Politiikan tutkija ja valtiotieteen apulaisprofessori Cynthia Boaz on analysoinut Amerikan suurimpiin kuuluvan Fox tv:n uutistarjontaa ja sen seurauksia. Analyysi on tehty amerikkalaisesta tv-kanavasta, mutta sen arviointi pätee toki muidenkin maiden tv-kanaviin.
Boazin mukaan keskiverto uutisten seuraaja ei koe mitään älyllistä ristiriitaa kahden niin erilaisen väitteen kuin ”siirtotyöläiset/maahanmuuttajat ovat laiskoja sosiaalipummeja jotka vain haluavat elää kustannuksellamme” ja ”siirtotyöläiset/maahanmuuttajat vievät työpaikkamme” välillä. Mistä tämä johtuu?
Boaz sanoo median muokkaavan tarkoituksella maailmankuvaamme, ja listaa Fox-tv:n ja muun median käyttämiä keinoja.
Tärkeimmäksi Boaz asettaa paniikin lietsonnan. Paniikin lietsonta pyrkii aktivoimaan taistele-tai-pakene-reaktion. Kummassakaan tilassa, pelästyneenä tai suuttuneena ihminen ei kykene harkitsemaan. Pelottelu on nopein ja tehokkain tapa ohittaa ”rationaaliset aivot”. Ja kun ei kykene ajattelemaan rationaalisesti, uskoo mitä tahansa.
Projisointi ja harhauttaminen ovat paneelikeskusteluissa usein nähtyjä konsteja. Projisoija syyttää vastapuolta jostain, mitä itse on tehnyt -esimerkiksi antirasisteja rasismista- jolloin argumentaatio aiheesta muuttuu juupas-eipäs-itse olet-väittelyksi ja itse asia hautaantuu kinasteluun.
Tehokas keino on myös tuhota henkilön uskottavuus, niin sanottu character assasination. Henkilön uskottavuus tuhotaan kyseenalaistamalla hänen luotettavuutensa, asiantuntemuksensa, älynsä, motiivinsa ja mielenterveytensä. Myös leimaaminen kuuluu tähän: henkilö kategorioidaan ituhipiksi, pasifistiksi, rasistiksi tai joksikin, joka herättää epämiellyttäviä mielleyhtymiä.
Uskottavuuden tuhoamista voidaan soveltaa sekä yksilötasolla että ryhmiin.
Uskottavuuden tuhoamisella vältetään myös itse kiistanalaisesta asiasta keskustelu.
Historian uudelleen kirjoittamista harrastetaan mediassa ja hallitusten toimesta paljon. Räikein laajan skaalan esimerkki on Englannin hallituksen Irakin sotaa koskevat Downing Street-muistiot. Tällainen menee läpi, koska dogmaattinen mieli mieluummin hylkää todellisuuden kuin tarkistaa käistyksiään, toteaa Boaz.
Keinovalikoiman klassikko on Ne muut- metodi eli syntipukkimenetelmä. Yksinkertaisuudessaan keino on lähes pettämätön harhaanjohdettaessa pelästyneitä tai epävarmoja ihmisiä. Ne muut- metodissa valitaan ryhmä, jota voidaan syyttää sosioekonomisista tai poliittisista ongelmista, ryhmän huono kohtelu oikeutetaan heidän syyllisyydellään. Vastuu siirtyy uhreille. Ja se on niille paskiaisille ihan oikein?
Metakehysmenetelmä hyödyntää syvään juurtuneita uskomuksia kuten Heikot sortuu elontiellä tai Luonnossa vallitsee vahvimman laki.
Uskomuksia vahvistetaan kielenkäytöllä. Oma puoli ”osoittaa voimansa” ja ”murskaa vihollisen”. Metakehyksessä kielenkäyttö käyttää samanlaista kieltä uutisoitaessa esimerkiksi urheilukamppailusta, sodasta tahi politiikasta ja luo samalla kuulijan mielessä yhtäläisyysmerkit urheilun, sodan ja politiikan välille. Sodasta tulee viihdettä, politiikasta sotaa: voiman käyttöä ja näyttöä pidetään vahvuuden osoituksena ja jalona. Väkivallasta tulee isänmaallisuuden, hyveen ja voiman symboli.
Kyllästämisen tekniikka käyttää toistoa: kun jotakin toistetaan kyllin usein, se tulkitaan faktaksi. Suomessa tällainen esimerkki ”faktasta”, jota tosiasiat eivät tue voisi olla hokema ”On lottovoitto syntyä Suomeen” tai ”Suomi on eräs maailman vähiten korruptoituneista maista”.
Keinoja on toki muitakin, paljon. Mitä niistä on käytetty sinuun?
Lähteet:
http://www.informationclearinghouse.info/article28377.htm
http://www.informationclearinghouse.info/article28473.htm
http://www.informationclearinghouse.info/article28465.htm