- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Kolloidihopea ja miksi lääkeyhtiöt eivät pidä siitä

Ennen kaupallisten antibioottien yleistymistä, infektioiden hoitoon määrätyt lääkkeet sisälsivät usein hopeaa. Ennen tunnettiin 34 erilaista, hopeaa sisältävää resepti- tai käsikauppalääkettä. Nykyaikainen teknologia mahdollistaa pienempien, nanokokoisten partikkeleiden valmistuksen, mikä laskee hoitovaikutteen aikaansaavan hopean määrää, ja tekee tuotteista turvallisempia ja tehokkaampia kuin koskaan aikaisemmin. Samalla kasvaa painostus tavanomaisen lääketieteen puolelta. Kolloidihopeaa haukutaan huijaukseksi, hölynpölyksi tai myrkyksi, jolla ei ole minkäänlaista lääkinnällistä arvoa.

Kun kriitikoille huomautetaan, että NASA [1], Potters for Peace [2], Hong Kongin metrojärjestelmä [3], Cure-Aid sekä suurten sairaaloiden palovammayksiköt käyttävät kolloidihopeaa eri sovelluksissa, keskustelun sävy vaihtuu, ja he toteavat, että aine mahdollisesti toimii ulkoisesti. Silti he väittävät kivenkovaan, että sisäisesti nautittuna hopea kertyy elimistöön, ja muodostaa vaarallisen myrkytystilan pitkällä aikavälillä. Kuten yleensä, muiden vaihtoehtolääkkeiden tapaan kolloidihopeasta väitetään, ettei sen lääkinnällisiä vaikutuksia ole todistettu tieteellisesti. Yleisen väitteen mukaan kolloidihopea muuttaa ihonvärin siniseksi, tila tunnetaan myös argyrioosina.

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston mukaan 90 – 95 % sisäisesti nautitusta hopeasta poistuu elimistöstä kahden päivän päästä ja 99 % viikon päästä viimeisestä annoksesta. Kenties kaikista maailman sini-ihoisista tunnetuin, Paul Karason, sai puhtaat paperit Mount Sinain sairaalan hoitokäynniltään. Karasonin nauttima hopea ei ollut kolloidisessa muodossa. Hän käytti pitkäaikaisesti suuria määriä kotitekoista, hanaveteen valmistettua ja suoloilla kontaminoitunutta, ionista hopeaa.

Mitä tulee tieteelliseen näyttöön hopean puolesta, unkarilaisen tutkimuksen mukaan ihmisen soluista löytyy hopealle spesifi reseptori, mikä viittaa hopealla olevan tärkeä rooli ihmisen terveyden kannalta. Teksasin yliopiston ja Meksikon yliopiston tutkijoista koostuneen ryhmän yhteistutkimus julkaistiin Journal of Nanotechnology -tiedejulkaisussa. Tutkimuksen mukaan nanokokoiset, läpimitaltaan 1-10 nm hopeapartikkelit kiinnittyivät HIV-1 virusten pintaproteiineihin ja estivät niitä tarttumasta isäntäsoluihin.

Korealaistutkimuksen mukaan nanokokoisia hopeapartikkeleita sisältävä liuos hoiti sieni-infektioita yhtä tehokkaasti kuin amfoterisiini B, mikä on yksi tehokkaimmista tunnetuista antimikrobisista lääkeaineista. Amfoterisiini B:tä käytetään usein suonensisäisesti, vakavien systeemisten infektioiden hoidossa. Samassa tutkimuksessa hopean havaittiin päihittävän tunnetun antifungaalisen lääkkeen, flukonatsolin [4]. Flukonatsolia sisältävää valmistetta myydään kauppanimellä Diflucan. Tutkimus tehtiin Kyungpook National Universityn Mikrobiologian laitoksella, Korean Daegussa.

Washington University School of Medicinen ja Akronin yliopiston tutkijat esittelivät hiirikokeiden tuloksia Amerikan Thoracic Societyn konferenssissa. Koehiiret infektoitiin Pseudomona aeroginosa -bakteereilla. Pseudomona aeroginosa on yksi yleisimmistä, ihmisille keuhkokuumetta aiheuttavista bakteereista. Tautia esiintyy erityisesti niillä, jotka kärsivät kystisestä fibroosista, ovat riippuvaisia hengityskoneesta, tai joiden immuunijärjestelmän toiminta on heikentynyt. Altistuneet hiiret hengittivät nanopartikkeleita sisältävää aerosolia kerran päivässä. Puolet hiiristä hengittivät hopea-karbeenikomplekseja (silver carbene complexes, SCC) sisältänyttä aerosolia.
Karbeenikomplekseja hengittäneiden hiirten keuhkoissa oli huomattavasti vähemmän bakteereja kuin plasebopartikkeleita saaneilla hiirillä. Huomattavaa on myös se, että vertailuryhmän hiiristä kaikki kuolivat, mutta karbeenikomplekseja saaneen ryhmän hiiristä yksikään ei kuollut infektioon.

Onkin aiheellista kysyä, ovatko kaikki esitetyt tutkimukset silkkaa huijausta? Vai voisiko olla niin, että lääketeollisuus on vain huolissaan bisneksistään? Mikäli kolloidihopean lääkinnällinen käyttö yleistyisi, tarkoittaisi se patentoitujen lääkkeiden käytön lopahtamista ja satojen miljoonien eurojen lovea lääkeyritysten kukkaroihin.

Sadat miljoonat ihmiset käyttävät tänäkin päivänä kolloidihopeaa. Sillä on havaittu suotuisia vaikutuksia keuhkokuumeen, stafylokokki-, sairaalabakteeri- ja H1N1-virus-infektioiden sekä Chrohnin ja Lymen taudin hoidossa.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu englanniksi lähteineen AlignLife -verkkosivustolla [5].

Aiheesta lisää:
Kolloidihopea – unohtunut ihmehoito [6]
Hopeavesi [7]