Itä-Suomen yliopistolla on meneillään COOL-tutkimushanke, joka selvittää ilmaston muokkausteknologioiden ja kansainvälisen oikeuden suhdetta, kertovat Tekniikka&Talous- sekä Saima-lehdet.
COOL-projektissa yliopiston oikeustieteiden ja soveltavan fysiikan laitosten yhteisprojekti tutkii pilvien valkaisemista ilmakehään sumutettavien merisuolahiukkasten avulla sekä sulfaatin ja orgaanisen hiilen lisäämistä ilmakehään.
Tutkimuksessa halutaan selvittää mitä riskejä sumuttelusta on luonnolle. Myös kansainväliset oikeusperiaatteet ovat tarkastelun alla. Ei ole ollenkaan varmaa, onko teknologian käyttö sallittua kansainvälisoikeudellisesta näkökulmasta.
Viime vuonna hyväksyttiin biodiversiteettisopimus, joka kieltää ilmastonmuokkausteknologioiden käytön paitsi tieteellisissä tarkoituksissa.
Valtiot eivät saa toiminnallaan aiheuttaa vahinkoa toisen valtion alueelle, sanoo kansainvälinen tapaoikeus.
Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtajan Tapio Määttä sanoo ilmasto-oikeudellisen säätelyn olevan juridisesti heikkoa ja kehittymätöntä.
Itä-Suomen yliopiston juristien ja fyysikkojen tutkimukset saavat rahoitusta muun muassa Suomen Akatemian FICCA-ohjelmasta.
Ainakin Yhdysvalloissa toimii kaupallisia ilmastonmuokkausyrityksiä. Yleisin tapa on ruiskuttaa kemikaaleja tai muuta materiaalia ilmakehään lentokoneista.
Yhdysvaltain ympäristöministeriö EPA:n ilmanlaatua tutkivan osaston mukaan sulfaatit ja nitraatit ovat merkittävä saastuttaja ja hengitystieongelmien lähde.
Työterveyslaitos, STUK ja THL tiedottavat pienhiukkasten kuten tulivuoren tuhkan tai katupölyn lisääntyneen määrän heikentävän ulkoilman laatua.