, jotka ovat murhanneet lapsia ym. tai määränneet pahanteosta. Vääryyden huippu on se, että tietämättömät massat on pantu uskomaan holokaustiin, kun juuri juutalaiseliitti murhautti miljoonia ja taas miljoonia saksalaisia ja koko sota käytiin pääasiassa tämän joukkomurhan suorittamiseksi. Myös natsien vallan lakkauttamiseksi, koska oli muodostunut saareke, jossa juutalaiseliitillä ei ollut valtaa ja se uhkasi taloudellisesti sen maailmanvaltaa.

    Tässä pari näytettä asenteista:

    Stefan Scheil kirjassa Churchill, Hitler und der Antisemitismus: “Churchill kertoi aivan avoimesti Jaltan konferenssin jälkeen(sodan viime viikkoina) seuraavaa: “Saksa ei tarvitse enää itäalueitaan, koska seuraavan vuoden aikana kuolee 6-7 miljoonaa saksalaista.”(Brüningin kirje Otto Piperille 26.10.1945) On muistettava, että Churchill kuului juuri sotaa johtavaan US:n ja Englannin huippuvaikuttajien klikkiin ja tiesi, mitä Roosevelt ja Morgenthau aikoivat. Samuel Rosenmann (Rooseveltin yksi tärkeä alainen) sanoi Lontoossa keväällä 1945 saksalaisia kuolevan 20 miljoonaa. (Carl Burkhardtin kirjeessä Heinrich Rothmundille 23.1.1946. Rosenmann sanoi tämän (egl. juutalaisten johtajan) Laskin läsnäolossa).(lähde edelleen Scheil)

    Täältä voimme lukea mm. seuraavaa: “”Thanks to the terrible power of our International Banks, we have forced the Christians into wars without number. Wars have a special value for Jews, since Christians massacre each other and make more room for us Jews. Wars are the Jews’ Harvest: The Jew banks grow fat on Christian wars. Over 100-million Christians have been swept off the face of the earth by wars, and the end is not yet.” (Rabbi Reichorn, speaking at the funeral of Grand Rabbi Simeon Ben-Judah, 1869, Henry Ford also noted that: ‘It was a Jew who said, ‘Wars are the Jews’ harvest’; but no harvest is so rich as civil wars.’ The International Jew: The World’s Foremost Problem, Vol. III, p. 180)

    (0)(0)
  16. Toinen lainaus:
    ”Kirjoitus “Rudolf Hössin tunnustukset” on avainkirjoitus, joka romuttaa holokaustivalheen kerralla. Siinä todetaan, kuinka Höss joutui kidutettuna allekirjoittamaan valmiiksi laadittuja “tunnustuksia”. Näihin surkeisiin valheisiin perustuu koko virallinen (täysin valheellinen) käsitys Auschwitzin kaasutuksista ja joukkomurhista. Myös Zyklon b:n käyttö mainitaan ensi kerran. Sodan aikana tiedustelutietoja ei käytöstä ollut muuhun kuin vaatteiden ja tilojen desinfiointiin. Allekirjoittamassaan “tunnustuksessa” Höss kertoo keksineensä itse Zyklon b:n käytön murhaamiseen, kun oli muka saanut vain käskyn murhata 2 miljoonaa juutalaista. Tämä ei kuulosta kovinkaan uskottavalta. Moni ei tiedä, että tarina zyklon b:stä on rakennettu tällaiselle valheelle. Kirjoitus todistaa, että natsit olivat viattomia ja heidän vangitsijansa juurikin sellaisia hirviöitä, joita heidän sikamaiset valheensa väittävät saksalaisten olleen.

    Yllättävän monille on vaikeaa ymmärtää, miksi sitten Höss myös Nürnbergissä jouduttuaan todistamaan siellä toisti samat valheet. Jopa sen jälkeen, kun on lukeut esim. tämän kertomuksen. Kuten kertomuksesta selviää, Hössin perhettä uhkailtiin kovin, jotta he olisivat paljastaneet Hössin piilopaikan. Samaan tapaan on Hössiä lisäkidutusten lisäksi tietysti uhkailtu eli on uhattu perheenjäsenten huonolla kohtelulla. Tämä taas ei ilmene suoraan hänen “muistelmistaan”, sillä ne ovat hänen vangitsijoidensa peukaloimat ja osaksi sepittämät. Epäsuorasti kylläkin. Mind control ja häikäilemätön kiristys olivat rutiinikäytössä, kun tehtailtiin perättömiä todistuksia ym. lausuntoja sodan jälkeen puristamalla sellaisia lukemattomilta ihmisiltä. Näinhän olemme saaneet lukea tässäkin blogissa. Idän näytösoikeudenkäynnit tunnustuksineen pyörivät osaksi samalla periaatteella. Vainotut tiesivät, että juuri voittajat todella saattoivat tehdä mitä tahansa. “Muistelmista” voimme todeta, että siinä esim. valehdellaan esim. kohtelusta Puolassa. Kirjassa väitetään puolalaisten kohdelleen Hössiä hyvin, vaikka todellisuudessa hekin kiduttivat Hössiä. Itä ja Länsi ovat myös “kylmän sodan” aikana tehneet epäilyttävän saumatonta yhteistyötä 2. maailmansodan sotapropagandan myyttien luomisessa ja ylläpitämisessä. Tämä osaltaan paljastaa niiden olleen saman johdon eri pelinappuloita ja koko kylmän sdoan olleen vain teatteria. Mutta tälläaisellakin tökeröiden valheiden verkolla siis on helppoa hämmentää ikänsä aivopesun kohteena elänyttä länsimaalaista peruskansalaista. Mikään ei tunnu horjuttavan käsitystä “pahoista natseista”. Mitkään voittajien rikokset eivät tunnu vaikuttavan ja muuttavan käsityksiä tai havahduttamaan petollisesta turvallisuudentunteesta ja luottavaisesta asenteesta esim. päättäjiä tai yhteiskuntaa kohtaan. Vaikka siis juuri todelliset massamurhaajat ja kiduttajat voittivat ja siis määräävät kaikesta länsimaissa.

    “Tunnustukset” ovat muiltakin osin siis aivan mielettömät eivätkä vastaa tosiasioita. Yleensäkin holokausti on perin tökerösti lavastettu. Kaikki on karkeaa valhetta ja väärennöstä. Vihatulle goyimille on ilmeisesti aina valehdeltava mahdollisimman typerästi ja törkeästi. Muu ei sovi “ylemmän” olennon arvolle? Onko kyse vain brutaalista alistamisesta? Hännystelijät ja opportunistit varmasti harmittelevat sitä, että kaikkea lähdettiin väärentämään niin surkeasti. Kaikki valheteatteri on niin viheliäistä. Mutta taustalla ovat siis selvästi viha ja rasismi. Tätä ei moni luottavainen kaduntallaaja tiedosta. Olisi syytä tajuta, että kun saksalaisista valehdellaan kauhealla ja rikollisella tavalla, on typerää mennä mukaan. Oikeasti tämä valehtelu on talmudistinen dogmi, johon laajat kansanosat on pakotettu. Jos ei-juutalainen länsimaalainen mallikansalainen lähtee toistelemaan näitä tarinoita, niin hän tosiasiassa julistaa, että jos valta olisi muilla kuin juutalaisilla, kaikki muka syyllistyisivät tälllaisiin tekoihin eli seuraisi heti holokausteja ja kulttuurit muuttuisivat heti erittäin antisemitistisiksi yms. Hän osallistuu vihapuheeseen, jonka kohde on hän itse ja hänen maanmiehensä tai muut eurooppalaiset. Tai kyllähän orjastelevat länsimaalaiset usein lähtevät mustamaalaamaan myös tietoisesti muita eurooppalaisia kansoja ja myös omia maanmiehiään ja esi-isiään. Esim. Antero Holmila on esittänyt kirjassaan “Holokausti” seuraavaa: “Holokausti oli yleiseurooppalainen projekti, johon osallistuivat lähestulkoon kaikki Euroopan maat, myös Suomi. – – saksalaisille ei tuottanut vaikeuksia löytää innokkaita käsikassaroita juutalaisten murhaamiseen.” Minä ainakin jään lähes sanattomaksi lukiessani moista maanpetoksellista valehtelua. Minusta tuollainen valehtelu on rikos ihmisyyttä vastaan. Se on sivilisaation ja kulttuurin tuhoamista. Tällaisessa tuhotyössä on esim. Holmila itse innokas käsikassara.

    Koska juutalaiseliitti määrää länsimaissa kaikesta, ei juuri kukaan uskalla vastustaa valehtelua. Muutoin ei valehtelu olisikaan näin röyhkeää. Tämä johtuu juutalaisten pelosta. Osa taas uskoo, että osa valheesta on totta ja että kaikella olisi hyvä tarkoitus tai että asiat eivät olisi hullusti, koska “aina jokainen vallanpitäjä ajaisi yhteiskuntaan valheensa” tms. Tämä taas on seurausta siitä, että kukaan ei uskalla järjen ääntä tuoda esiin. Viisaus nimittäin ontuu, sillä kaikkien suurvaltojen vallanpitäjät ovat olleet jonkun aikaa jo vain juutalaisten tahojen palvelijoita. Vaikka kuninkaat olivat tylyjä usein ennen vanhaan, niin esim. Hitler perusti tiedottamisensa hyvin pitkälle rehellisyyteen. Tämä on salattu ja samoin se, että myös esim. Ludvig XVI oli hyvin rehellinen, salliva ja vapautti tiedonvälitystä.

    Tähän kaikkeen olisi saatava muutos. Sananvapaus on kohta muisto vain, jos suomalaiset eivät nyt viimeisenä mahdollisena hetkenä avaa suutaan ja huuda sananvapauden lakkauttajia ja uhkaajia kumoon.”

    (1)(0)
  17. Uusi yritys: Holohoax on selvästi tuleva suuuri uskonto. Emme ole nähneet vielä mitään, vaikka nytkin jo on melkoinen hypetys. Sitä kaupataan osana “suvaitesevaisuus” -oppia ja “monikulttuurisuus” -aatetta. Valtakoneistot ovat murskaamassa kaiken vastustuksen eli nationalismia ollaan kriminalisoimassa ainakin länsimaissa. Kun vastarinta hiljenee, rangaistukset kovenevat ja lakena kiristetään myös kaikenlaisen sensuurin ja kieltojen osalta.

    Texe Marrs haastatteli keväällä Victor Thornia, joka on kirjoittanut lyhyen kirjan holokaustivalheesta. Kuvaa hyvin juutalaisten käsitystä eriarvoisuudesta alussa esitetty muistutus siitä, kuinka 1973 sodassa juutalaiset murhasivat autiomaassa tuhansia egyptiläisiä sotavankeja ja ajoivat maansiirtokoneilla maata päälle. Vastaavaa he tekivät myös 1967 sodassa ja se on heidän tapansa käydä sotaa. Jitzhak Rabin oli kyseinen kenraali ja hän myönsi jälkeenpäin asian. Samassa yhteydessä hän totesi asiasta vain, että “se on vain historiaa” eli “So what”. Vain yksi yksityiskohta historiassa. Vastaavasti joku rabbi tunnetusti on sanonut, että miljoona arabia ei olisi edes juutalaisen yhden sormenkynnen arvoisia. Holokaustista saamme kuitenkin kuulla eikä se ole “vain historiaa”. Vaikka se on siis valhe.

    Rabbi Efratin mukaan Euroopan islamisoituminen on hyvä asia. Kristinuskon häviäminen ja Euroopan identiteetin ja kulttuurien tuhoutuminen: “Jews should rejoice at the fact that Christian Europe is losing its identity as a punishment for what it did to us for the hundreds of years were in exile there,” the rabbi explained as the ethical reason for favoring Muslims, quoting shocking descriptions from the Rishonim literature (written by leading rabbis who lived during the 11th to 15th centuries) about pogroms and mass murders committed by Christians against Jews…”We will never forgive Europe’s Christians for slaughtering millions of our children, women and elderly… Not just in the recent Holocaust, but throughout the generations, in a consistent manner which characterizes all factions of hypocritical Christianity…”A now, Europe is losing its identity in favor of another people and another religion, and there will be no remnants and survivors from the impurity of Christianity, which shed a lot of blood it won’t be able to atone for.”

    http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-4299673,00.html

    Tuossa tekstissä väitetään johonkin uskonnolliseen vihakirjoitukseen vedoten, että kristityt olisivat ei vain vastuussa holokaustista, vaan useasta sellaisesta, joissa he olisivat teurastaneet miljoonia ja taas miljoonia juutalaisia kautta vuosisatojen. Tiedämme, että holokausti on törkeä ja röyhkeä valhe. Samoin on valehtelua väittää, että kristityt olisivat syyllistyneet suuriin juutalaisvainoihin kautta vuosisatojen. Suuret teurastukset ovat satua. Juutalaiset on karkotettu kyllä monta kertaa monesta maasta heidän parissaan esiintyneen rikollisen ja vihamielisen toiminnan vuoksi. He myös vaativat erilaiset oikeudet kuin muilla ja myös mahdollisuuden asua erillään muista getoissa. Todellisuudessa he vaurastuivat jo keskiajalla suuresti ja muodostivat jo renessanssiaikana osan yläluokasta rahavaltansa perusteella ja he rahoittivat aatelisia ja kuninkaita. Heidän keskinäinen verkostonsa tuki kaikkia juutalaisia kaikkialla.

    On uskomatonta, kuinka ihmiset eivät ymmärrä, että holokaustivalhe on muiden juutalaisten kärsimysten liioittelun tavoin selvästi lähinnä vihapuhetta ei-juutalaisia kohtaan. Holokaustivalehtelu on juutalaisten ei-juutalaisten vihaamisen väline ja vihan ilmaus. Se on uskonnollinen dogmi, jolla perustellaan vihamielistä asennetta ja siten vaalitaan oman ryhmän yhtenäisyyttä lietsomalla pelkoa ei-juutalaisia kohtaan. Koska rasistisessa vihassa pitää voida olla ja halutaan harjoittaa Talmudin mukaista suhtautumista ei-juutalaisia kohtaan, syytellään koko ajan muita. Joskus konfliktien ym. yhteydessä juutalaiset vaikuttajat ovat esittäneet usein, että ”juutalaiset ovat antaneet takaisin päin” tai ”voitte maksaa osan syntivelastanne” tms. Kuitenkin on siis väärin uskoa siihen, että voisi ajatella olevan jotain kostettavaa tai korvattavaa koska yleensä kyseessä on valhe ja uskonnollinen dogmi. Holokaustivalehtelu on tällaisen vihan yksi äärimmäisistä ilmauksista ja syytökset erittäin vakavia. Holokaustivalhe on erittäin uskonnollinen ilmiö aina 6 miljoonan lukua myöten, sillä se on jokin juutalaisuuteen liittyvä maaginen luku, joka toistuu usein juuri näissä vainosyytöksissä ja erinäisissä ennustuksissa. Mossadin valheluomus Wiesel saattaa puhua “verigeysireistä” Babi Jarissa, koska näissä tarinoissa on kyse uskonnollisista menoista. Tarinat ovat usein mielipuolisen typeriä juuri tästä syystä. Niillä korostetaan esim. juutalaisen kansan paljon suurempaa arvoa muihin nähden ja ne ovat uskonnon mukaisia (vainotarinat). Luulisi olevan aivan selvää, että tällainen kärsimysten ja vainojen mieletön liioittelu on suunnattu kaikkia ei-juutalaisia vastaan ja siksi on erityisen typerää myötäillä niitä. Tätä ei moni kuitenkaan tule ajatelleeksi. Tarinoiden mielikuvituksellisuus taas liittyy uskontoon ja kulttuuriin. Tämä taas on myös pelottavaa, sillä uskomattomien tarinoiden asema paljastaa juutalaisyhteisöissä vallan olevan voimilla, jotka näyttäisivät elävän pyhien tekstien mukaisessa maagisessa maailmassa ja jopa toimivan oppien mukaan ja suuren vallan avulla tekevän historiaa samalla esittäen kyseessä olevan uskonnollisten ennustusten ym. toteutuminen tms.

    On ihmeellistä, ettei John Friend hiljattain puuttunut tai hänen keskustelukumppaninsakaan tähän asiaan paremmin, kun näistä vihapuheista oli puhetta. Aiheeseen tosin puututtiin vain ohimennen. Nyt kuitenkin mentiin tähän juutalaisten koukkuun ja lähdettiin siitä, että tässä oikeasti syytettäisiin vainoista ja että juutalaisia olisi jotenkin erityisesti vainottu. Tai kaikki näytti siltä onnettomalla tavalla, sillä tiedän Friendin ja muiden tietävän, että juutalaisia ei ole erityisesti vainottu historian aikana. Nyt syntyi kuitenkin väärä kuva, kun puhuttiin vain koston ajatuksesta. Todellisuudessa ei juutalaisilla edes olisi mitään oikeutusta mihinkään kostoon tai siis syytä ajatella sellaista. Nyt kuitenkin siis julistetaan Euroopan tuhon olevan oikeutettu rangaistus jostain mielettömistä rikoksista, joita ei koskaan ole ollut. Luulisi tuosta tekstistä jo näkevän, että kyse on uskonnollisesta potaskasta, joka lisäksi on siis vain vihan ilmaus. Syytöksillä pidetään yllä rasistista vihaa ja estetään sekoittuminen (eli vaalitaan geenejä ja “rotua”, minkä juutalaiseliitti siis haluaisi kieltää muilta). Valhe uppoaa useisiin ei-juutalaisiin, koska heistä valveutuneimmatkin usein ymmärtävät aivan liikaa juutalaista vihaa ja uskovat valheisiin. En ole selvillä siitä, uskooko juutalaisista kuinka suuri osa vai kukaan näihin valheisiin. Kautta aikojen heitä on kyllä peloteltu johtajiensa taholta joten ilmeisesti osan valheista on tarkoitus myös tulla uskotuksi omien keskuudessa.
    Juutalaisten valta länsimaissa on lähes käsittämättömän suuri. He ovat voineet pakottaa kaikki kansakunnat ajattelemaan uskonnollisten satujensa mukaisesti eli he ovat pystyneet saamaan ihmiset uskomaan mitä mielikuvituksellisimmat valheet, vaikka nämä maagiset vainotarinat selvästi on tarkoitettu näiden naiivien kansalaisten pään menoksi ja ne ovat vihapuhetta heitä vastaan. Juutalaisjärjestöjen tyyliin näyttäisi kuuluvan usein muiden syyttely ja vaatimukset hyvityksestä ja syyttely tuntuvat todella yleisiltä. En ymmärrä, miksi tätä siedetään, mutta ehkä holokaustivalhe saa monen ainakin suhtautumaan ymmärryksellä melkein mihin tahansa, sillä uskomattoman suuri osa väestöstä tuntuu esim. Suomessakin uskovan melkein kaiken holokaustin virallisesta versiosta. Vielä harvempi tajuaa, että kaikki muutkin vainot ovat valhetta. Kaikki luulevat, että juutalaiset ovat todella vainottu ihmisryhmä kautta historian. Uskoa vahvistaa se, ettei monikaan tajua, kuinka moni netissäkin näin väittävä on itse siassa trolli tai palkattu disinfoaja tai puoluekoneiston ym. sidonnaisuuksien kautta juutalaisia tahoja palveleva henkilö. On surkuhupaisaa, kuinka länsimaiset yhteiskunnat on valjastettu kansalaistensa aivopesemiseen, jotta he eläisivät juutalaisten mytologioiden mukaisessa satumaailmassa. On ihmeellistä, että monikaan ei käsitä sitä, että holokaustihypetys ei voi merkitä mitään muuta kuin sitä, että juutalaiset voimat ovat täydellisesti vallassa länsimaissa ja Venäjällä ja ovat olleet jo hyvin kauan. Riippumatta siitä, olisiko väitteistä osa totta vai ei yhtään. Moni on huomaamatta ajautunut uskomaan lähes kaikken eikä tajua edes tätä asiaa.
    (jatkuu)

    (0)(0)
    • Holokausti on niin surkea ja törkeä valhe, että se vaatii valtavan koneiston ja panostuksen ollakseen uskottava ja että edes osa väestöstä uskoisi melkein kaiken. Samanlainen koneisto vaaditaan siihen, että juutalaiseliitin todellinen valta-asema maailmassa nyt ja historiassa ei tulisi juuri missään puheeksi. Juutalaiseliitin täytyy omistaa median lisäksi poliitikot ja ratkaiseva osuus rahavallasta pystyäkseen yleensä valjastamaan käyttöönsä koko yhteiskunnan. Lisäksi vaaditaan, että länsimaita on jo vuosisatoja solutettu ja on jo kauan rakennettu erinäisiä verkostoja asioita ajamaan pinnan alla (vapaamuurarit ym. ym.) Vallankäyttöön on harjaannuttu ja valtaa on paitsi haluttu, niin myös käytetty. Vaatii pitkää harjaannusta ja tukevat asemat, että holokaustin kaltaiseen hoaxiin voidaan yleensä lähteä. Röyhkeyttä tietysti on aina riittänyt. Ennen netin tuloa voitiin sensuroida kaiken juoksupoikiensa ja valtansa avulla myös Suomessa. Jopa täällä käytännössä kaikki informaatio kulki juutalaisen filtterin kautta ja netissäkin tietysti kulkee suurin osa, sillä monikin pelkää juutalaisia aivan hirvittävästi (syystäkin) ja vielä useampi on niellyt kaikki valheet joka asiasta.

      Texe Marrsin ohjelmassa myös todettiin tämä holokustivalheen törkeys ja naurettavuus. Miksi holokaustiin sitten uskotaan silti, vaikka se on niin helppoa osoittaa valheeksi ja tarinat ovat niin typeriä? Koneistosta ja panostuksesta (propagandaa tulee lähes tauotta ja lähes kaikki tahot pyritään valjastamaan ovelaan ja vähemmän ovelaan toimintaan kaikenlaisen propagandan ja manipuloinnin osalta ja kiihkeään vainoon väärinajattelijoita kohtaan) huolimatta tämä kysymys jäi vaivaamaan. Etenkin nyt, kun sentään monikin on varmaan ihan mielenkiinnon vuoksi perehtynyt revisionistien teksteihin. Pelkkä pelko ei selitä sitä, että holokaustiin todella uskotaan. Tulin siihen tulokseen, että monella ihmisellä holokaustin epäily vaatii liian suurta muutosta omaan maailmankuvaan. Heillä ei ole kykyä siihen. He eivät pysty käsittämään sitä, miten paljon yhteiskunta heille valehtelee. Se merkitsisi, että he ovat luottaneet aivan liikaa poliitikkoihin, virkamiehiin, opettajiin ja professoreihin. Se merkitsisi, että joutuisi kohtaamaan todellisuuden. Sen, että maamme on rikollisten hallussa. Poliitikkomme palvelevat vihollistamme, joka haluaa ryöstää meidät ja alistaa meidät. Puoluekoneisto on täysin korruptoitunut ja muutama napamies hallitsee kaikkea ja heillä on siis takanaan kansainvälinen eliitti. Pitäisi kohdata se, että tämä sama eliitti on pakottanut kaikki valehtelemaan.

      Television dokumenttiohjelmien tarkoitus on pettää ihmisiä. Silminnäkijäkertomukset ovat valhetta myös niissä. Niihin on valittu usein vain valehtelijoita (etenkin saksalaisiin Saksan historiasta kertoviin). Niin asiantuntijat kuin kaikenlaiset osalliset voivat valehdella päin naamaa. Usein heidät on pakotettu valehtelemaan eri tavoin tai he voivat olla jopa näyttelijöitä. Lähes kaikki on monessa ohjelmassa valhetta. Tämä härski valehtelu on tehokas tapa vaikuttaa hyväuskoisiin. Itsekin muistan olettaneeni kieltopuolen ehkä olevan väärässä, kun näin joskus 90-luvun lopussa telkussa dokkarin, jossa keskitysleirin vartijaksi ilmoitettu mies sanoi, että “juu näin kaiken ja näin oli” ym. Ja samaan aikaan osasin jo epäillä TV 2:n dokkaria aiheena Baltian maiden juutalaisvaino, jossa joku Liettuan juutalainen syytti liettualaisia mielikuvituksellisella tavalla ja väitti “heidän yläkerrassaan olleen liettualaisten yhteistoimintamiesten kidutuskeskuksen”! Epäilin tyyppiä näyttelijäksi tai ainakin roskapuhujaksi ja vihaajaksi. Ajattelin Kgb:n olevan mukana tai siis FSB:n puolueapparaatin kätyrien pyörittämällä kanavalla. Miksi en oivaltanut, että jos länsimaissa esitetään televisiossa juutalaisen patologisen valehtelijan syytöksiä “liettualaisten kidutuskeskuksista” talonsa yläkerrassa ja että hän “kuuli kaikki huudot”, niin totta kai voidaan näytellä myös keskitysleirivartijaa. Olinhan jo huomannut, että YLE:n TV1 esitti dokumentteja, joissa kaikki valheeksi osoitetut sadut lampunvarjostimista alkaen esitettiin totena länsimaalaisten “asiantuntijoiden” suulla, tietenkin myös N-liiton propagandafilmi Auschwitzista “raskauttavana todisteena” (Kuinka alentavaa tämä onkaan. Silloin jo tuntui törkeältä ja nyt vasta tuntuukin. Kuten taas pari viikkoa sitten, kun YLE:n pääuutislähetys julisti Malediivien olevan vaarassa upota mereen, jos juutalaisille pankeille ei annettaisi rahaa). Mutta ah, kuinka vaikeaa on monelle yleensä ajatella, että jos holokausti olisi valhetta, niin tietysti silloin palkataan näyttelijöitä ja väärennellään valokuvia ja arkistoja. Vielä vaikeampaa on kohdata se, että näin voitaisiin todella tehdä. Ilmeisesti maailmankuvan on oltava turvallinen. Vaikka itselle kaikki selvisi, tämä valehtelu kiukuttaa, kun ajattelee, miten sen tietää uppoavan moniin kuten esim. Rudolf Hössin todistuksen näytösoikeudenkäynnissä (vaikka siis oikeus tiedettäisiin näytösluonteiseksi, sillä ihmiset eivät tiedä rutiininomaisesta uhkailusta murhata perheenjäsenet ym. näiden sodanjälkeisten prosessien yhteydessä).

      Monilla ei ole silmää havaita, kuinka tällainen valehtelu on muodostunut jo rutiiniksi monille tahoille ja sitä harjoitetaan usein, jos ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Vie aikansa, ennen kuin havaitsee, että juuri tiettyjen asioiden kohdalla vedotaan omaan kokemukseen “kuulin tämän aidolta kokijalta” tms. Usein nämä ovat päivystäviä trolleja tai kiihkoilijoita, jotka ajavat asiaansa joko ohjeistetusti tai matkimalla esikuviaan. “Valhe hyvän asian puolesta” on kuitenkin jo aika avoimesti mainostettu periaate, joten hyväuskoisuuden määrää ei voi kuin ihmetellä. Ilmeisesti ajatellaan kuitenkin vuosien aivopesun tuloksena, että todellakin, että holokaustivalehtelulla ajettaisiin hyvää asiaa ja että kieltäjät olisivat “pahiksia”, rasisteja ym. Vielä useammat eivät tajua, että 2. maailmansodassa juuri saksalaiset olivat kaikin tavoin hyviksiä ja muut olivat hirviöiden johtamia. Juuri saksalaisia lähinnä murhattiin ja suurin osa vasta sodan jälkeen. Saksalaiset käyttäytyivät esimerkillisesti sodassa eivätkä olisi halunneet mitään sotaa, kun taas kaikki vastustajat syyllistyivät mitä hirveimpiin rikoksiin liukuhihnalta ja käytännössä jokaisella oli oma holokaustinsa. Ns. suuren valheen taktiikka pelaa, eli ihmiset eivät pysty kyseenalaistamaan aivan kaikkea. He eivät pysty myöntämään, että aivan kaikki voisi olla valhetta ja joka valheen kohdalla, että heille niin mahdottoman suurta valhetta kukaan alkaisi yleensä syöttämään tai että sellainen olisi “avoimessa yhteiskunnassa” mahdollista.. Kuitenkin nykyisessä yhteiskunnassa kaikki alkaa olla valheen varassa ja yhteiskunnat tuhokierteessä. Eikä yhteiskunta ole oikeasti avoin ja vapaa.

      (0)(0)
      • Jatkuu:
        Kun nyt juutalainen rabbi väittää “kristittyjen murhanneen kautta vuosisatojen miljoonia ja taas miljoonia juutalaisia lapsia, naisia ja vanhuksia” ja että “Eurooppa joutaa tuhoutumaan rangaistuksena tai ainakin muuttumaan islamilaiseksi”, niin eikö viimein voisi olla aika “aatteen itää umpiluussa”? Koettakaa nyt ymmärtää, että tietenkään holokaustin epäily ei ole mitään vihaamista tai rasismin ilmaus, vaan nimenomaan mielikuvituksellisissa valheissa holokaustista on kyse vain ja ainoastaan ei-juutalaisten vihaamisesta ja alistamisesta. Osallistumalla holokaustipetokseen ihminen harjoittaa juutalaiseen uskontoon liittyvää uusvanhaa uskonnollista ja rasistista vihakulttia, joka on lisäksi suunnattu paitsi saksalaisia vastaan, niin myös häntä itseään vastaan. Juutalaiset nimittäin syyttävät myös holokaustista kaikkia muitakin kansoja ja ei-juutalaisten “perisyntiä” eli antisemitismiä. He syyttävät kaikkia myös kaikista muista vainoista ja julistavat, että kaikkien olisi maksettava heidän vuosisataisista kärsimyksistään korvauksia ikuisesti.

        Juuri juutalaiset tahot ovat vastanneet valtaosasta maailman massamurhista viimeisen 300 vuoden ajalta. Ne ovat olleet jo 400 vuotta jokaisen huomattavan vallankumouksen takana. Bolshevismi, kommunismi oli juutalaiseliitin väline ja se piti valtaa Neuvostoliitossa ja kommunistisessa Kiinassa. Suuret sodat on sodittu juutalaiseliitin intressien vuoksi. Lähes kaikki sodat 300 viime vuoden aikana. Tämän vuoksi on todella saatanallista kuulla, että jotkut muut olisivatkin ne, jotka ovat murhanneet lapsia ym. tai määränneet pahanteosta. Vääryyden huippu on se, että tietämättömät massat on pantu uskomaan holokaustiin, kun juuri juutalaiseliitti murhautti miljoonia ja taas miljoonia saksalaisia ja koko sota käytiin pääasiassa tämän joukkomurhan suorittamiseksi. Myös natsien vallan lakkauttamiseksi, koska oli muodostunut saareke, jossa juutalaiseliitillä ei ollut valtaa ja se uhkasi taloudellisesti sen maailmanvaltaa.

        Tässä pari näytettä asenteista:

        Stefan Scheil kirjassa Churchill, Hitler und der Antisemitismus: “Churchill kertoi aivan avoimesti Jaltan konferenssin jälkeen(sodan viime viikkoina) seuraavaa: “Saksa ei tarvitse enää itäalueitaan, koska seuraavan vuoden aikana kuolee 6-7 miljoonaa saksalaista.”(Brüningin kirje Otto Piperille 26.10.1945) On muistettava, että Churchill kuului juuri sotaa johtavaan US:n ja Englannin huippuvaikuttajien klikkiin ja tiesi, mitä Roosevelt ja Morgenthau aikoivat. Samuel Rosenmann (Rooseveltin yksi tärkeä alainen) sanoi Lontoossa keväällä 1945 saksalaisia kuolevan 20 miljoonaa. (Carl Burkhardtin kirjeessä Heinrich Rothmundille 23.1.1946. Rosenmann sanoi tämän (egl. juutalaisten johtajan) Laskin läsnäolossa).(lähde edelleen Scheil)

        ”Thanks to the terrible power of our International Banks, we have forced the Christians into wars without number. Wars have a special value for Jews, since Christians massacre each other and make more room for us Jews. Wars are the Jews’ Harvest: The Jew banks grow fat on Christian wars. Over 100-million Christians have been swept off the face of the earth by wars, and the end is not yet.” (Rabbi Reichorn, speaking at the funeral of Grand Rabbi Simeon Ben-Judah, 1869, Henry Ford also noted that: ‘It was a Jew who said, ‘Wars are the Jews’ harvest’; but no harvest is so rich as civil wars.’ The International Jew: The World’s Foremost Problem, Vol. III, p. 180)
        (No joko nyt meni?)

        (0)(0)
    • Kun nyt juutalainen rabbi väittää “kristittyjen murhanneen kautta vuosisatojen miljoonia ja taas miljoonia juutalaisia lapsia, naisia ja vanhuksia” ja että “Eurooppa joutaa tuhoutumaan rangaistuksena tai ainakin muuttumaan islamilaiseksi”, niin eikö viimein voisi olla aika “aatteen itää umpiluussa”? Koettakaa nyt ymmärtää, että tietenkään holokaustin epäily ei ole mitään vihaamista tai rasismin ilmaus, vaan nimenomaan mielikuvituksellisissa valheissa holokaustista on kyse vain ja ainoastaan ei-juutalaisten vihaamisesta ja alistamisesta. Osallistumalla holokaustipetokseen ihminen harjoittaa juutalaiseen uskontoon liittyvää uusvanhaa uskonnollista ja rasistista vihakulttia, joka on lisäksi suunnattu paitsi saksalaisia vastaan, niin myös häntä itseään vastaan. Juutalaiset nimittäin syyttävät myös holokaustista kaikkia muitakin kansoja ja ei-juutalaisten “perisyntiä” eli antisemitismiä. He syyttävät kaikkia myös kaikista muista vainoista ja julistavat, että kaikkien olisi maksettava heidän vuosisataisista kärsimyksistään korvauksia ikuisesti.

      Juuri juutalaiset tahot ovat vastanneet valtaosasta maailman massamurhista viimeisen 300 vuoden ajalta. Ne ovat olleet jo 400 vuotta jokaisen huomattavan vallankumouksen takana. Bolshevismi, kommunismi oli juutalaiseliitin väline ja se piti valtaa Neuvostoliitossa ja kommunistisessa Kiinassa. Suuret sodat on sodittu juutalaiseliitin intressien vuoksi. Lähes kaikki sodat 300 viime vuoden aikana. Tämän vuoksi on todella saatanallista kuulla, että jotkut muut olisivatkin ne, jotka ovat murhanneet lapsia ym. tai määränneet pahanteosta. Vääryyden huippu on se, että tietämättömät massat on pantu uskomaan holokaustiin, kun juuri juutalaiseliitti murhautti miljoonia ja taas miljoonia saksalaisia ja koko sota käytiin pääasiassa tämän joukkomurhan suorittamiseksi. Myös natsien vallan lakkauttamiseksi, koska oli muodostunut saareke, jossa juutalaiseliitillä ei ollut valtaa ja se uhkasi taloudellisesti sen maailmanvaltaa.

      Tässä pari näytettä asenteista:

      Stefan Scheil kirjassa Churchill, Hitler und der Antisemitismus: “Churchill kertoi aivan avoimesti Jaltan konferenssin jälkeen(sodan viime viikkoina) seuraavaa: “Saksa ei tarvitse enää itäalueitaan, koska seuraavan vuoden aikana kuolee 6-7 miljoonaa saksalaista.”(Brüningin kirje Otto Piperille 26.10.1945) On muistettava, että Churchill kuului juuri sotaa johtavaan US:n ja Englannin huippuvaikuttajien klikkiin ja tiesi, mitä Roosevelt ja Morgenthau aikoivat. Samuel Rosenmann (Rooseveltin yksi tärkeä alainen) sanoi Lontoossa keväällä 1945 saksalaisia kuolevan 20 miljoonaa. (Carl Burkhardtin kirjeessä Heinrich Rothmundille 23.1.1946. Rosenmann sanoi tämän (egl. juutalaisten johtajan) Laskin läsnäolossa).(lähde edelleen Scheil)

      ”Thanks to the terrible power of our International Banks, we have forced the Christians into wars without number. Wars have a special value for Jews, since Christians massacre each other and make more room for us Jews. Wars are the Jews’ Harvest: The Jew banks grow fat on Christian wars. Over 100-million Christians have been swept off the face of the earth by wars, and the end is not yet.” (Rabbi Reichorn, speaking at the funeral of Grand Rabbi Simeon Ben-Judah, 1869, Henry Ford also noted that: ‘It was a Jew who said, ‘Wars are the Jews’ harvest’; but no harvest is so rich as civil wars.’ The International Jew: The World’s Foremost Problem, Vol. III, p. 180)

      (0)(0)
  18. Holokausti on niin surkea ja törkeä valhe, että se vaatii valtavan koneiston ja panostuksen ollakseen uskottava ja että edes osa väestöstä uskoisi melkein kaiken. Samanlainen koneisto vaaditaan siihen, että juutalaiseliitin todellinen valta-asema maailmassa nyt ja historiassa ei tulisi juuri missään puheeksi. Juutalaiseliitin täytyy omistaa median lisäksi poliitikot ja ratkaiseva osuus rahavallasta pystyäkseen yleensä valjastamaan käyttöönsä koko yhteiskunnan. Lisäksi vaaditaan, että länsimaita on jo vuosisatoja solutettu ja on jo kauan rakennettu erinäisiä verkostoja asioita ajamaan pinnan alla (vapaamuurarit ym. ym.) Vallankäyttöön on harjaannuttu ja valtaa on paitsi haluttu, niin myös käytetty. Vaatii pitkää harjaannusta ja tukevat asemat, että holokaustin kaltaiseen hoaxiin voidaan yleensä lähteä. Röyhkeyttä tietysti on aina riittänyt. Ennen netin tuloa voitiin sensuroida kaiken juoksupoikiensa ja valtansa avulla myös Suomessa. Jopa täällä käytännössä kaikki informaatio kulki juutalaisen filtterin kautta ja netissäkin tietysti kulkee suurin osa, sillä monikin pelkää juutalaisia aivan hirvittävästi (syystäkin) ja vielä useampi on niellyt kaikki valheet joka asiasta.

    Texe Marrsin ohjelmassa myös todettiin tämä holokustivalheen törkeys ja naurettavuus. Miksi holokaustiin sitten uskotaan silti, vaikka se on niin helppoa osoittaa valheeksi ja tarinat ovat niin typeriä? Koneistosta ja panostuksesta (propagandaa tulee lähes tauotta ja lähes kaikki tahot pyritään valjastamaan ovelaan ja vähemmän ovelaan toimintaan kaikenlaisen propagandan ja manipuloinnin osalta ja kiihkeään vainoon väärinajattelijoita kohtaan) huolimatta tämä kysymys jäi vaivaamaan. Etenkin nyt, kun sentään monikin on varmaan ihan mielenkiinnon vuoksi perehtynyt revisionistien teksteihin. Pelkkä pelko ei selitä sitä, että holokaustiin todella uskotaan. Tulin siihen tulokseen, että monella ihmisellä holokaustin epäily vaatii liian suurta muutosta omaan maailmankuvaan. Heillä ei ole kykyä siihen. He eivät pysty käsittämään sitä, miten paljon yhteiskunta heille valehtelee. Se merkitsisi, että he ovat luottaneet aivan liikaa poliitikkoihin, virkamiehiin, opettajiin ja professoreihin. Se merkitsisi, että joutuisi kohtaamaan todellisuuden. Sen, että maamme on rikollisten hallussa. Poliitikkomme palvelevat vihollistamme, joka haluaa ryöstää meidät ja alistaa meidät. Puoluekoneisto on täysin korruptoitunut ja muutama napamies hallitsee kaikkea ja heillä on siis takanaan kansainvälinen eliitti. Pitäisi kohdata todellisuus. Se,että tämä sama eliitti on pakottanut kaikki valehtelemaan.

    Television dokumenttiohjelmien tarkoitus on pettää ihmisiä. Silminnäkijäkertomukset ovat valhetta myös niissä. Niihin on valittu usein vain valehtelijoita (etenkin saksalaisiin Saksan historiasta kertoviin). Niin asiantuntijat kuin kaikenlaiset osalliset voivat valehdella päin naamaa. Usein heidät on pakotettu valehtelemaan eri tavoin tai he voivat olla jopa näyttelijöitä. Lähes kaikki on monessa ohjelmassa valhetta. Tämä härski valehtelu on tehokas tapa vaikuttaa hyväuskoisiin. Itsekin muistan olettaneeni kieltopuolen ehkä olevan väärässä, kun näin joskus 90-luvun lopussa telkussa dokkarin, jossa keskitysleirin vartijaksi ilmoitettu mies sanoi, että “juu näin kaiken ja näin oli” ym. Ja samaan aikaan osasin jo epäillä TV 2:n dokkaria aiheena Baltian maiden juutalaisvaino, jossa joku Liettuan juutalainen syytti liettualaisia mielikuvituksellisella tavalla ja väitti “heidän yläkerrassaan olleen liettualaisten yhteistoimintamiesten kidutuskeskuksen”! Epäilin tyyppiä näyttelijäksi tai ainakin roskapuhujaksi ja vihaajaksi. Ajattelin Kgb:n olevan mukana tai siis FSB:n puolueapparaatin kätyrien pyörittämällä kanavalla. Miksi en oivaltanut, että jos länsimaissa esitetään televisiossa juutalaisen patologisen valehtelijan syytöksiä “liettualaisten kidutuskeskuksista” talonsa yläkerrassa ja että hän “kuuli kaikki huudot”, niin totta kai voidaan näytellä myös keskitysleirivartijaa. Olinhan jo huomannut, että YLE:n TV1 esitti dokumentteja, joissa kaikki valheeksi osoitetut sadut lampunvarjostimista alkaen esitettiin totena länsimaalaisten “asiantuntijoiden” suulla, tietenkin myös N-liiton propagandafilmi Auschwitzista “raskauttavana todisteena” (Kuinka alentavaa tämä onkaan. Silloin jo tuntui törkeältä ja nyt vasta tuntuukin. Kuten taas pari viikkoa sitten, kun YLE:n pääuutislähetys julisti Malediivien olevan vaarassa upota mereen, jos juutalaisille pankeille ei annettaisi rahaa). Mutta ah, kuinka vaikeaa on monelle yleensä ajatella, että jos holokausti olisi valhetta, niin tietysti silloin palkataan näyttelijöitä ja väärennellään valokuvia ja arkistoja. Vielä vaikeampaa on kohdata se, että näin voitaisiin todella tehdä. Ilmeisesti maailmankuvan on oltava turvallinen. Vaikka itselle kaikki selvisi, tämä valehtelu kiukuttaa, kun ajattelee, miten sen tietää uppoavan moniin kuten esim. Rudolf Hössin todistuksen näytösoikeudenkäynnissä (vaikka siis oikeus tiedettäisiin näytösluonteiseksi, sillä ihmiset eivät tiedä rutiininomaisesta uhkailusta murhata perheenjäsenet ym. näiden sodanjälkeisten prosessien yhteydessä).

    Monilla ei ole silmää havaita, kuinka tällainen valehtelu on muodostunut jo rutiiniksi monille tahoille ja sitä harjoitetaan usein, jos ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Vie aikansa, ennen kuin havaitsee, että juuri tiettyjen asioiden kohdalla vedotaan omaan kokemukseen “kuulin tämän aidolta kokijalta” tms. Usein nämä ovat päivystäviä trolleja tai kiihkoilijoita, jotka ajavat asiaansa joko ohjeistetusti tai matkimalla esikuviaan. “Valhe hyvän asian puolesta” on kuitenkin jo aika avoimesti mainostettu periaate, joten hyväuskoisuuden määrää ei voi kuin ihmetellä. Ilmeisesti ajatellaan kuitenkin vuosien aivopesun tuloksena, että todellakin, että holokaustivalehtelulla ajettaisiin hyvää asiaa ja että kieltäjät olisivat “pahiksia”, rasisteja ym. Vielä useammat eivät tajua, että 2. maailmansodassa juuri saksalaiset olivat kaikin tavoin hyviksiä ja muut olivat hirviöiden johtamia. Juuri saksalaisia lähinnä murhattiin ja suurin osa vasta sodan jälkeen. Saksalaiset käyttäytyivät esimerkillisesti sodassa eivätkä olisi halunneet mitään sotaa, kun taas kaikki vastustajat syyllistyivät mitä hirveimpiin rikoksiin liukuhihnalta ja käytännössä jokaisella oli oma holokaustinsa. Ns. suuren valheen taktiikka pelaa, eli ihmiset eivät pysty kyseenalaistamaan aivan kaikkea. He eivät pysty myöntämään, että aivan kaikki voisi olla valhetta ja joka valheen kohdalla, että heille niin mahdottoman suurta valhetta kukaan alkaisi yleensä syöttämään tai että sellainen olisi “avoimessa yhteiskunnassa” mahdollista.. Kuitenkin nykyisessä yhteiskunnassa kaikki alkaa olla valheen varassa ja yhteiskunnat tuhokierteessä. Eikä yhteiskunta ole oikeasti avoin ja vapaa.

    Kun nyt juutalainen rabbi väittää “kristittyjen murhanneen kautta vuosisatojen miljoonia ja taas miljoonia juutalaisia lapsia, naisia ja vanhuksia” ja että “Eurooppa joutaa tuhoutumaan rangaistuksena tai ainakin muuttumaan islamilaiseksi”, niin eikö viimein voisi olla aika “aatteen itää umpiluussa”? Koettakaa nyt ymmärtää, että tietenkään holokaustin epäily ei ole mitään vihaamista tai rasismin ilmaus, vaan nimenomaan mielikuvituksellisissa valheissa holokaustista on kyse vain ja ainoastaan ei-juutalaisten vihaamisesta ja alistamisesta. Osallistumalla holokaustipetokseen ihminen harjoittaa juutalaiseen uskontoon liittyvää uusvanhaa uskonnollista ja rasistista vihakulttia, joka on lisäksi suunnattu paitsi saksalaisia vastaan, niin myös häntä itseään vastaan. Juutalaiset nimittäin syyttävät myös holokaustista kaikkia muitakin kansoja ja ei-juutalaisten “perisyntiä” eli antisemitismiä. He syyttävät kaikkia myös kaikista muista vainoista ja julistavat, että kaikkien olisi maksettava heidän vuosisataisista kärsimyksistään korvauksia ikuisesti.

    Juuri juutalaiset tahot ovat vastanneet valtaosasta maailman massamurhista viimeisen 300 vuoden ajalta. Ne ovat olleet jo 400 vuotta jokaisen huomattavan vallankumouksen takana. Bolshevismi, kommunismi oli juutalaiseliitin väline ja se piti valtaa Neuvostoliitossa ja kommunistisessa Kiinassa. Suuret sodat on sodittu juutalaiseliitin intressien vuoksi. Lähes kaikki sodat 300 viime vuoden aikana. Tämän vuoksi on todella saatanallista kuulla, että jotkut muut olisivatkin ne, jotka ovat murhanneet lapsia ym. tai määränneet pahanteosta. Vääryyden huippu on se, että tietämättömät massat on pantu uskomaan holokaustiin, kun juuri juutalaiseliitti murhautti miljoonia ja taas miljoonia saksalaisia ja koko sota käytiin pääasiassa tämän joukkomurhan suorittamiseksi. Myös natsien vallan lakkauttamiseksi, koska oli muodostunut saareke, jossa juutalaiseliitillä ei ollut valtaa ja se uhkasi taloudellisesti sen maailmanvaltaa. Jatkuu…

    (0)(0)
  19. Kun nyt juutalainen rabbi väittää “kristittyjen murhanneen kautta vuosisatojen miljoonia ja taas miljoonia juutalaisia lapsia, naisia ja vanhuksia” ja että “Eurooppa joutaa tuhoutumaan rangaistuksena tai ainakin muuttumaan islamilaiseksi”, niin eikö viimein voisi olla aika “aatteen itää umpiluussa”? Koettakaa nyt ymmärtää, että tietenkään holokaustin epäily ei ole mitään vihaamista tai rasismin ilmaus, vaan nimenomaan mielikuvituksellisissa valheissa holokaustista on kyse vain ja ainoastaan ei-juutalaisten vihaamisesta ja alistamisesta. Osallistumalla holokaustipetokseen ihminen harjoittaa juutalaiseen uskontoon liittyvää uusvanhaa uskonnollista ja rasistista vihakulttia, joka on lisäksi suunnattu paitsi saksalaisia vastaan, niin myös häntä itseään vastaan. Juutalaiset nimittäin syyttävät myös holokaustista kaikkia muitakin kansoja ja ei-juutalaisten “perisyntiä” eli antisemitismiä. He syyttävät kaikkia myös kaikista muista vainoista ja julistavat, että kaikkien olisi maksettava heidän vuosisataisista kärsimyksistään korvauksia ikuisesti.

    Juuri juutalaiset tahot ovat vastanneet valtaosasta maailman massamurhista viimeisen 300 vuoden ajalta. Ne ovat olleet jo 400 vuotta jokaisen huomattavan vallankumouksen takana. Bolshevismi, kommunismi oli juutalaiseliitin väline ja se piti valtaa Neuvostoliitossa ja kommunistisessa Kiinassa. Suuret sodat on sodittu juutalaiseliitin intressien vuoksi. Lähes kaikki sodat 300 viime vuoden aikana. Tämän vuoksi on todella saatanallista kuulla, että jotkut muut olisivatkin ne, jotka ovat murhanneet lapsia ym. tai määränneet pahanteosta. Vääryyden huippu on se, että tietämättömät massat on pantu uskomaan holokaustiin, kun juuri juutalaiseliitti murhautti miljoonia ja taas miljoonia saksalaisia ja koko sota käytiin pääasiassa tämän joukkomurhan suorittamiseksi. Myös natsien vallan lakkauttamiseksi, koska oli muodostunut saareke, jossa juutalaiseliitillä ei ollut valtaa ja se uhkasi taloudellisesti sen maailmanvaltaa.

    (0)(0)
  20. Virallinen holokaustitarina on 100 % valhetta, koska murhia ei ole voitu todistaa. Pikemminkin kaikki aineisto tuntuu viittaavan siihen, että vankeja yritettiin hoitaa hyvin ja pitää hengissä. Ei ole osoitettu muuallakaan mitään tappamistarkoitusta.

    Kaikki on siis valhetta ja valtaosa etenkin esillä olevista jutuista tai siis kaikki ne ovat aivan kammottavien roskapuheiden kokoelma. Holokaustin perinteinen narratiivi on mielipuolisten valheiden suoltamista. Eräs neettiblokkaaja sanoikin holokaustin olevan ”kuin sikojen oksennus päällemme”. Kuinka ihmeessä ihmiset alistuvat palvomaan roskapuheita ja toistelemaan niitä, vaikka kyse on siis alentavasta vihapuheesta, joka vielä kohdistuu myös omaan kansaan ja häpäisee historiaamme? Miten ihmeessä päälle oksentamisen kohde voidaan saada hyväksymään asia ja tottelemaan oksentajaa?

    Kyseessä vaikuttaisi olevan puhdas orjuus ja siis väkivaltainen alistaminen. Pianhan näillä valheilla ei ole mitään uhkaa missään. Ainahan vain taivas on ollut rajana. Mutta pian siis vastaväitteet kriminalisoidaan kovien rangaistusten uhalla Kreikan uusien lakien tapaan.

    (0)(0)
  21. Antigones sanoo suorat sanat Femen-liikkeelle:

    Ei liene kenellekään yllätys, että juuri Femen on vallannut katujen lisäksi sanomalehtien sivut ja television uutiset feminismin osalta. Suomessakin se on saanut valtavasti huomiota. Kyseessä on juutalaistahojen rahoitama juttu ainakin Ukrainan ja Ranskan haaran osalta. Joukossa on ilotaloista värvättyä ainesta.

    Kammottavaa toimintaa tämä pornofeminismi. Kaikkien muotiaatteiden tapaan kannatetaan ”fasistien” tappamista ja myös hyökätään rajusti kristinuskoa vastaan.

    (0)(0)
  22. http://www.dailystormer.com/croatian-soccer-nazi-josip-simunic-fined-for-loving-his-country/

    Kroatia oli itsenäinen sota-aikana ja tietenkin tämä aika on mustattu kaikenlaisilla valheilla ajanjaksosta ja Kroatiasta tuolloin. Kulttuurimaxistit ovat kieltäneet kroatialaisten isänmaalliset lauseetkin tuolta ajalta, koska juutalaiseliitti ei tuolloin ollut vallassa. Voi kuinka hirveää ja syntistä! Nykyinen orjuus on muka oikeaa menoa ja siksi viittauksetkin muuhun on sensuroitu.

    Kulttuurimarxilaiset haluavat tuhota kaiken meissä. Siis kaiken sen, mitä olemme.

    He vaativat kriminalisoitavia sanoja ja eleitä ja kielen uudistusta. Kuten muuallakin. ADL nämä on USAan ja muualle sitä kautta vaatinut.

    (0)(0)
  23. Todellakin asioista kannattaa ottaa selvää syvemmin. Paavali lainaa Room. 9 jakeessa 27 Profeetta Jesajaa: ”Vaikka Israelin lapset olisivat luvultaan kuin meren hiekka, niin pelastuu heistä vain jäännös.” Tämä pelastuva Israelin jäännös oli vanhan liiton aikana ne, jotka uskoivat jo Aatamille ja Eevalle annettuun lupaukseen tulevasta messiaasta. Esimerkiksi Vanhan Testamentin profeetat olivat pelastuvaan Israeliin kuuluvia. Profeetta Elian aikana Room. 11. 4 mukaan Jumala oli jättänyt 7000 uskollista miestä. Jeesuksen tultua pelastuvaan Israeliin kuuluivat, Juudasta lukuun ottamatta, mm. opetuslapset ja monet muut tuohon tosi Israeliin. Paavali käyttää tästä tosi Israelista myös nimitystä Jumalan Israel. Tämä Jumalan Israel on oikea Jumalan omaisuuskansa. He ovat siis Jeesukseen uskovia eli kristittyjä. Tämän oikean eli Hengellisen Israelin kiroaminen tuottaa vahingon kiroajilleen. Tässä oikeassa Jumalan omaisuuskansassa ei ole myöskään toisten yläpuolella olevia
    ihmisryhmittymiä. Kaikki ovat samanarvoisia.

    Viimeisinä päivinä maailma kokoontuu tuhoamaan Jumalan Israelin eli kristityt. Tuhoamisen yritys tapahtuu erilaisin ateismin, harhaoppien ja eksytysten muodossa eli uskon tuhoamisesta on kysymys. Myös fyysistä väkivaltaa esiintyy.

    Jos oikeasti välität nykypäivän kääntymättömistä juutalaisista, niin viet heille evankeliumia etkä eksytä heitä luulemaan, että heillä on jokin toinen pelastustie taivaaseen ja että he voivat nyt elää kuin ”pellossa”. Jeesus tulee toisen kerran, ja vain yhden kerran enää, äkkiarvaamatta ja hän tulee pelastajana vain niille, jotka häntä odottavat. Myös on huomattava, että jos ei tunnusta Jeesusta Kristusta lihaan tulleeksi, niin hänessä on Antikristuksen henki. Mikään epämääräinen messiaan odotus ei auta. Paavali sanoi myös, että evankeliumi olisi vietävä juutalaisille ensi ja sitten kreikkalaisille. Hänellä oli suuri suru lihallisista sukulaisistaan. Ei siis voida sanoa, että juutalaiset olisivat tuolloin ja nyt toivottoman paatuneita. Sen sijaan heillä voi olla tietoisesti hankittu paatumus. Stefanus sanoi ennen kivittämistään, että AINA te vastustatte Pyhää Henkeä.

    Kristittyinä siis kohtelemme kaikkia kansoja tasavertaisina ja viemme evankeliumia heille, myös juutalaisille. Tällä tavalla saatamme mahdollisimman monen juutalaisen ja ”kreikkalaisen” Jumalan oikean omaisuuskansan jäseniksi.

    (0)(0)
  24. Nimimerkille ”Valheet valoon” sanoisin, että Vanhaa Testamenttia on luettava Uuden Testamentin valossa. Esimerkiksi 2Kor. 1:20 ”Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä ”on”; sen tähden tulee hänen kauttaan myös niiden ”aamen”, Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme.” Vanha Testamentti puhuu konkreettista kielikuvaa, esikuvaa sen aikaisille ihmisille ja Uusi Testamentti antaa hengellisen reaalisen ja iankaikkisen merkityksen samalle puheen kohteelle. Esimerkiksi, jos puhutaan Siionista ja Siionin vuoresta, niin kirje hebrealaisille Hebr.12:22-24 sanoo seuraavaa: ”vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, TAIVAALLISEN Jerusalemin tykö, … ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.”. Kaikki maallinen ja konkreettinen tulee häviämään. Myös maallinen Siionin vuori ja maallinen Jerusalem katoavat sillä 2Piet. 3:12 mukaan ”taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat.” Kristittyinä meidän on kiinnitettävä huomio taivaallisiin, iankaikkisiin asioihin eikä askarreltava maallisen katoavan valtion rakentamisen kanssa Lähi-itään.

    Jeesukseen uskovat ja vain he ovat todellisia Aabrahamin lapsia. Olisi syytä lukea vaikkapa Gal.3:6-9. Jaakob oli myös Aabrahamin lapsi (ja tietenkin myös lihallisessa, maallisessa mielessä). Me nykypäivien kristityt olemme oksastetut siihen jaloon öljypuuhun, jonka runkona ovat vanhan liiton pyhät mm. Jaakob. Me olemme siis hengellisessä ja todellisessa iankaikkisessa merkityksessä myös Jaakobin jälkeläisiä. Monista niistä, jotka ovat fyysisen, maallisen sukulaisuuden kautta Jaakobin jälkeläisiä eivätkä usko Jeesukseen Raamattu sanoo mm. Johanneksen Ilmestyskirjassa seuraavaa: lue Ilm. 2:9. Kohdan ymmärtämiseksi olisi luettava ainakin Room. 2:28,29.

    Minusta todellista antisemitismiä on väärän pelastusvarmuuden tarjoaminen juutalaisille. Höpistään mm, että juutalaiset pelastuvat kansana vähän ennen loppua. Että Jumala ikään kuin pakkokäännyttää vastahakoiset juutalaiset. Että juutalaisille ei nyt saa tarjota evankeliumia vaan juutalaisuutta koska juutalaiset ovat tällähetkellä paatumuksen tilassa, joka otetaan myöhemmin pois. Jne. Oikein kirjoitit kun sanoit, että ”tässä ei ole enää mitään erotusta juutalaisen ja kreikkalaisen välillä”. Pelastuva Israel kootaan juutalaisista ja kreikkalaisista uuden liiton aikana aivan samoilla ehdoilla kummallekin ryhmälle eli uskomalla Jeesukseen evankeliumin julistuksen kautta. Jonkin inhimillisen tekijän on tuo julistustyö tehtävä ja se kuuluu tosi israelilaisille eli kristityille. Kun evankeliumi on saarnattu kaikille kansoille niin sitten tulee loppu. Eli kun viimeiselle pakanalle on evankeliumi saarnattu, niin sitten tulee loppu. Katso Matt. 24:14. Samassa luvussa varoitetaan myös eksyttäjistä ja vääristä profeetoista.

    (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*