"Sionistit käyttävät 'holokaustia' hyväkseen palestiinalaisten ihmisoikeuksia vastaan ja Israelin rikosten peittelemiseksi."

David Duke

Erikoistutkija Kari Tiilikkala tarkuutta vaativassa merkkaustyössä koivutisleen uuden käsittelytavan koetta varten.

Koivutisle kitkee nilviäiset ja rikkakasvit luonnonmukaisesti

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,25
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Uusi luonnonmukainen torjunta-aine innovaatio on ympäristöystävällinen ja tehokas kasvinsuojeluaine.

Puusta on moneksi – siitä syntyy eri tuotantovaiheiden kautta muun muassa paperia, viskoosia, ksylitolia, maitohappoa, etanolia ja tärpättiä. Viime vuosina koivusta on kehitetty myös kasvinsuojeluainetta, koivutisleä. 20 kiintokuutiosta koivurankoja syntyy noin 1800 litraa nestemäistä ja laimennettavaa koivutislettä.

Koivutisleen takana on Alavieskalainen Charcoal Finland Oy. Yritys on jo yli kymmenen vuoden ajan valmistanut ja testannut grillihiilien tuotannossa sivuaineena syntyvää koivutervaa torjunta-aineena. Koivuterva ja koivutisle eivät kuitenkaan ole sama asia, sillä terva on kankeaa eikä sitä voi laimentaa vedellä.

Koivutisleä valmistetaan Charcoal Finlandin omassa tehtaassa. Valmistusprosessi on pitkän kehittelyn tulosta ja tutkimustyötäkin on tehty jo vuosia suorastaan loistavin tuloksin.

Koivutisle sisältää paljon erilaisia yhdisteitä, joista osa on haihtuvia. Nämä haihtuvat yhdisteet pitävät nilviäiset, etanat ja kotilot loitolla. Helsingin yliopiston ja maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tekemissä tieteellisissä tutkimuksissa kävi ilmi, että koivutisleellä käsitellyt pinnat olivat etanoille liian suuri este ylitettäväksi kolmeen viikkoon käsittelyn jälkeen.

Viikon välein käsitellyt kiinankaalitkin säilyivät tutkimuksessa koskemattomina koko kokeen ajan. Tuotteen kehittämistä on jatkettu siten, että ilman jäähtyessä aine kangistuu ja haihtuvuus vähenee, kuten myös etanoiden aktiivisuus. Tällä tavoin menettelemällä saadaan aineelle pitkä toiminta-aika. MTT:n 2010 kesällä toteuttamassa testissä uusintakäsittely tehtiin varmuuden vuoksi kuukauden välein, jolloin tislen suojaamiskyky oli täydet 100%.

TUTKIMUKSET OSOITTAVAT myös koivutisleen luonnonmukaisuuden: tisleen käytöstä ei ole haittaa maaperälle eikä vesistölle, toisin kuin glyfosaatista, joka on yksi maailman käytetyimpiä rikkakasvien torjunta-aineita.

Glyfosaatin käyttö näkyy jo ympäristöviranomaistenkin mukaan pintavesissä. MTT:n tutkija Pirkko Laitisen muutama vuosi sitten tekemä väitöstyö oli ensimmäinen tutkimus, joka osoitti kasvissa kulkeutuvan glyfosaatin ja maassa havaittujen jäämien yhteyden. Tutkimuksissa selvisi, että glyfosaattia kulkeutui kasvin juuristoon merkittävä osa, noin 12% käytetystä määrästä. Juurista glyfosaatti kulkeutuu edelleen maahan, josta se voi sitoutua maapartikkeleihin ja jatkaa matkaansa niin kuivissa olosuhteissa kuin veden mukana.

Koivutisle sen sijaan jopa vilkastuttaa maaperän pieneliöstön toimintaa – tutkimuksissa sen käytön todettiin lisäävän perunasatoa ja aikaistavan mansikan kukintaa. Koivutisle on lisäksi toimiva ja hellä myyräkarkote, sillä tisle ei tapa myyritä, vaan karkottaa ne pois hajullaan. Kirvat ja porkkanakempitkin reagoivat herkästi tisleeseen ja pysyvät mieluummin poissa sillä käsitellyiltä alueilta.

Juolavehnään koivutisle ei tehoa kovin hyvin, mutta muut leveälehtiset rikkakasvit eivät siitä pidä. Koivutisle on erityisen tehokas jättiputken kitkemisessä. Jättiputki tuotiin Suomeen alun perin koristekasviksi yli 100 vuotta sitten, mutta on sen jälkeen vallannut alaa vähän liiankin tehokkaasti. Jättiputken sisältämät furokumariinit yhdessä auringonvalon vaikutuksen kanssa aiheuttavat hitaasti paranevia palovammoja ja niitä muistuttavia oireita. Lisäksi jättiputket ovat nopean leviämisensä takia uhka luonnonvaraiselle kasvistolle. Yksi jättiputki voi tuottaa jopa 100,000 siementä.

Koivutisleä käyttämällä jättiputki voidaan hävittää kertarepäisyllä helposti ja vaarattomasti juuria myöten.

Hankalan myyntilupakäytännön vuoksi koivutislettä ei ole vielä näkynyt kaupan hyllyillä kasvinsuojeluaineena tai biosidina – se vaatisi Charcoal Finladin hallituksen puheenjohtaja Erkki Pyyn mukaan suuren kulttuurillisen ja asenteellisen muutoksen niin ministereissä, ministeriöissä kuin lupaviranomaisissa.

Kasviperäiset aineet rekisteröidään toistaiseksi samalla periaatteella kuin synteettisetkin kemikaalit. Käytäntö on koivutisleen kannalta huono, sillä se ei synteettisten kemikaalien tavoin sisällä vain yhtä tehoainetta, vaan tuhansia, jotka kaikki toimivat yhteistyössä toistensa kanssa. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n toimesta onkin meneillään mittava hanke, jonka tarkoituksena on saada koivutisleen komponenteille spesifikaatiot tuotteen rekisteröinnin helpottamiseksi. Vaikka Charcoal Finlandilla on ollut jo vuosia valmiudet tuottaa suuriakin määriä koivutislettä, yhtiö on toistaiseksi pystynyt käynnistämään tuotannon vain muutamia kertoja vuodessa.

Ympäristöystävällisten herbisidien eli kasvinsuojeluaineiden kysyntä on suurta. USA:ssa ensimmäiset kasviperäiset herbisidit ovat jo markkinoilla ja orgaaniseen viljelyyn hyväksyttyjä.

 

——

Koivutisle

Grillihiilen valmistuksessa syntyvä sivutuote, joka uusimpien tutkimustulosten mukaan soveltuu kasvinsuojeluaineeksi ja biosidiksi (eliöntorjunta-aine). Grillihiilen tuotanto yksinään ei ole kannattavaa Suomessa.

Tisle sisältää runsaasti eri yhdisteitä, joista osa on haihtuvia. Tärkeimmän yhdisteen tiedetään olevan fenolit. Koivutisleen kemiallinen koostumus sekä tehoaineet on pääosin selvitetty etanakokeiden avulla.

Koivutisleellä voidaan torjua rikkakasveja, hyönteisiä ja kasvitauteja sekä sitä voidaan käyttää myös tuholaisten karkotusaineena.

Koivutisle ei ole haitallista maaperälle tai vesistölle.

 

Lähteet:

http://www.mtt.fi/met/pdf/met143.pdf

http://www.oske.net/fifcluster/?x128366=143218

http://www.tukinetti.net/tutkimus/42-pelto/115-koivutisleen-kaeyttoe-kasvinsuojelussa.html

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=73410&lan=fi

http://www.charcoalfinland.fi/ecokoivu_tuotesarja.shtml

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*