”Venäjän vallanneet johtavat bolševikit eivät olleet venäläisiä. He vihasivat venäläisiä. He vihasivat kristittyjä. Heitä motivoi etninen viha. He kiduttivat ja teurastivat säälimättömästi miljoonia venäläisiä. Lokakuun vallankumous ei ollut 'venäläinen vallankumous'. Se oli vieraan kansan valloitusretki Venäjällä. Lähes kukaan ei ymmärrä tätä vieläkään, mikä todistaa, että kansainvälinen valtamedia on saman heimon käsissä.”

Nobel-palkittu kirjailija Aleksandr Solženitsyn.

Keuruun Ekokylässä pääosassa on yhteisöllisyys

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,60
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Ekokylä on ilmiönä Suomessa sen verran uusi, ettei sille ole vielä edes tarkkaa määritelmää. Muualla maailmassa ekoilu on astetta pidemmällä – Italiasta löytyy ekokylä, jolla on jopa oma valuuttajärjestelmä.

Keuruun Ekokylä perustettiin vuonna 1997. Ekokylän asukkaat ovat luonnollisesti ekologisesta ja yhteisöllisestä asumisesta kiinnostuneita ihmisiä. Ekokylän yhdistyksen mukaan ekokylän tarkoituksena on edistää ekologisesti kestävää elämäntapaa, rakentaa suvaitsevaisuuden ja avoimuuden periaatteille perustuvaa yhteisöllistä kyläelämää sekä tukea oman elinympäristönsä luonnon monimuotoisuutta ja uusiutuvien energioiden kehittämistä.

Yhdistys ei tavoittele liiketaloudellista voittoa ja se on uskonnollisesti sekä poliittisesti sitoutumaton.

Keuruun Ekokylä koostuu 30 asukkaasta. Asukkaaksi pääseminen ei ole aivan yksiselitteinen prosessi, sillä tutumisjaksot on jaettu kolmeen vaiheeseen: 2 päivän ja 2 viikon tutustumisvaiheeseen, jonka jälkeen on mahdollista päästä asumaan kylään puoleksi vuodeksi. Koe-ajan jälkeen asukasneuvosto päättää uuden asukkaan hyväksymisestä. Pitkähkö valintaprosessi antaa hakijalle aikaa pohtia, pystyykö hän sitoutumaan ekologisen yhteisön jäseneksi. Uudelle tulokkaalle tehdään toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus.

Keuruun Ekokylä ry:n omistamassa kiinteistössä on 53 hehtaarin maatila. Rakennuksia on lähes 30, joista vain neljässä asutaan. Kylän vanhimmat rakennukset ovat valmistuneet lähes 200 vuotta sitten.

Ekokylän toiminta perustuu talkootöihin, yhdessäoloon, ekologisuuteen ja kestävään kehitykseen. Ruoka valmistetaan yhdessä ja ovatpa kodinkoneetkin kaikkien käytössä. Ekokylä pyrkimyksenä on omavarainen paikallistalous, ja pelloilla kasvaakin mitä erilaisimpia lajikkeita – luomuna, tietenkin.

Ekologisuus on nähtävissä selkeästi Ekokylän toimintatavoissa. Huonelämpötilat pidetään alhaisena, ostosähkö on vihreää sähköä, tilojen ja veden lämmittämiseen käytetään haketta ja pellettiä, kasvihuone ja kasvimaa kastellaan järvivedellä, suositaan kasvisruokaa sekä astiat ja pyykit pestään ekologisilla pesuaineilla. Ekokylässä on jopa oma jätevedenpuhdistamo.

Ekokylä tarjoaa myös majoitus-ruokailu- ja tilavuokrauspalveluita erikokoisille ryhmille. Vieraille tarjoillaan mm. kaksi kertaa päivässä valmistettavaa luomukasvisruokaa. Kylän muita palveluita ovat erilaiset kurssit ja luontaishoidot. Ekokylässä järjestetään vuosittain myös kansainvälinen työleiri.

 Lisäksi tänä vuonna rakennusalan opiskelijat ovat voineet suorittaa harjoittelunsa Ekokylän saneerauskohteessa

Maailmalla ekokylien suosio on suurempaa kuin Suomessa. Ruotsista kyliä löytyy kymmeniä ja Saksaankin on viimeisten 30 vuoden aikana rakennettu lähes 200 ekokylää, joissa on asukkaita yhteensä vajaat 60,000 eli noin 0,1 koko maan väestöstä. Saksassa ekokylien asumista tuetaan mm. rahoittamalla perusinvestointeja, kuten aurinkopaneeleita.

Italiassa vastaavasti on lähes tuhannen asukkaan ekokylä, jolla on niin oma sanomalehti kuin valuuttajärjestelmä. Maailman suurimman henkisen ekokylän taas sanotaan sijaitsevan Venäjällä, Siperian Taigalla.

——-

Ekokylät:

Ekokyliä on erityyppisiä, eikä niille ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Ekokylä on määritelmänä enemmän käsitteellinen kuin fyysinen, sillä ekokyläksi voidaan nimittää myös kerrostaloihin tai vanhoihin rakennuksiin perustettuja asuinyhteisöjä.

Ekokylät voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: Tilakylään, ekokortteliin ja eriasteisiin ekokylävaihtoehtoisin.

Jako voidaan tehdä myös suhteessa ympäristöön, jolloin puhutaan ensimmäisen (yleisin), toisen ja kolmannen (harvinaisin) sukupolven ekokylistä.

Keuruun lisäksi ekokyliä löytyy Suomesta mm. Vilppulasta, Kangasalasta, Maskusta ja Kempeleestä, jossa on rakenteilla maamme ensimmäinen täysin valtakunnan sähköverkosta irti oleva ekokylä.

——–

Lähteet:

http://www.meidantalo.fi/artikkeli/ekokylat-ovat-suosittuja

http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2009/07/keuruun_ekokylassa_vaalitaan_yhteisollisyytta_861640.html

http://www.keuruunekokyla.fi/

http://dissidentti.org/vissarioninhenkinenekokyla.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekokyl%C3%A4

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*