Kodinturvajoukot pelottavat puolue-eliittiä

Yle lähetti maanantaina MOT-dokumentin, joka käsitteli kodinturvajoukkoja. Idea maanpuolustustoiminnan laajentamisesta ei saa kannatusta puolustusministeriltä eikä eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajalta.

Viikolla kodinturvajoukkoajatusta ovat vastustaneet julkisesti niin perussuomalaisten, sosiaalidemokraattien, keskustan kuin RKP:n päättäjät. Pontta keskustelulle on antanut se, että puolustusvoimien sodanajan vahvuutta tullaan supistamaan 35 prosentilla. Maassamme on kasvava joukko reserviläisiä, joilla ei ole sijoitusta. Aseellinen toiminta on kielletty lailla kaikilta suomalaisilta, joilla ei ole sijoitusta puolustusvoimissa. 100 000 suomalaiselta ollaan poistamassa oikeus puolustaa isänmaata. Myös Venäjän koveneva retoriikka ja Ukrainan tilanne ovat vaikuttaneet ilmapiiriin.

Kodinturvajoukkoja kannattavat aktivistit eivät näe mahdottomana, että Venäjä olisi kiinnostunut tulevaisuudessa esimerkiksi Lapista, sillä alue avaisi suoran käytävän Ruotsiin ja Norjaan. Samalla kun itänaapurin sotainto kasvaa, antaa Suomi puolustusvoimien leikkauspolitiikallaan signaalin, että täällä puolustusvalmiutta vain heikennetään. Aktivistit ovat ehdottaneet ainakin noin 100 000 miehen ja naisen vahvuisia kodinturvajoukkoja puolustuksen uskottavuuden parantamiseksi. Tarvetta voisi olla suuremmallekin joukolle; nyt vaikuttaa siltä, että Suomella on varaa olla käyttämättä 500 000:aa valmiiksi koulutettua kansalaista.

Kodinturvajoukot tulisivat sota-aikana vastaamaan muun muassa erilaisista huoltotehtävistä, sotavankien vartioimisesta sekä paikallisten sissiosastojen järjestämisestä. Rauhanaikana joukot järjestäisi maanpuolustuksen kannalta hyödyllistä urheilu- ja ulkoilmatoimintaa. Toiminta voitaisiin rahoittaa talkoovoimin, mikäli hallitus ei ole kiinnostunut maksamaan Suomen turvallisuudesta.

Aiemmin kokoomus osoitti pientä tukea kodinturvajoukkoajatukselle, mutta ele paljastui katteettomaksi politikoinniksi – kokoomus ei ole käytännössä tehnyt mitään hankkeen edistämiseksi. Myös perussuomalaisten johto on aiemmin antanut varovaisen hyväksyntänsä idealle. Kelkka on kuitenkin kääntynyt Soinin puolueessa, aivan kuten kävi Natonkin suhteen. Vielä 2011 eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö totesi, että kodinturvajoukoista saataisiin huomattavaa potkua maanpuolustustyöhön. Sekä MOT-dokumentissa että 2.12. Radio Ravun haastattelussa Niinistö kuitenkin pyörsi sanansa ja jyrähti, ettei nyt ole aika haikailla uutta järjestöä kentälle. Hän ei kommentoinut lainkaan sijoittamattomien ongelmaa, joka ei nykymallilla ratkea. Sijoittamattomilla on tällä hetkellä maanpuolustuskielto, joten he eivät saisi tehdä mitään vaikka joutuisivat vihollisen vangitsemiksi. Tähän ongelmaan kodinturvajoukot olisivat vastaus. Niinistö myös leimasi Naton periaatteelliset vastustajat ”vasemmistolaisiksi”.

Myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan pj Johannes Koskinen (sdp) on samaa mieltä perussuomalaisten kanssa – hän ei pidä ajatusta kodinturvajoukoista ”lainkaan hyväksyttävänä”. MPK:n hallituksen puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk) taas kavahtaa toimintaa, joka ei ole ”tiukasti valtiovallan kontrolloimaa”. Radio Rockilla aihetta puolestaan kommentoi armeijaa käymätön puolustusministerimme Carl Haglund (rkp). Hänen mielestään suomalaiset eivät ole tarpeeksi vastuullista kansaa, jotta rynnäkkökivääreitä voisi säilyttää kotona Sveitsin mallin mukaisesti. Samalla Haglund totesi, ettei Venäjä muodosta Suomelle minkäänlaista sotilaallista uhkaa, joten vapaaehtoistoiminnalle ei ole tilausta.

Sekä itä että Yhdysvaltojen (sionistien) johtama länsi muodostavat vakavat turvallisuusuhat suomalaisten itsemääräämisoikeudelle. Valtapuolueet kumartelevat tällä hetkellä molempiin suuntiin unohtaen kuitenkin kansalaisten edun. Piristystä suomalaisten maanpuolustusmotivaatioon saataisiinkin kodinturvajoukkotoiminnasta, joka ei olisi liiaksi sidottu puolue-eliitin poliittisiin oikkuihin, vaan olisi aidosti isänmaallista ja paikallista. Kun kansa on koulutettua ja motivoitunutta puolustamaan aluettaan, tulisi Suomen miehittäminen olemaan lopulta kannattamatonta mille tahansa suurvallalle.

 

Lue myös:

Nato: 65 vuotta rauhantyötä pommittamalla
Nato-jäsenyys olisi suuronnettomuus Suomelle

10 kommenttia

  1. Nalle walhroos on arvostettu ihminen ja hienoja ihmisiä nuo itsenäisyys juhlilla :)! Onhan tämä nyt tyhmä kansa! Kaikkein vaarallisimpi on keskiluokka joka luulee olevansa hieman parempaa! äänestää samoja vaikka suomessa ei olisi yhtään työpaikkaa! Tarkoin harkittu ryöstö niinkuin joka lama! Ihan oikeen näille lampaillE! Niin kauaN KU jutku raha ja media jyllää ihan vitun sama ketä äänestää! viime kädessä äänestys tuloksia muokataan sopiviksi ja siitähän on jääty kiinnikin!

    T:Ikuinen orja tahtomattaan! Mellakoita ympäri suomen koko hallitus eristys selliin! Suurimpia rikollisia ja ei tuomiota!!

    Paska laki eliitin laki! veronkierto on sallittua! Tyhm,ä pitää olla jos noudattaa lakia, kun eu:n myötä siinä ei järkeä no ei ole koskaan ollutkaan!

    Plusääni(3)Miinusääni(0)
  2. Satatuhatta aseistettua miestä ja hallitus vaihtuisi todella nopeasti,Suurin osa kansalaisista on todella saanut nykyisistä puolueista tarpeekseen,Mutta vaihtoehtoja ei ole persut osoittautuivat petokseksi ja kaikki pienpuolueet ovat punikkien käsissä,Normaali kansalainen ei halua lähteä punikkien kelkkaan missään nimessä.

    Plusääni(2)Miinusääni(1)
  3. Minustakin on selvää, että jo 1991 aikoinaan Hägglund esti sojeluskuntien perustamisen uudelleen juuri siksi, että niistä ei voisi tulla mitään kapinaliikettä, kun vallanpitäjien rikollisuus ja maanpetturuus selviää kansalaiislle. Kodinturvajoukoilla voisi vastustaa päättäjien ja heidän isäntiensä ajamaan suomalaisten ja Suomen täydellistä tuhoamista. Myöskään Putin ei voisi juutalaisarmeijoineen tulla niin vain koska tahansa kylään.

    Plusääni(3)Miinusääni(0)
    1. Punikit ovat juuri netissä riehuneet että kyseessä on kokoomuksen lahtarien natsiliike jolla pistetään metelöivän kansan turpa kiinni,Juuri punikit pyrkivät tukkimaan ihmisten turvat omalla älämölöllään ja tukevat siten voimassa olevaa juutalaisuutta kuten heidän esimiehensä ovat käskeneet tehdä.

      Suojeluskunta ilman viidettä kolonnaa olisi todellinen uhka eliitille toisin kuin punikit jotka mellastaa kuin siat pellossa eliitin suojeluksessa.

      Plusääni(4)Miinusääni(0)
  4. Katsokaa.
    Pahuuden valta planeetallamme on nykyään
    niin suuri, että he pystyvät suunnittelemaan
    pahuuksiaan kymmenien vuosien päähän.
    Miksi tämä?
    Ilman oikeata uskoa ei ole todellista
    parannusta Herrassa.
    Tämä saitti on avain Herran valtakuntaan:
    novahierosolyma.fi
    Se on tietenkin avain myös kaiken
    pahuuden, myös maallisen pahuuden
    poistamiseen.
    Ihmisen pitää siis ensin puhdistautua
    henkisesti Herrassa.

    Plusääni(1)Miinusääni(1)
  5. Liikekannalle pantavan armeijan pienentäminen on jättänyt jo noin 500 000 koulutettua reserviläistä sijoituksen puuttuessa aseettomiksi siviileiksi kriisi-tilanteessa. Siviilipalvelusmiehillä on oikeus kieltäytyä aseellisesta maanpuolustus-koulutuksesta, mutta sijoittamattomilta reserviläisiltä on evätty oikeus puolustaa maataan, sillä nykyinen lainsäädäntö kieltää rangaistuksen uhalla sijoittamattomalta reserviläiseltä kotiseudun, perheen ja itsensä aseellisen puolustamisen!

    Sijoittamattoman reservin asema nykyisen lainsäädännön mukaan:

    Vain ns. lailliset taistelijat, joilla on sijoitus asevoimien organisaatiossa ja jotka ovat sen sisäisen kurinpitojärjestelmän alaisia ja erottuvat sotilaiksi tunnusmerkkien (esim. vaatetuksen) avulla, ovat oikeutettuja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden taistelijalle antamaan suojaan. Jos tällainen taistelija jää sotavangiksi, häntä ei saa rangaista hänen tekemiensä taistelutoimien johdosta, vaan häntä pitää kohdella sotavangin aseman mukaisesti. Jos taas sijoittamaton reserviläinen ryhtyy aseelliseen vastarintaan, hän ei saa taistelijalle kuuluvaa oikeudellista suojaa, vaan häntä on kohdeltava tavanomaisena rikollisena.

    Sijoittamattomista reserviläisistä vapaaehtoisesti muodostettu taisteluryhmä ei kuulu valtion järjestäytyneisiin asevoimiin. Myöskään puolustusvoimia koskeva lain-säädäntö ei tunne vapaaehtoisia taisteluryhmiä. Sellaisen perustaminen olisi Suomen lainsäädännön mukaan rikos. Yhdistys, joka on katsottava jäseniltä vaadittavan kuuliaisuuden ja joukkomuodostelmiin tai ryhmityksiin jakautumisen perusteella taikka aseellisen varustautumisen vuoksi kokonaan tai osittain sotilaalliseen tapaan järjestetyksi, on yhdistyslaissa (503/1989) kielletty. Rikoslain 13 luvun 4 §:ssä säädetään rangaistavaksi laiton sotilaallinen toiminta.

    Myöskään Geneven III sopimuksen 4. artiklan 6 kohdassa tarkoitettu ns. spontaania siviilivastarintaa koskevat säännökset eivät sovellu mm. silloin, kun jo vallatun alueen väestö ryhtyy aseellisiin taisteluihin vihollista vastaan tai jos jokin joukko siviilejä varustautuu asein ja ryhtyy toteuttamaan erilaisia operaatioita vihollisjoukkoja kohtaan.

    Lainsäädäntö ei myöskään tunne maanpuolustusoikeutta vaan maanpuolustus-velvollisuuden, joka edellyttää yksilöltä valmistautumista velvollisuuden täyttämiseen eli voidaan puhua oikeudesta valmistautumiseen. Sijoittamattomien suuri lukumäärä on seuraus poliittisesta päätöksestä rajata puolustusbudjetti tiettyyn summaan sekä ammattisotilaiden käsityksestä tuon summan tehokkaasta käytöstä. Koska päätös riippuu puolustusbudjetista ja sotilasjohdon harkinnasta, ei sodanajan sijoituksen myöntämiselle kaikille halukkaille ole laillista estettä, ainoastaan tulkinnallinen.

    Sodanajan sijoituksen myöntämiselle kaikille halukkaille ei ole laillista estettä, ainoastaan tulkinnallinen!

    Ratkaisuehdotus:

    Jos reserviläiset itse hoitaisivat järjestöjensä avulla määrävahvuuden kasvattamisen kustannukset, ei sijoitetun reservin määrää tarvitsisi rajoittaa puolustusbudjetin raamien mukaan. Lainsäädännöllisiin muutoksiin ei olisi tällöin tarvetta, vaan muutoksen voi tehdä poliittisella päätöksellä.

    Sijoitettu varareservi -järjestelmä(Kodinturvajoukot) olisi kustannustehokas ja se antaisi sijoituksen valmiiksi koulutetuille reserviläisille. Koska sijoitettu varareservi toimisi armeijan normaalina yksikkönä, reserviläiset olisivat kriisitilanteessa ns. laillisia taistelijoita. Lisäämällä liikekananallepantavan reservin määrää sijoitettu varareservi nopeuttaisi liikekannallepanoa. Järjestelmä motivoisi liittymään maanpuolustusjärjestöihin ja antaisi positiivisen viestin kansalaisten maanpuolustustahdosta. Järjestelmän kehitystyö olisi helppo aloittaa pienistä yksiköistä ja sitä voisi laajentaa kokemuksen kertyessä.

    Puolustusvoimat suhtautuu tähän kädenojennukseen suorastaan vihamielisesti:

    ”Jotta asia tulisi täysin selväksi, minun kantani Maanpuolustusoikeustyöryhmän muistiossa esittämiin asioihin on kielteinen, en tue niitä mitenkään, vaan vastustan.”

    Hannu Hyppönen
    Eversti
    Puolustusvoimien koulutuspäällikkö

    Sen enempää poliitikoilla kuin viranomaisillakaan ei ole halua eikä kykyä taata maanpuolustusoikeutta sijoittamattomille reserviläisille. Jää siis reserviläisten tehtäväksi ryhtyä toimenpiteisiin kehityksen suunnan muuttamiseksi.

    Plusääni(2)Miinusääni(0)
    1. Vastavoimalle: Mistä lähteestä tämä teksti on. Ja kuinka todistaa Hannu Hyppösen vastaus? Ajattelin jakaa tätä kirjoitusta.

      Ja muille: Tiesittekö, että ranska hyväksyi palestiina nimisen valtion? Saas nähdä millainen soppa tällä kertaa syntyy. Ruotsin äänestäessä asian puolesta, israel veti suurlähettiläänsä tukholmasta puhutteluun ”määräämättömäksi ajaksi”.

      Plusääni(1)Miinusääni(0)
  6. TAISTELU MAANPUOLUSTUSOIKEUDESTA

    Kokoomuksen puoluekokous päätti kesällä 2010 Puotilan kokoomus ry:n aloitteen perusteella seuraavaa: ”Kokoomus katsoo tarpeelliseksi, että puolustushallinto tutkii rakennemuutoksen suunnittelun yhteydessä kodinturvajoukkojen perustamista yhtenä vaihtoehtona turvata laajan reservimme käyttö myös sen jälkeen, kun se on vapautunut puolustusvoimien sijoituksista.”

    Mitään ei ole asian hyväksi tapahtunut näiden neljän vuoden aikana. Tästä syystä puheenjohtajamme Jyrki Uutela oli mukana Itä-Helsingin Reserviupseerien aloitteessa, joka johti syksyllä 2013 maanpuolustusoikeutta selvittävän työryhmän perustamiseen. Työryhmä asetti tavoitteiksi selvittää reserviläisen maanpuolustusoikeutta poikkeusoloissa sekä sijoittamattoman reservin asemaa ja tehtäviä. Työryhmä totesi myös, että tulevia paikallispataljoonia ei tule sijoittaa suunniteltuun 230 000 sodan ajan reserviin, vaan heidät tulee kouluttaa tämän ryhmän lisäksi.

    Keväällä 2014 Uutela teki käytyjen keskustelujen perusteella seuraavan esityksen työryhmälle:

    Liikekannalle pantavan armeijan pienentäminen on jättänyt jo noin 500 000 koulutettua reserviläistä sijoituksen puuttuessa aseettomiksi siviileiksi kriisi-tilanteessa. Siviilipalvelusmiehillä on oikeus kieltäytyä aseellisesta maanpuolustus-koulutuksesta, mutta sijoittamattomilta reserviläisiltä on evätty oikeus puolustaa maataan, sillä nykyinen lainsäädäntö kieltää rangaistuksen uhalla sijoittamattomalta reserviläiseltä kotiseudun, perheen ja itsensä aseellisen puolustamisen.

    Pyrimme siihen, että kaikilla halukkailla reserviläisillä tulee olla sodanajan sijoitus eli oikeudellinen suoja kriisitilanteissa.

    Sijoittamattoman reservin asema nykyisen lainsäädännön mukaan:

    Vain ns. lailliset taistelijat, joilla on sijoitus asevoimien organisaatiossa ja jotka ovat sen sisäisen kurinpitojärjestelmän alaisia ja erottuvat sotilaiksi tunnusmerkkien (esim. vaatetuksen) avulla, ovat oikeutettuja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden taistelijalle antamaan suojaan. Jos tällainen taistelija jää sotavangiksi, häntä ei saa rangaista hänen tekemiensä taistelutoimien johdosta, vaan häntä pitää kohdella sotavangin aseman mukaisesti. Jos taas sijoittamaton reserviläinen ryhtyy aseelliseen vastarintaan, hän ei saa taistelijalle kuuluvaa oikeudellista suojaa, vaan häntä on kohdeltava tavanomaisena rikollisena.

    Sijoittamattomista reserviläisistä vapaaehtoisesti muodostettu taisteluryhmä ei kuulu valtion järjestäytyneisiin asevoimiin. Myöskään puolustusvoimia koskeva lain-säädäntö ei tunne vapaaehtoisia taisteluryhmiä. Sellaisen perustaminen olisi Suomen lainsäädännön mukaan rikos. Yhdistys, joka on katsottava jäseniltä vaadittavan kuuliaisuuden ja joukkomuodostelmiin tai ryhmityksiin jakautumisen perusteella taikka aseellisen varustautumisen vuoksi kokonaan tai osittain sotilaalliseen tapaan järjestetyksi, on yhdistyslaissa (503/1989) kielletty. Rikoslain 13 luvun 4 §:ssä säädetään rangaistavaksi laiton sotilaallinen toiminta.

    Myöskään Geneven III sopimuksen 4. artiklan 6 kohdassa tarkoitettu ns. spontaania siviilivastarintaa koskevat säännökset eivät sovellu mm. silloin, kun jo vallatun alueen väestö ryhtyy aseellisiin taisteluihin vihollista vastaan tai jos jokin joukko siviilejä varustautuu asein ja ryhtyy toteuttamaan erilaisia operaatioita vihollisjoukkoja kohtaan.

    Lainsäädäntö ei myöskään tunne maanpuolustusoikeutta vaan maanpuolustus-velvollisuuden, joka edellyttää yksilöltä valmistautumista velvollisuuden täyttämiseen eli voidaan puhua oikeudesta valmistautumiseen. Sijoittamattomien suuri lukumäärä on seuraus poliittisesta päätöksestä rajata puolustusbudjetti tiettyyn summaan sekä ammattisotilaiden käsityksestä tuon summan tehokkaasta käytöstä. Koska päätös riippuu puolustusbudjetista ja sotilasjohdon harkinnasta, ei sodanajan sijoituksen myöntämiselle kaikille halukkaille ole laillista estettä, ainoastaan tulkinnallinen.

    Ratkaisuehdotus:

    Jos reserviläiset itse hoitaisivat järjestöjensä avulla määrävahvuuden kasvattamisen kustannukset, ei sijoitetun reservin määrää tarvitsisi rajoittaa puolustusbudjetin raamien mukaan. Lainsäädännöllisiin muutoksiin ei olisi tällöin tarvetta, vaan muutoksen voi tehdä poliittisella päätöksellä.

    Jotta kaikille halukkaille reserviläisille taataan maanpuolustusoikeus ja oikeudellinen suoja kriisitilanteissa, reservi pitäisi siis jakaa kolmeen osaan:
    •Pääreservi (nykyiset sijoitetut reserviläiset, valtio ylläpitää)
    •Sijoitettu varareservi (nykyiset sijoittamattomat reserviläiset, reserviläisjärjestöt ylläpitävät MPK:n valvonnassa)
    •Sijoittamaton varareservi (omasta halustaan sijoittamattomat reserviläiset)

    Tämä sijoitettu varareservi voitaisiin muodostaa antamalla maanpuolustus-järjestöille oikeus auttaa puolustusvoimia sotilaallisten yksiköiden ylläpidossa. Maanpuolustusjärjestöjen ja MPK:n tehtävinä olisivat:
    •varusteiden hankkiminen ja varastointi sekä reserviläisten kannustaminen varusteiden säilyttämiseen kotona
    •VEH-harjoitusten organisointi
    •paikallispuolustustehtävien kehittäminen yhdessä sotilasläänin kanssa

    Sijoitettu varareservi -järjestelmä olisi kustannustehokas ja se antaisi sijoituksen valmiiksi koulutetuille reserviläisille. Koska sijoitettu varareservi toimisi armeijan normaalina yksikkönä, reserviläiset olisivat kriisitilanteessa ns. laillisia taistelijoita. Lisäämällä liikekananallepantavan reservin määrää sijoitettu varareservi nopeuttaisi liikekannallepanoa. Järjestelmä motivoisi liittymään maanpuolustusjärjestöihin ja antaisi positiivisen viestin kansalaisten maanpuolustustahdosta. Järjestelmän kehitystyö olisi helppo aloittaa pienistä yksiköistä ja sitä voisi laajentaa kokemuksen kertyessä.

    Tulevat toimenpiteet

    Pyritään aluksi saamaan sijoitettu varareservi –järjestelmälle mahdollisimman suuri kannatus Suomen Reserviupseeriliitossa. Haetaan sen jälkeen lisäkannatusta kaikista muista maanpuolustusjärjestöistä sekä niiden yhteistyökumppaneilta.

    Otetaan yhteyttä presidentti Sauli Niinistöön, joka puolustusvoimien ylipäällikkönä voi määrätä tarpeelliset muutokset puolustusvoimien käytäntöihin.

    Työryhmän vielä käsitellessä esitystä ja työn ollessa kesken, eversti Hyppönen puuttui asiaan lähettäen oheisen viestin:

    Tervehdys,

    Puolustusvoimat vastaa sotilaallisesta maanpuolustuksesta osana kokonaisturvallisuutta. Puolustusvoimat tuottaa sodan ajan joukot varusmieskoulutuksella ja kouluttamalla reserviä. Sodan ajan tehtävien toteuttamiseen ja koko maan puolustamiseen tarvitaan armeija, jonka vahvuus on noin 230 000 sotilasta. Reservin koulutukseen panostetaan. Vuosittain koulutettavien reserviläisten määrä nostetaan 18 000 vuodesta 2015 alkaen. ”Puolustus pitää”.

    Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tukee puolustusvoimia. Puolustusvoimien strateginen koulutuskumppani on Maanpuolustuskoulutusyhdistys, jolta puolustus-voimat tilaa sotilaallista koulutusta. Lisäksi MPK järjestää sotilaallisia valmiuksia kehittävää koulutusta sekä varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt tukevat MPK:n toimintaa sekä järjestävät koulutusta ja toimintaa jäsenilleen. ”Järjestelmä toimi”.

    Puolustusvoimien johdolla on laadittu reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämissuunnitelma yhdessä reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Suunnitelma tähtää vuoteen 2020, sisältää perusajatuksen ja tehtävät sekä laajan tukimateriaalin. ”Suunnitelma siirretään käytäntöön”.

    Valmistelussa on tunnistettu tarpeet laajentaa reserviläisten käyttöä sekä sotilaallisen koulutuksen järjestämiseksi myös muilla kuin puolustusvoimien hallussa olevilla alueilla. Samoin tarpeet puolustusvoimien sisäisten normien tarkistamiselle on tunnistettu ja tarkistaminen on jo käynnistetty. ”Säädöksiä tarkistetaan valmistelun perusteella”.

    Puolustusvoimien suorituskyvyt riittävät tehtävien toteuttamiseen. Materiaali-hankintoihin tarvitaan lisärahoitusta. Puolustusvoimien ja puolustushaarojen taistelutapoja kehitetään. Puolustusvoimat ei valmistaudu sissisotaan eikä kansalais-vastarintaan. ”Puolustusvoimat vastaa maan sotilaallisesta puolustamisesta”.

    Sotilaallisen voiman käyttö on aina viranomaisten vastuulla ja puolustusvoimien johdossa. Sotilasaseita ei tarvita eikä tule minkään muun organisaation kuin puolustus-voimien käyttöön. Sotilaskoulutus toteutetaan aina puolustusvoimien johdolla ja valvonnassa. ”Sotilaallisen voiman käyttö on aina viranomaisten vastuulla”.

    Suunnitelmat kansalaisten maanpuolustusoikeudesta, kansalaisten aseistamisesta ja muiden kuin puolustusvoimien joukkojen perustamisesta tai muodostamisesta ovat tarpeettomia, laittomia ja erittäin vahingollisia. Puolustusvoimat ei osallistu kyseisiin toimintoihin mitenkään. Puolustusvoimat seuraa ja ohjaa. Viranomaiset valvovat lakien noudattamista.

    Reserviläisille on tehtäviä sodan ajan joukoissa, koulutetussa reservissä ja muussa reservissä. Reserviläiset, joita ei ole sijoitettu sodan ajan joukkoihin tarvitaan joukkojen täydentämiseen sekä ennen kaikkea kokonaisturvallisuuden eri tehtäviin ja yhteiskunnan normaaliajan toimivuuden varmistamiseen. ”Puolustusvoimat tunnistaa osaajat ja ottaa yhteyttä tarvittaessa”.

    Kehotan suuntaamaan reservin aktiivisuuden Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sekä reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen toimintaan ja niiden tukemiseen. ”Yhdessä ja yhteistyössä”.

    Mahdolliset irtiotot ovat vahingollisia. Niistä kärsivät puolustusvoimat ja sotilaallinen maanpuolustus, sekä ennen kaikkea reservin koulutus ja vapaaehtoinen maanpuolustus-koulutus, jonka kehittämisen tavoite ja toteuttamistavat on juuri määritetty hyvässä yhteistyössä. Pääesikunta toimii keskusjärjestöjen kanssa ja tukee reservin koulutusta niiden kautta.

    Jotta asia tulisi täysin selväksi, minun kantani Maanpuolustusoikeustyöryhmän muistiossa esittämiin asioihin on kielteinen, en tue niitä mitenkään, vaan vastustan.

    Maanpuolustusterveisin,

    Hannu Hyppönen
    Eversti
    Puolustusvoimien koulutuspäällikkö
    Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja

    Jyrki Uutela lähetti oheisen vastauksen eversti Hyppöselle, joka ei vaivautunut enää palaamaan asiaan. Hänen paimenkirjeensä oli kuitenkin tehonnut – työryhmä lopetti toimintansa hänen kannanotostaan pelästyneenä.

    Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja eversti Hannu Hyppöselle:

    Muistiossa ei missään kohdassa olla perustamassa laittomia joukkoja tai ryhtymässä johonkin haitalliseen tai vahingolliseen toimintaan. Jos siinä sellaista on, osoittakaa ystävällisesti se kohta.

    Kuten muistiossa todetaan, kyse on – ja on koko ajan ollut – puolustusvoimien kouluttamista reserviläisistä, jotka ovat jääneet ilman sodan ajan tehtävää. Aseettomana siviilinä olevan koulutetun reserviläisen aseman ongelmallisuus kriisitilanteessa on kiistaton. Olisin luullut teidän esittävän edes yhden ongelman ratkaisuun auttavan ajatuksen, meillä työryhmän reserviläisillä on ehdotuksia ollut jo useita. Mainitsemanne ns. kokonaisturvallisuuden eri tehtävät ovat käsityksemme mukaan aseettomia tehtäviä, joiden hoitamiseen on jo olemassa tarvittavia vapaaehtoisorganisaatioita.

    Mainitsette maanpuolustuksen kannalta vahingolliset irtiotot. Niitä ovat todellisuudessa olleet:

    1.Vuodesta 1974 lähtien liikekannalle pantavan armeijan kokonaisvahvuus on pudotettu 700 000:sta 230 000:een eli 67%:lla. Näin suuria tappioita ei Suomi ole kärsinyt missään käymässään sodassa.

    2.Puolustusvoimat eivät kannanottonne mukaan valmistaudu sissisotaan eli viimeisen viidenkymmenen vuoden sotakokemusten osoittama tehokkain keino suurvaltaa vastaa on suljettu pois puolustussuunnitelmista. Tämä oli äärimmäisen huolestuttava ja uusi tieto Suomen puolustuksen kannalta ja kiinnostaa epäilemättä hyvin monia – myös maamme rajojen ulkopuolella.

    3.Jalkaväkimiinat on hävitetty puolustusvoimien varastoista eli halvin ja tehokkain lukuisissa sodissa koeteltu joukkojen oma suoja on poistettu.

    Kun me muutamat reserviläiset vapaaehtoisesti yritämme pitää huolta laajan reservimme maanpuolustusmahdollisuuksista ja siten motivaatiosta jatkaa toimintaa palkatta lukuisissa maanpuolustusjärjestöissämme, emme todellakaan kaipaa väärin perustein esitettyä arvostelua. Lisäksi fraasit, kuten ”puolustusvoimat tunnistaa osaajat ja ottaa yhteyttä tarvittaessa” voi jättää omaan arvoonsa. Kun Suomi joskus on keskellä sodan aiheuttamaa sekasortoa, ei puolustusvoimilla tule olemaan aikaa eikä mahdollisuuksia osaajien löytämiseen. Sen sijaan muistiossa esitetty ratkaisu antaisi puolustusvoimien käyttöön jo valmiina olevia joukkoja.

    Jään maanpuolustuksemme tilanteesta kirjoituksenne perusteella vielä huolestuneempana odottamaan asiallisia kehitysehdotuksia.

    Maanpuolustusterveisin
    Jyrki Uutela

    Edellä olevan perusteella näyttää siltä, että sen enempää poliitikoilla kuin viranomaisillakaan ei ole halua eikä kykyä taata maanpuolustusoikeutta sijoittamattomille reserviläisille. Jää siis reserviläisten tehtäväksi ryhtyä toimenpiteisiin kehityksen suunnan muuttamiseksi. Puotilan kokoomus ry toivoo, että kaikki maanpuolustusjärjestöt ja puolueet lähtevät mukaan maanpuolustusoikeuden toteuttamiseen, sillä nyt on aika osoittaa maanpuolustustahtoa.

    Plusääni(1)Miinusääni(0)
  7. Aavistankin jo mihin käyttöön tuossa pari viikkoa sitten ”katosi” Niinisalosta rynkky;
    täytyy kansalaisille raskaimman kautta demonstroida miten käy kun sotilasase päätyy siviilin käsiin eli kohta tulee rujosti ruumiita jossain päin Suomea falseflag-sekoilussa. Sitten onkin helppo sanoa että: ”jos edes armeijan alue ei ole riiittävän varma niin kuinka te luulette että kävisi jos reserviläisillä olisi kotona aseita?”

    Plusääni(0)Miinusääni(0)

Kirjoita kommentti

Pakolliset kentät on merkitty *

Kotimaa

Ulkomaat