"Vihollinen tahtoo tuhota kansallishenkemme pakottamalla meidät uskomaan hänen ristiriitaisaan holokaustioppiinsa."

Horst Mahler

Kolumni: Yhteisvastuukeräysten aika

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 3,67
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Taas halutaan veronmaksajia pelastamaan pankkijärjestelmä – pankkijärjestelmältä.

Euroopan komission Barroso vaatii liittovaltiota ja eurobondeja.

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Timothy ”pankkien paras kaveri” Geithner tahtoo lisää rahaa EU:n vakausrahastoihin.

Siis ERVV:lle ja EVM:lle, joilla ei ole EU:ssa lainsäädäntöpohjaa.

EVM on se luxemburgilainen osakeyhtiö, jolle ei saa tehdä tilintarkastuksia ja jolle pitää antaa aina lisää rahaa, kun sen toimitusjohtaja rahaa pyytää. Siis se EVM, jolla yhtiönä on syytesuoja sekä vastuu- ja verovapaus. Kuin myös EVM:n toimihenkilöillä.

Väärässä olleet populistiset eurointoilijat, federalisti-liittovaltion kannattajat ja komission todellisuudelle vieraat virkamiehet haluavat edelleen polttaa muutaman sata miljardia eurokansalaisten varallisuutta. Kas kun velkakriisiä ei voi olla ilman pankkikriisiä ja päinvastoin.

Ideologia tai kasvojen menettämisen pelko estää tunnustamasta tosiasioita.

Jos tässä pankkeja pelastetaan – kun nyt kerran taas ovat asiansa sotkeneet – niin vastinetta pitäisi sille ”uudelleen pääomittamiseen” käytetylle rahalle saada. Siis omistusosuus valtiolle.

En ole toiveikas. Menetelmä on liian järkevä poliitikkojen toteutettavaksi.

Pankit tulevat todennäköisesti saamaan veronmaksajien rahat ilman mitään vastiketta – niin kuin aina ennenkin.

Vakausmekanismeissa on sekin inha puoli, että niihin halutaan enemmistöpäätösmalli.

Seurauksena suuret maat voisivat päättää meidän puolestamme, että suomalainen veronmaksaja alkaa tukea mitä vaan ulkomaan pankkia, joka rahaa tarvitsee.

Valittavana on velkasuo tai Kiitos ei!

Samaan aikaa tämä johtojengi pitää joka puolella kovaa äläkkää talouskurista ja säästötoimista. Loogisena jatkumona säästöpuheille Suomi ottaa ensi vuonna 7 miljardia euroa lisää velkaa.

Valtionvelan määrä kasvaa budjetissa 89 miljardiin euroon, mikä on noin 44 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kehysbudjetit ovat vuoteen 2015 asti alijäämäisiä. Tämä on virallinen tieto.

Oikeassa elämässä velkaa joudutaan ottamaan paljon enemmän, ehkäpä 14 miljardia tai ylikin. Ja se velka otetaan tietenkin niiltä yksityisiltä pankeilta, joita pääomittaakseen valtio joutuu velan ottamaan.

Korkomenot ovat vähintään kaksinkertaiset budjettiin verrattuna. Velan maksuun tarvittavaa korkoa ei luoda fiat-rahasysteemissä…

Verokertymä romahtaa uusintalamasta johtuen monta miljardia.

Velkatalkoot alkavat, toivo osoittautui loikkariksi.

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*