Kirjoitus on julkaistu alunperin nimimerkin ”Tappis” blogisivustolla.
EU
Olipa kerran manner, joka joutui toistuviin sotiin kansojen ymmärtämättä mistä ne johtuivat. Keksivätpä näiden sotien rahoittajat ja taustalla naruja vedelleet, että kansojen unelma rauhasta ja yhteisestä eurooppalaisesta perheestä, on sekin yhtä helposti vääristettävissä, kuin harhaanjohtaminen sotiin isänmaan puolesta: He päättivät, tapatettuaan ensin englantilaisia, ranskalaisia, saksalaisia, puolalaisia, venäläisiä ja suomalaisia omaksi hyödykseen, tuhota nämä kansallisuudet kokonaan sekoittamalla heidät ulkoeurooppalaiseen ihmismassaan luodakseen homo multiculturuksen, joka ei tiedä kuka on, mistä on kotoisin, eikä pysty vastustamaan suljetun johtavan eliitin vallankäyttöä. Tämän vision jättää kreivi Richard Nicolaus Coudenhove-Kalergin kirjoitusten tarkastelu. Asian tekee hyvin kiinnostavaksi se, että Kalergi kuului myös ”Euroopan Yhteisön” alullepanijoihin. Emme päätä lukijoidemme puolesta, mitä johtopäätöksiä heidän tulee tehdä, mutta aihe on varsin kiinnostava. Eikö olekin?
Otteita Kreivi Richard N. Coudenhove Kalergin kirjasta Praktische Idealismus, Wien, 1925:
[1]
”Eurooppalaisten rodullinen sekoittaminen”
”Tulevaisuudessa ihmiset ovat sekarotuisia (mongrel), ja tämän päivän rodut ja yhteiskuntaluokat tulevat katoamaan. Tuleva euraasialais-negroidinen rotu, joka ulkoiselta olemukseltaan tulee muistuttamaan antiikin egyptiläisiä, asettaa kansojen erilaisuuden tilalle yksilöiden erilaisuuden. [22]
Kristillisyys, eettisesti perustuen juutalaisiin kirjoituksiin (Johannes), henkisesti tukeutuen Aleksandrian juutalaisiin (Philo), on syntynyt juutalaisuudesta. Sikäli kuin Eurooppa on kristillinen, se on henkisessä mielessä juutalainen, sikäli kuin Eurooppa on moraalinen, se on juutalainen.”
”Melkein kaikella eurooppalaisessa etiikassa, on juurensa juutalaisuudessa. Kaikki suuret vaikuttajat uskonnollisessa tai ei-uskonnollisessa kristillisessä moraalissa, Augustinuksesta Rosseauhun, Kantista Tolstoihin, ovat valinnoiltaan juutalaisia spirituaalisessa mielessä [Wahljuden]. Nietzsche on ainoa ei-juutalainen, ainoa eurooppalainen pakanallinen moralisti.
Idässä kiinalaisilla on eettinen ylivertaisuus [..] – lännessä se on juutalaisilla.
Antiikin juutalaisten valtion pää, heidän moraalisten ja siviililakiensa säätäjä oli Jumala. Synti oli rikos.
Aikojen halki juutalaiset ovat säilyttäneet uskollisuutensa teokraattiselle näkemykselleen politiikasta ja etiikasta: Kristillisyys ja sosialismi ovat molemmat yrityksiä luoda maallinen paratiisi. [lit.: a State of God]”
”Kaksi tuhatta vuotta sitten varhaiset kristityt -eivät farisealaiset tai saddukeukset- olivat Mooseksen tradition elvyttäjiä. Tänään sitä eivät ole sionistit eivätkä kristitytkään, mutta sensijaan sosialistien juutalaiset johtajat (Jewish leaders of Socialism). He ovat sitä, koska he toivovat haltioituneessa epäitsekkyydessään voivansa pyyhkiä pois kapitalismin perustavanlaatuisen synnin (original sin of capitalism) vapauttaakseen ihmiset vääryydestä, väkivallasta ja nöyristelystä, viedäkseen lunastetun maailman maalliseen paratiisiin.[27]”
”Mooseksesta Weiningeriin etiikka on ollut pääkysymys juutalaisessa filosofiassa.
Tämä eettispohjainen asennoituminen maailmaa kohtaan on yksi lähtökohta juutalaisen kansan poikkeukselliselle suuruudelle. Samalla siinä piilee vaara, että juutalaiset jotka ovat unohtaneet eettisen uskonsa vaipuvat kyynisiksi egoisteiksi. Samalla kuin toisenlaisen mentaliteetin omaavat ihmiset -jopa menetettyään eettisen lähestymistapansa- yhä pystyvät säilyttämään jotain ritarillisista (chivalrous) arvoistaan ja asenteistaan (kunnian mies, gentlemanni, etc.), mikä suojelee heitä syöksymästä periaatteettomuuden kuiluun (abyss of values).
Se mikä pääasiassa erottaa juutalaiset muista kaupunkien asukkaista, on tosiasia että juutalaiset ovat sisäsiittoisia (inbred people).
Luonteen lujuus yhdistyen mielen terävyyteen ennaltamäärää juutalaiset loistavimmaksi ehdokkaaksi urbaanin ihmisyyden johtajistoon oli sitten kyse väärästä tai aidosta henkisestä aristokratiasta, tai sitten kapitalismin yhtä hyvin kuin vallankumouksenkin johtajistosta. [28]”
[2]
”Juuri nyt me seisomme uuden ajan kolmannen ajanjakson kynnyksellä: Sosialismin.”
[3]
”Sosialismia tukee urbaani teollisuustyöläisten luokka, ja sitä johtaa yhä suuremmassa määrin vallankumouksellisten kirjoittajien aristokratia, jonka paremmuus perustuu sekä syntyperään (blood) että mielenlaatuun.”
”Tämä kehitys, ja sen kanssa modernin politiikan kaaos, voivat johtaa vain siihen lopputulokseen, että spirituaalinen aristokratia ottaa haltuunsa vallan keinot yhteiskunnassa: Ruudin, kullan, painomusteen, ja käyttää niitä yleisen mielipiteen suostumuksella.[32]”
”Kommunistinen diktatuuri: Tärkeä askel tällä tiellä.”
Venäläinen bolshevismi muodostaa ratkaisevan askeleen kohti tätä tavoitetta, missä pieni ryhmä kommunistien sprituaalista aristokratiaa hallitsee maata ja tietoisesti tuhoaa omaisuuteen perustuvaan valtaan tukeutuvan rahavallan demokratismin (plutokratic democratism), joka nykyaikana kontrolloi loppu-osaa maailmasta.
Taistelu kapitalismin ja kommunismin välillä on voittoisan aivo-aristokratian (brain aristocracy) veljessotaa, sotaa individualistisen ja sosialistisen, egoistisen ja altruistisen, pakanallisen ja kristillisen hengen välillä.
Molempien osapuolten esikunnat (staff) on rekrytoitu Euroopan spirituaalisesta herrarodusta [Führerrasse], juutalaisista.”
”Kapitalismi ja kommunismi ovat molemmat rationaaleja, molemmat mekaanisia, molemmat abstrakteja ja molemmat urbaaneja. Sotilaallinen yläluokka on lopullisesti pelattu ulos roolistaan. Hengen vaikutus, hengen voima, usko henkeen, toivo että henki on voimistumassa, -ja sen myötä uusi aristokratia.[33]
[44]Tavoitteiden saavuttamiseksi ihmiset tarvitsevat jonkun, joka määrittää tavoitteet ja johtaa tavoitteisiin: Aristokratian.”
”Aristokratia johtajana on poliittinen käsite, aristokraatti esikuvana on esteettinen ihanne. Korkein haaste sisältyy aristokratian ylevämielisyyteen, johtamiseen ollen esikuvana johdettaville. Johtajuus lankeaa täydellisille ihmisille.”
[4]
[5]
”Eurooppalaiset määrällisesti ja juutalaiset laadullisesti.”
Eurooppalaisten määrä-ihmisten, jotka uskovat vain numeroihin, massaan, ylipuolelle nousee kaksi rotua: Perinnöllinen aristokratia (blood aristocracy) ja juutalaiset.
Erottuen toisistaan kumpikin pitäytyy uskoonsa korkeammasta tehtävästään, uskoonsa paremmasta verestään ja uskoon ihmisten eriarvoisuudesta (n the different ranks of the people).”
”Molemmissa näistä eritavalla ansioituneista roduista lepää tulevaisuuden eurooppalaisen parhaimmiston ydin: Feodaalisessa perinnöllisessä aristokratiassa (the feudal blood aristocracy) sikäli kun se ei ole turmellut itseään maataloudella, ja juutalaisessa spirituaalisessa aristokratiassa sikäli kuin se ei ole antanut rahan turmella itseään [capitalism].
Paremman tulevaisuuden takeena ovat vähäinen jäännös moraalisesti korkeatasoisesta maaseudun [country-style] aristokratiasta, ja jäljellejäävät vallankumouksellisen intelligentsijan (revolutionary intelligentsia) taisteluryhmät.
Tässä yhteys Leninin, miehen alemmasta maalais-aristokratiasta, ja Trotskin -juutalaisen kirjanoppineen- välillä kasvaa symboliseksi: Hengen ja luonteen kontrasti tilanomistajan ja intellektuellin, maalaisen ja urbaanin, ja pakanan ja kristityn, rakentaa vallankumouksellisen aristokratian luovaa synteesiä.
Yksi askel kohti sprituaalista tajua voisi olla riittävä saattamaan perinnöllisen aristokratian parhaat elementit, jotka maaseudun oloissa ovat suojelleet fyysistä ja moraalista terveyttään maalais-lemun turmelevalta vaikutukselta, ihmisten uuden vapautuksen palvelukseen.
Heidät on ennaltamäärätty tähän asemaan perinteellisen rohkeutensa, porvarillisuuden-vastaisuutensa ja anti-kapitalistisen mielenlaatunsa, vastuullisuutensa, materiaalisten etujen halveksuntansa, stoalaisen tahdonharjoituksensa, oikeamielisyytensä ja idealisminsa kautta.[45]”
10. Juutalainen tulevaisuuden ylhäisö (nobility) ja khasaarit.
Kapitalismin, journalismin ja kirjallisuuden aivo-aristokratian (brain aristocracy) tärkeimmät edustajat niin sen turmelluksessa kuin oikeamielisyydessäkin ovat juutalaisia.
Heidän henkinen paremmuutensa ennaltamäärää heidät tulevaisuuden yläluokan (nobility) keskeisimmäksi tekijäksi (main factor).
Silmäys juutalaisen kansan historiaan tuo esiin heidän johtajuutensa ihmisyyden puolesta käydyssä taistelussa. Kaksi tuhatta vuotta juutalaiset olivat uskonnollinen yhteisö, joka muodostui eettisesti ja uskonnollisisesti siihen sitoutuneista yksilöistä (individuals) kaikista klassisen kulttuurialueen kansakunnista, ja jolla oli kansallinen hebrealainen keskus Palestiinassa.
Jo tähänkin aikaan tärkein yhdistävä tekijä ei ollut kansallinen vaan uskonnollinen. Kalenterimme ensimmäisen vuosituhannen aikana käännynnäiset kaikista kansoista liittyivät tähän uskontokuntaan, eivätkä vähiten kuninkaat, ylhäisö ja eteläisen Venäjän hallitsijat, mongolilainen khasaari-kansa.
Siitä alkaen juutalainen uskonnollinen yhteisö liitti itsensä keinotekoiseen kansakuntaan ja sulkeutui muiden kansojen ulkopuolelle.
Sanoinkuvaamattomien vainojen avulla kristillinen Eurooppa yritti hävittää juutalaiset.
Tämän seurauksena kaikki juutalaiset, jotka olivat heikkotahtoisia, opportunisteja tai epäuskoisia antoivat kastaa itsensä välttääkseen kidutukset ja loppumattomat vainot.
Toisaalta kaikki juutalaiset, jotka eivät olleet riittävän taitavia, nokkelia ja luovia selvitäkseen tässä olemassaolon taistelussa, antoivat periksi.
Kaikkien näiden vainojen jälkeen oli jäljellä pieni aatteen puolesta sankarillisesti kärsityn marttyyriuden muotoilema yhteisö, josta heikkotahtoiset ainekset ja mielen köyhyys oli puhdistettu.
Sensijaan että oli tuhonnut juutalaisuuden, Eurooppa -vastoin tarkoitustaan- puhdisti ja sivisti epäluonnollisen valintaprosessin kautta tämän kansan tulevaisuuden herra-kansaksi (leader-nation).
Ei siis pidä ihmetellä, että tämä kansa joka on paennut ghetto-vankilastaan, kehittyy Euroopan henkiseksi ylhäisöksi.
Uusi ylhäinen ja spirituaalisesti jalo rotu
Sen tähden armollinen kaitselmus on suonut Euroopalle uuden aatelisen (nobility) rodun, jonka ylhäisyys perustuu hengen jalouteen.
Tämä tapahtuu tällä hetkellä (kirjoitettu 1924), kun Euroopan feodaalinen aatelisto ränsistyy, ja kiitos juutalaisten emansipaation.
Tämän tulevaisuuden aateliston (nobility) ensimmäinen tyypillinen edustaja oli ylhäis-juutalainen [Edeljude] LaSalle [6], jossa yhdistyy korkean tason fyysinen kauneus mielen ylhäisyyteen ja hengen terävyyteen.
Aristokraattina sanan korkeimmassa ja aidoimmassa merkityksessä LaSalle on aikamme synnynnäinen johtaja ja tiennäyttäjä. ”
[7]
”Itäisen ja Keski-Euroopan vallankumouksen juutalaiset sankarit ja marttyyrit eivät missään mielessä ole vähäisempiä rohkeudessaan, päättäväisyydessään ja aatteellisuudessaan, kuin maailmansodan ei-juutalaiset sankarit. He ylittävät jälkimmäiset henkisyydessään monin tavoin.[50]”
”Näissä kahdessa yrityksessään lunastaa spirituaalis-moraalinen alkuperänsä juutalaiset ovat antaneet suuren lahjan Euroopan perinnöttömille massoille, kuten myös kaikille muillekin kansoille.”
”Modernit juutalaiset ovat kaikkia muita kansoja etevämpiä myös prosenttiosuudessaan tärkeistä miehistä: Hädintuskin vuosisadan kuluttua vapautuksestaan tämä pieni kansa seisoo Einsteinin kanssa modernin tieteen etulinjassa, Mahlerin kanssa modernin musiikin kehittäjänä, Bergsonin kanssa nykyaikaisen filosofian kärkijoukossa, ja Trotskin myötä nykyaikaisen politiikan edelläkävijänä.[51]
Eurooppalaisten vihantäyteinen kateus…
Se huomattava asema, joka juutalaisilla on näinä päivinä, perustuu heidän spirituaaliseen ylivaltaansa, joka mahdollistaa heille henkisen voiton lukemattomista kateellisista kilpailijoista.
Nykyaikainen antisemitismi on yksi monista keskinkertaisuuden ja ylivertaisuuden välisen ristiriidan taantumuksellista ilmauksista. Se on uusi muoto kokonaiseen kansaan kohdistuvasta ostrakismista (pois-sulkemisesta, syrjinnästä).
Kansana juutalaiset edustavat määrän ja laadun välistä ikuista taistelua, ala-arvoisten joukkojen ja korkealaatuisten yksilöiden, heikkotasoisten enemmistöjen ja ylivertaisten vähemmistöjen välistä ristiriitaa.”
”Antisemitismin tärkeimmät juuret ovat rajoittuneisuus ja kateus: Rajoittuneisuus uskonnossa ja tieteessä, kateus henkisyyden ja rajatalouden alueella.”
”Koska juutalaiset kehkeytyvät kansainvälisestä uskonnollisesta yhteisöstä, eivät paikallisesta rodusta, he ovat kansa jolla on kaikkein sekoittunein veri. Koska he ovat sulkeutuneet erilleen muista kansoista, he ovat myös muita umpisiittoisempia (most inbred).”
”Ei vain tulevaisuuden vallankumouksellinen spirituaalinen aristokratia, vaan myös tämänpäivän plutokraattinen mustien markkinoiden Kakistokratia (plutocratic black marketeer-Kakistocracy ) l. huonoimmiston hallinto on pääasiassa peräisiin juutalaisten keskuudesta. Tämä antaa agitatoorisia aseita antisemiiteille.”
[9]
”Tuhansien vuosien orjuus on koulinut juutalaisista, harvoin poikkeuksin, herrakansan (master race [Herrenmenschen]) jäseniä.
Pysyvä tukahduttaminen estää persoonallisuuden kehittymisen, ja ottaa siten pois yhden tärkeimmistä esteettisten ihanteiden ja ylhäisyyden elementeistä.
Suuri osa juutalaisista kärsii yhtä hyvin psyykkisesti kuin fyysisestikin tästä puutteesta. Tämä vajavuus on yksi tärkeimmistä syistä siihen, että eurooppalaisilla on taipumista torjua juutalaiset ylempänä rotuna (Jewry as a race of nobility).”
”Liiallinen sukusiitos, yhteydessä ghetto-menneisyyteen, on syynä monenlaiseen fyysiseen ja psyykkiseen rappeutumiseen.”
”Siinä missä juutalaisten pää voitti, heidän ruuminsa usein menetti.Tajunta hyötyi hermostollisen järjestelmän kustannuksella.Näin juutalaiset kärsivät usein aivojen ylikasvusta, mikä on haittaylhäisyydelle ja persoonallisuuden harmoniselle kehittymiselle.
Monien henkisesti loistavien juutalaisten fyysinen ja hermostollinenheikkous liittyy esiintymisen epävarmuuteen ja fyysisen rohkeudenpuutteeseen, mikä usein liittyy mitä korkeimpaan moraalisen rohkeudentasoon. Tämä sopii huonosti aristokratian ritarilliseen asenteeseen.[53]”
Orja-kansan vahingoittama ylhäinen herrarotu.
”Sprituaalisen juutalaisen herrarodun (spiritual Master Race of the Jews)kärsimykset orjuudessa ovat lyöneet leimansa heidän historialliseenkehitykseensä. Vielä tänäänkin monien johtavien juutalaisten persoonienolemus ja eleet antavat vaikutelman ei-vapaasta henkilöstä, joten (ei-juutalaisten) aristokraattien olemus onkin usein ylhäisempi, kuin parhaidenkaan juutalaisten.”
[10]
”Sopeutuminen maalaiselämään [Rustikalisierung] , joka on myös sionistien eräs päätavoite, yhdessä urheilullisen lastenkasvatuksen kanssa, tullee vapauttamaan juutalaiset ghetto-rasitteestaan jota he yhä kantavat itsessään.”
”Amerikan juutalaisten kehittyminen on todistanut tämän mahdolliseksi. Todellinen vapaus ja valta muuttavat asteittain tietoisuuden, ja tietoisuus muuttaa eleet ja ilmeet vapaalle ja voimakkaalle ihmiselle sopiviksi.
Eivät vain juutalaiset ole muuttumassa kohti läntisen aristokratian ihannetta, vaan aristokraattiset ihanteet tulevat kehittymään kohti juutalaisuutta kohdaten sen puolitiessä.
Euroopan rauhanomaisemmassa tulevaisuudessa aristokratia astuu ulos sotaisesta luonteestaan vaihtaen sen henkiseen ja papilliseen rooliin.
Rauhanomaistettu ja sosialisoitu länsi (pacified and socialized Occident) ei enää kauaa tarvitse mestareita ja hallitsijoita, vain johtajia, opettajia ja esimerkkejä. [54]
Juutalaiset ovat valloittaneet Euroopan uskonnollisesti, ja germaanit sotilaallisesti. Aasiassa Intian ja Arabian uskonnot olivat voittoisia, samalla kun suurin poliittinen voima on Japanilla.”
Linkki [11] alkuperäiseen kirjoitukseen.
Saksankielinen Praktische Idealismus on ladattavissa täältä [12].
Lue myös: