Alkoholista riippumattoman rasvamaksan lääketieteellinen määritelmä on makrovesikulaarinen steatoosi, eli soluihin kertyy epänormaalin suuria määriä lipidejä (rasvaa), joka heikentää tai tuhoaa maksasolujen tumia, ja joka esiintyy henkilöllä joka kuluttaa alle 20 grammaa alkoholia päivässä.
Alkoholista riippumattomasta rasvamaksasta, jota ei tunnettu ennen 1980-lukua, on tullut kansallisella tasolla yleisin maksasairaus suurimmassa osassa teollisista maista. Rasvamaksatauti vaikuttaa aineenvaihduntaan ja ilmenee yleensä lihavuutena ja insuliiniresistenssinä, jotka ovat tyypin 2 diabeteksen suoria kofaktoreita. Se voi edistyä maksan tulehdukseksi, eli alkoholista riippumattomaksi steatohepatiitiksi, johtaen kirroosiin.
Ironista kyllä, Journal of the Science and Agriculture of Food -lehdessä vasta (syyskuussa 2017) julkaistun tutkimuksen [1] mukaan tyydyttynyt rasva (neitsytkookosöljy) on saattanut osoittautua turvallisimmaksi ja kaikkein tehokkaimmaksi hoidoksi alkoholista riippumattomaan rasvamaksaan.
Tutkimuksessa huomautetaan, että tällä hetkellä tutkitaan terveysvaikutteisten ravintolisien [2] käyttöä rasvamaksataudin korjaamiseksi.
Tuore tutkimus todistaa, että neitsytkookosöljy on tehokas ja turvallinen alkoholista riippumattoman rasvamaksataudin korjaamiseksi
Tutkijat huomauttivat, että aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että neitsytkookosöljy saattaa auttaa korjaamaan alkoholista riippumatonta rasvamaksatautia. (Lääkevalmisteet sivuvaikutuksineen eivät kykene ehkäisemään yleistyvää alkoholista riippumatonta rasvamaksatautia.)
Neljä viikkoa kestäneen runsasfruktoosisen ruokavalion jälkeen rotille oli kehittynyt alkoholista riippumaton rasvamaksatauti eli hepatosteatoosi. Tästä saatiin varmistus havaitsemalla, että rotille kehittyi hyperglykemia (korkea verensokeri), heikentynyt glukoosinsieto (lääketieteellinen nimitys korkean verensokerin ja diabeteksen väliselle tilalle), dyslipidemia (veren korkea lipidipitoisuus – triglyseridit, jne.) ja makrovesikkeleitä maksaan (rasvat syrjäyttivät maksasolujen ytimet).
Vaikka rotat lopulta saattoivat toipua hepatosteatoosista kun runsasfruktoosisesta ruokavaliosta luovuttiin, ne toipuivat nopeammin kun niitä ruokittiin neitsytkookosöljyllä. Niiden HDL:n (korkean tiheyden lipoproteiini) eli ”hyvän” kolesterolin pitoisuus veressä kasvoi nopeasti yli 50 prosenttia.
Maksan triglyseridit alenivat 78 prosenttia ja veren seerumin triglyseridit alenivat lähes 52 prosenttia.
Maksa on tärkeä glutationin lähde. Glutationi on elintärkeä antioksidantti, jonka uusiutumiseen ja kierrätykseen tarvitaan terve maksa. Rottien glutationitasot myös kasvoivat, mikä nosti antioksidanttientsyymien aktiivisuutta.
Uskomatonta kyllä, myös maksavauriot korjaantuivat antamalla neitsytkookosöljyä. Kun rottia ruokittiin neitsytkookosöljyllä, niiden maksaentsyymilukemat alenivat, mikä vahvistaa sen että niidet maksat olivat palautumassa normaaliin tilaan. Tutkijat tekivät johtopäätöksen:
”Tutkimus viittaa siihen, että neitsytkookosöljyä voidaan käyttää lääkinnällisenä ravintona, joka torjuu hepatosteatoosia [alkoholista riippumatonta rasvamaksatautia].” (tutkimuksen tiivistelmä [1])
Käytetyn neitsytkookosöljyn annoksia ei mainittu tutkimuksen tiivistelmässä, kuitenkin aiemmissa tutkimuksissa, joissa on käytetty neitsytkookosöljyä torjumaan hiivan liikakasvua ja auttamaan torjumaan dementiaa, on havaittu viitteitä siitä, että noin 3-3½ ruokalusikallista päivässä olisi terapeuttisesti vaikuttava annos ihmisillä. (lähde [3])
Maksa käsittelee kookosöljyn keskipitkäketjuiset triglyseridit eli rasvahapot helposti ja muuttaa ne ketoneiksi, joita aivot kykenevät käyttämään tehokkaasti energianlähteenä kun glukoosiaineenvaihdunta on hiipunut, kuten käyttö dementian ja muiden neurologisten sairauksien hoidossa osoittaa.
Entäs glukoosi-fruktoosisiirapin vaikutukset maksaan?
Glukoosi-fruktoosisiirappiruokavaliota korostettiin aiemmin artikkelissa hyvästä syystä, tarkoituksena osoittaa että glukoosi-fruktoosisiirappia käytettiin saamaan aikaan alkoholista riippumaton rasvamaksasairaus rotilla. Glukoosi-fruktoosisiirappi kehitettiin jo 1950-luvulla makeutusaineeksi valkaistun sokerin tilanne. Sen käyttö ei ollut levinnyt laajalle ennen 1970-lukua. Vuoden 1984 paikkeilla glukoosi-fruktoosisiirapista tuli tärkein makeutusaine Pepsissä ja Colassa kuten myös muissa juomissa ja pitkälle jalostetuissa ruokatarvikkeissa, kuten leivonnaisissa, makeisissa ja jopa useissa ei-makeissa pitkälle jalostetuissa roskaruoissa.
Aiemman tutkimuksen mukaan:
”Alkoholista riippumatosta rasvamaksasta, jota ei tunnettu ennen 1980-lukua, on tullut kansallisella tasolla yleisin maksasairaus suurimmassa osassa teollisista maista.” (lähde [4])
Eikö korrelaatio käy jo selväksi? Tri Robert Lustig osoitti korrelaation suositulla Youtube-videolla “Sugar, the Bitter Truth”, jolla hän kertoo kuinka valkaistun sokerin ja fruktoosin käytön yleistyminen on todellinen syy lihavuuteen, diabetekseen ja sepelvaltimotautiin (ei tyydyttyneet rasvat, jotka ovat valtavirtaisen lääke- ja ravitsemustieteen ensimmäinen epäilty).
Glukoosi-fruktoosisiirappia valmistetaan keinotekoisesti maissisokerista. Prosessissa syntyy runsaasti fruktoosia ja jonkin verran sukroosia. Tämä saa maissisokerin maistumaan vielä makeammalta, ja se on edullisempaa kuin ruokosokeri. Monet väittävät että glukoosi-fruktoosisiirapin ja sokerin välillä ei ole eroa, mutta väite ei pidä paikkaansa.
Maksa ei kykene käsittelemään suuria määriä keinotekoista fruktoosia, jolloin se varastoituu rasvana pääasiassa maksaan. Tähän kiteytyy koko alkoholista riippumaton rasvamaksatauti. Glukoosi-fruktoosisiirapin käytön yleistymisen ja alkoholista riippumattomien rasvamaksatapausten määrän kasvulla on ajallinen yhteys.
Yhdysvalloissa glukoosi-fruktoosisiirappia voi myydä seuraavilla nimillä:
- maissisiirappi
- glukoosisiirappi
- glukoosi/fruktoosisiirappi
- tapiokasiirappi
- daaliasiirappi
- hedelmäfruktoosi
- kidemäinen fruktoosi
Kanadassa siitä käytetään nimitystä glukoosi-fruktoosi. Euroopassa siitä käytetään nimitystä isoglukoosi tai tärkkelyssiirappi.
Glukoosi-fruktoosisiirapin valmistusprosessista jää elohopeajäämiä lopputuotteeseen. Glukoosi-fruktoosisiirappi aiheuttaa myös leptiiniyliherkkyyttä. Tämä hormoni kertoo milloin olet syönyt tarpeeksi sekä auttaa edistämään aineenvaihdunnan tasapainoa. (lähde [5])
Jos glukoosi-fruktoosisiirappi on aiheuttanut maksavaurioita johtuen mielihaluista, tietämättömyydestä tai siitä ettet ole lukenut tuoteselostetta, nyt on mahdollisuus perehtyä aiheeseen ja hyötyä neitsytkookosöljyn eduista sekä hankkiutua eroon alkoholista riippumattomasta rasvamaksataudista, joka ilmenee ruoansulatuksen heikkoutena, aineenvaihdunnan takkuiluna ja lihavuutena, vaikka se olisi jo edennyt diabeteksen esiasteelle tai tyypin 2 diabetekseksi.
Onneksi nyt on tarjolla tietoa neitsytkookosöljyn ansioista.
Lähde: CoconutOil.com [6]
Lue myös:
Tutkimus: kookosöljy tarjoaa suojaa tulehdukselta ja diabetekselta [7]
Lääketeollisuus ja valtamedia mustamaalaavat kookosöljyä perättömin väittein [8]
Kookosöljy voi olla ihmelääke Alzheimeriin [9]
Kookosöljy ja Alzheimerin tauti: rasvaton dieetti ja kolesterolilääkkeet osa ongelmaa? [10]
Kookosöljy palautti muistin [11]
Kookosöljy auttaa keskushermostosairauksiin [12]
Pudota painoa kookosöljyn avulla [13]
Kookosöljy – 10 todistettua terveysetua [14]
Neljä syytä rakastua kookosöljyyn [15]
Glukoosi-fruktoosisiirappi tappaa – 5 syytä miksi [16]
Glukoosi-fruktoosisiirappi – paholaisen sokeri on rantautunut meillekin [17]
Glukoosi-fruktoosisiirappi aiheuttaa samanlaista riippuvuutta kuin kokaiini [18]
Ruoissa piilevä vaara: Glukoosi–fruktoosisiirappi [19]