”Venäjän vallanneet johtavat bolševikit eivät olleet venäläisiä. He vihasivat venäläisiä. He vihasivat kristittyjä. Heitä motivoi etninen viha. He kiduttivat ja teurastivat säälimättömästi miljoonia venäläisiä. Lokakuun vallankumous ei ollut 'venäläinen vallankumous'. Se oli vieraan kansan valloitusretki Venäjällä. Lähes kukaan ei ymmärrä tätä vieläkään, mikä todistaa, että kansainvälinen valtamedia on saman heimon käsissä.”

Nobel-palkittu kirjailija Aleksandr Solženitsyn.

Kestävän kehityksen suunnitelmat edellyttävät keskitettyä asumista, ja siihen suuntaan asuntopolitiikka tähtääkin. Keskitetyn asumisen eräät edut ovat ilmeisiä, mm. energiatehokkuus, ja niitä korostetaankin jatkuvasti.

Kommentti: Kestävän kehityksen nimissä poljetaan ihmisarvoa

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 5,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Kestävän kehityksen suunnitelmat edellyttävät keskitettyä asumista, ja siihen suuntaan asuntopolitiikka tähtääkin. Keskitetyn asumisen eräät edut ovat ilmeisiä, mm. energiatehokkuus, ja niitä korostetaankin jatkuvasti.

Haittapuolet jäävät usein tarkastelutta. Jo historiasta olemme oppineet -tai meidän olisi pitänyt- että keskitetyn asumisen ja vedenjakelun muodoissa kaikki kulkutaudit leviävät nopeammin. Yhteinen vesihuolto voidaan muuntaa myös kontrollivälineeksi: veden tulo joko katkaistaan tai juomaveteen lisätään väestön tyynenä pitäviä kemikaaleja kuten fluorideja. Tätä tapaa suosivat Hitler ja Stalin. USAssa taas on paljastunut, että Teksasin osavaltiossa juomavesi on sisältänyt radioaktiivisia ainesosia.

Entäpä sähkö? Kun sähköt maaseudulla katkeavat, viedään pilaantuva ruoka viileään kaivoon, otetaan samalla juomavesi ämpärillä kaivosta, pannaan puita uuniin ja sytytetään iltasella kynttilät. Kaupungissa sähkön katkeaminen -tai katkaiseminen- lopettaa vedentulon, ilmastoinnin, ruoan säilymisen, hissien liikkumisen, rahaliikenteen, jätehuollon ja monta muuta asiaa. Toimimaton vesi-wc betonikylän yksiössä ei ole pelkkä hajuhaitta, se on myös terveysriski.

Maaseudulla asutaan hajallaan, ja väestön liikkumisen valvominen on kallista ja vaikeaa. Moniin kaupunkeihin taas, myös Helsinkiin, on asennettu turvallisuuteen vedoten valvontakameroita lähes jokaiseen kortteliin. Kaupungissa on myös helppoa tukkia kulkuväylät, tai piirittää se, jolloin asukkaat jäävät sumppuun.

Kestävä kehitys ei ole huono ajatus, eikä nykyinen kulutukseen perustava elämäntapamme monia laadullisestikaan tyydytä.

Kannattanee kuitenkin harkita tarkkaan, saavutetaanko Agenda 21:ssa ja TEEBissa asetetut päämäärät polkemalla ihmisarvoa ja demokratiaa, vai johtaako se tie kokonaan toisenlaiseen lopputulokseen.

Kuka?

Riikka Söyring

• Riikka Söyring on vapaa kirjoittaja, taidemaalari, sarjakuvapiirtäjä, äiti ja heinäveteläisen metsätilan emäntä.
• Kirjoittajan uransa hän on aloittanut 14-vuotiaana Turun Sanomien avustajana, ja tällä hetkellä hän kirjoittaa mm. Magneettimediain.
• Söyring omaa laajan, kansainvälisen ja aktiivisen asiantuntijaverkoston, jonka asiantuntija-apuun hän turvautuu niin poliittisiin, talouteen kuin yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyvissä jutuissa.
• Söyring on asunut ja vaikuttanut useassa eri maassa ja kaupungissa.
• Söyring ylläpitää Uuden Suomen verkkosivuilla ahkerasti kommentoitua, yhteiskunnallista blogia.
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Lue lisää:

Minne matka, Suomi-neito?

YK:sta rotuoppeja kannattava maailmanhallitus?

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Yksi kommenti

  1. Lainaus Riikka ”Keskitetyn asumisen eräät edut ovat ilmeisiä, mm. energiatehokkuus, ja niitä korostetaankin jatkuvasti.” Mitähän etua energiatehokkuuteen keskitetyllä asumisella on ? Paitsi tietenkin kaukolämpöyhtiölle, jolloin tarvitsee vetää vähemmän putkea.

    (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*