Magneettimedia kirjoitti sunnuntaina [1] hallituksen leikkauspolitiikasta, jolle ei näy loppua. Politiikan taustalla on tietoinen pyrkimys rikastuttaa pankkeja lisäämällä yksityisen velan määrää.
Elokuussa uutisoitiin [2], että maahantunkeutujien elättämiseen [3] loputtomasti verorahoja törsäävä Juha Sipilän hallitus aikoo leikata yli 20 miljoonaa yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta.
Hallituksen propagandan mukaan koulutuksen romuttaminen lisää Suomen ”kilpailukykyä” maailmalla. Todellinen tavoite on kuitenkin paisuttaa yksityisten pankkien vaurautta ja valtaa Suomessa.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen totesi Ylen Politiikkaradiossa [4] jo maaliskuussa, että hänen tavoitteensa on tehdä suomalaisten elämästä velkapainotteisempaa. Myös tuolloin keskustelu liittyi koulutukseen ja leikkauksiin.
Häkkäsen mielestä yhteiskunnan ei tulisi ainakaan nykyisessä mittakaavassa rahoittaa suomalaisten opintoja, koska yksityiset pankit voisivat tehdä saman velkarahalla. Häkkäsen mukaan opiskelun ”lainapainotteisuuden” lisääminen veisi Suomea ”oikeeseen suuntaan”.
Kun Häkkäsen velkakiihko sai Politiikkaradiossa kritiikkiä, väitti hän, ettei yhteiskunnalla ole ”rahapajaa”, jolla nuorten opinnot voitaisiin tulevaisuudessa kustantaa.
Häkkäsen puolue on maamme pankkisektorin tärkein lobbausjärjestö, joten hänen täytyy uskotella suomalaisille, ettei julkisia palveluita voi järjestää millään muulla tavalla kuin yksityisten pankkien luomalla korollisella velalla [5].
2007–2008 kansainvälisen finanssikriisin ennustaneen professori Steve Keenin mukaan [6] Suomen ”velkapainotteisuus” on kuitenkin jo nyt johtanut tilaan, jossa maatamme uhkaa uusi vakava talouskatastrofi. Sipilän, kokoomuksen ja perussuomalaisten sorvaama budjetti uhkaa vain vauhdittaa romahdusta.
[7]
Yhdysvalloissa korkeakouluista on tehty finanssikeinottelun pelinappuloita
Kuten Financial Times (FT) uutisoi [8] heinäkuussa, on Yhdysvallat varoittava esimerkki siitä, mihin opiskelun ”velkapainotteisuuden” lisääminen lopulta johtaa.
Amerikassa korkeakoulupoliittisen vallan siirtäminen yhteiskunnalta pankeille on johtanut valtavan 1,2 biljoonan dollarin opintolainakuplan syntyyn.
Samalla pankkien synnyttämä ja koko yhteiskuntaa jäytävä velkadeflaatio [9] on tappanut työpaikat, joten nuoret valmistuvat korkeakouluista raskaan opintolainataakan lamaannuttamiksi pitkäaikaistyöttömiksi – elinikäisiksi korko-orjiksi.
Amerikassa valtaosa lukiosta valmistuvista nuorista joutuu muuttamaan takaisin vanhempiensa kotiin useiksi vuosiksi. Opintolainateollisuuden vuoksi nuoret ovat velkaantuneempia kuin koskaan aiemmin. Amerikkalainen unelma omasta kodista, perheestä ja työpaikasta on kuollut velka- ja korkotyrannian myrkyttämänä.
Opintolainakupla tarkoittaa sitä, että opiskelun hinta on irtaantunut pankkien toiminnan vuoksi kokonaan koulutuksen järjestämisen todellisista kustannuksista. Pankkien lisäksi kehitys on ollut mannaa eliittikoulujen omistajille ja johtajille, mutta tavallisten kansalaisten kannalta nuorten velkavankeus on katastrofi.
FT:n mukaan opiskelukustannukset ovat kohonneet pilviin pankkien lainakilvoittelun vuoksi. Opiskelu on nyt 1100 prosenttia kalliimpaa kuin 30 vuotta sitten! Kun valtio ei pidä nuorten puolia, opiskelusta tulee juuri niin kallista kuin pankit ovat valmiita myöntämään lainaa opintoja varten.
Kokoomuksen ihaileman ”velkapainotteisuuden” vuoksi amerikkalaiset yliopistot ovat sotkeutuneet jopa koronvaihtosopimuksiin ja muihin johdannaiskeinottelun muotoihin, jotka tuovat FT:n mukaan ikävällä tavalla mieleen edellisen finanssikriisin [10].
FT muistuttaa, että kun korkeakouluista tehdään finanssikeinottelun pelinappuloita, kasvava joukko kansalaisista joutuu tyytymään halpoihin vaihtoehtoihin, joista työllistyminen on tuskallista tai jopa mahdotonta.
Lue myös: Niinistön ja Sipilän puheet enteilevät afro-Suomea [11]