Koneen Säätiön tukemisen kohteena on jälleen narrimaisia hankkeita. Tänä vuonna Turun taidemuseo järjesti näyttelyn, johon liittyvää ”hydrofeminististä [1]” (vedellinen feminismi) tutkimustyötä säätiö rahoitti [1] 101 600 eurolla. Tämä liittyy osaltaan Frankfurtin koulukunnan aloittamaan seksuaalivallankumoukseen, joka jatkuu myös aikamme yhteiskunnassa.
_________
Veronmaksajien tukema Koneen Säätiö yllättää jälleen rappiokulttuurin sponsoroinnillaan. Koneen Säätiö on tukenut [2] esimerkiksi sellaisia “taiteen” ja “tieteen” suutauksia kuten esimerkiksi (DOS. FT VIOLA CAPKOVA JA TYÖRYHMÄ (TUPÄ)) Tuntemattomalla päähän? Kaunokirjallisuus aikuisten maahan muuttaneiden suomen kielen edistäjänä, mitä tuettiin 263 400 eurolla; (YHTEISKUNTATIETEIDEN TOHTORI ANNUKKA LAHTI) Kun sateenkaaren päässä on ero [tutkimus pureutuu julkisuudessa vähän käsiteltyyn aiheeseen: eroihin ja ongelmiin sateenkaarisuhteissa ja -perheissä], mitä tuettiin 117 200 eurolla ja (FT, DOSENTTI, YLIOPISTONLEHTORI RIIKKA ROSSI JA TYÖRYHMÄ) Arktinen hysteria: oudot pohjoiset tunteet (tuki 280 000 euroa).
Nyt Koneen Säätiön tukemisen kohteena on entistä mielisairaampia hankkeita. Tänä vuonna Turun taidemuseo järjesti näyttelyn, johon liittyvää ”hydrofeminististä [1]” (vedellinen feminismi) tutkimustyötä säätiö rahoitti [1] 101 600 eurolla.
Kulttuurimarxistinen Niin & Näin ‑lehti kuvailla säätiön rahoittaman hankkeen valjua, mutta korulauseisiin kätkettyä sisältöä. Mutta koska sisältö on täysin kaiken älyllisyyden ja järjellisyyden ulottumattomissa meidän on pakko esittää se hiukan enemmän järkiperäistettynä. Näin me kirjoitimme:
Vedellinen feminismi on nykyisen “humanismin” keskusteluissa pulpahtanut taaskin pinnalle. Käsitteen on jälleen aktivoinut feministi Astrida Neiman, joka on puuhastellut kaikkea normaalia sukupuolisuutta ja suhteita (heteroutta eli miehen ja naisen solmimaa suhdetta) vastaan. Täten keskellä ekologisen kriisin aikakautta hydrofeministinen ajattelu auttaa syrjäyttämään binäärisiä (eli kaksijakoisia sukupuolikäsityksiä) käsityksiä kehoista sekä sijoittamaan ihmisen uudelleen suhteessa toisiin vedellisiin olioihin.
Voidaan sanoa, että filosofiassa substanssi eli perusaines tarkoittaa ontologisena käsitteenä pysyvää oliota, joka viittaa johonkin asiaan tai entiteettiin. Koska hydrofeminismissä ei ole mitään substanssia, ei sen yhteydessä voida puhua minkään kaltaisesta filosofiasta.
Miksi suomalaisissa yliopistoissa opetetaan tällaista tyhjänpäiväisyyttä, josta on vain haittaa ihmisen henkiselle kehitykselle? Yliopistoissa harjoitetaan vähä-älyistä terveeseen kehitykseen kuuluvan naisen ja miehen välisen suhteen kyseenalaistamista esimerkiksi homo- ja lesbotutkimuksissa sekä ns. queer-tutkimuksissa [3]. Kysymyksessä on siis seksuaalivallankumous. Miksi tällaisen mielisairauden annetaan jatkua kansalaisten maksamilla verorahoilla?
Yllä esitettyjen projektien tukeminen ja osittain korkeakoulu- ja yliopistomaailma ovat osoituksena suomalaisen yhteiskunnan syvästä rakenteellisesta degeneraatiosta (rappio) ja korruptiosta. Henkisen mädänneisyyden syöksykierre on myös suomalaisessa yhteiskunnassa päätähuimaava. Mikä on tämän “kehityksen” pääteasema?
Huomionarvoista on, että Koneen Säätiön miljardööriomistajat rahoittavat projekteja, jotka ovat suomalaisvihamielisiä sekä kulttuurillista perikatoa laajentavia, ja tämän rappion kustantajiksi joutuvat osaltaan kukin suomalainen veronmaksaja. Eikö olisi aika ryhtyä rakentamaan toisenlaista poliittista ja yhteiskunnallista järjestelmää? Kyllä olisi!
Lopuksi
Yllä esitetty kulttuurimarxistinen seksuaalivallankumouksen yhteiskunnan rappeuttaminen on selitetty Eric Strikerin (ES) kirjoituksessa, joka on esitetty The Unz Review: An Alternative Media Selection [4] -julkaisussa. ES kiinnittää huomiota tiettyjen juutalaistoimijoiden haluun normalisoida pedofiliaa ja edistää seksuaalivallankumousta. Tämä on saanut alkunsa myös Frankfurtin koulukunnasta, joka aloitettiin Saksassa, jossa kansallisuusaate tarkoitti usein juutalaismafian vastaisuutta. Israelilainen teologi Gershom Scholem on todennut, että Frankfurtin koulukunta oli käytännössä ”juutalainen lahko”, joka pyrki muiden muassa seksuaalivallankumousen kautta murtamaan perinteisen yhteiskunnan ja valtion peruspilarit, kuten esimerkiksi avioliittoinstituution, uskonnon ja isänmaallisuuden.
Tähän liittyen italialainen Antonio Gramsci (1891-1937) väitti, että länsimainen (hänen termistössään ”porvarillinen”) kulttuuri oli tehnyt työväenluokan sokeaksi todellisille marxilaisille luokkaeduille. Ennen kuin marxilainen vallankumous voisi onnistua, länsimainen kulttuuri olisi tuhottava. Gramsci kirjoitti vankilassa ollessaan sarjan suunnitelmia, jotka nykyään tunnetaan nimellä Vankilavihkot.1 Niissä hän esitteli ”kulttuurihegemonia”-teoriansa, eli tähän liittyen yhteiskunnan vallitsevien arvojen korvaamisen toisilla.
Kansallisuusaatteen kivijalkoja ovat perhe, armeija ja uskonto. ”Juutalaislahko” siis on järkeillyt, että yliopistoihin ja kulttuurielämään olisi synnytettävä liike, joka hyökkäisi isänmaallisia sekä perhe- ja maanpuolustuskeskeisiä arvoja vastaan. Näin terveen nationalismin ja isänmaallisuuden kehitys on pystytty katkaisemaan.
Täten myös Koneen Säätiön tukemat rappiokulttuurin hankkeet, korkeakoulujen ja yliopistojen seksuaalivallankumousta edistävät opetukset sekä tutkimukset ovat pelkästään Eric Strikerin kirjoittaman modernin ja väkivallattoman vallankumouksen jatkumoa.
Markku Juutinen
Lähteet
Ajattelua veden kanssa | niin & näin (netn.fi) [1]
koivunen209-214.pdf (helsinki.fi) [3]
Authoritarians and Jews: The Push to Normalize Pedophilia, by Eric Striker – The Unz Review [4]
_ _ _ _
- Gramcsi, Antonio. (1975, 2009). Vankilavihkot. (Suom. Mika Böök, Martti Berger & Lena Talvio). Tampere: Vastapaino.