Keinotekoisten makeutusaineiden sairaus (Artificial Sweetener Disease – ASD) pyyhkii yli Amerikan. Tämä sairaus vaikuttaa kymmeniin tuhansiin jo yksistään Yhdysvalloissa, mutta lääkärit eivät suostu sitä nimeämään taudinkuvan syyksi, vaan käyttävät kaikkia mahdollisia muita määrittelyitä voidakseen määrätä jatkotoimenpiteitä ja kalliita reseptilääkkeitä.
Sairauden määritelmäksi käytetään toistuvaa päänsärkyä, migreeniä, korvien tinnitusta, masennusta, ahdistuskohtauksia, kroonista väsymystä, lihaskipuja, niveltulehduksia, fibromyalgiaa (pehmytkudosreuma), ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS), Crohnin tautia (krooninen suolistotulehdus), tulehdusta ja närästystä. Keinomakeutusaineiden sairautta ei kuitenkaan tarjota selitykseksi, sillä eihän potilas voi tervehtyä itsehoitomenetelmillä ja jättää lääkärillä käyntiä väliin.
ASD:n oireet voivat vaihdella päivittäin, riippuen mitä makeutusaineita käyttää ja kuinka paljon. Jotkut yhdistelmät ovat terveydelle erittäin haitallisia. Potilaan oireet voivat vaihdella ripulista oksenteluun tai migreenistä näköongelmiin. Monet kärsivät keskushermostollisista ongelmista, krampeista, nytkähdyksistä ja epätavallisista reflekseistä.
Kaikki alkoi vuonna 1980 Ronald Reaganin astuessa virkaan.
Hän antoi saman tien potkut Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston pomolle, Donald Rumsfeldin neuvosta (silloinen Searle Pharmaceuticalin toimitusjohtaja), ja nimitti FDA:n johtoon Arthur Hull Hayes Jr:n, joka enteellisesti hyväksyi heti aspartaamin käytön. Elettiin laihdutuskuurien huumaa ja Rumsfeld joukkoineen kääri huimia voittoja keinomakeutusaineella, joka oli vuosikymmeniä kielletty syöpää aiheuttavana laboratoriotestien mukaan. Samalla tavalla elintarvike- ja lääkevirasto hyväksyi sukraloosin vuonna 1991 ja sorbitolin vuonna 2003.
Persianlahden sodan oireyhtymä onkin ASD:tä
Ei ole sattumaa, että Yhdysvaltojen joukoissa ilmeni lukuisia fibromyalgia-tapauksia Persianlahden sodan aikana. Tutkimusten mukaan kevytlimonadien juominen yli 40 asteen helteessä aiheuttaa suuria terveysriskejä. Tieto jätettiin kuitenkin huomiotta ja tapaukset kirjattiin sekavaan Persianlahden sodan oireyhtymän kokonaisuuteen. Samoja ongelmia on esiintynyt sittemmin myös Irakin ja Afganistanin sotien joukoilla.
Ei ole myöskään sattumaa, että neljä viidestä fibromyalgia-tapauksesta on naisia, jotka miehiä paljon todennäköisemmin valitsevat kevytlimonadin tai kevyemmän sokerittoman vaihtoehdon. Lähes kaikki purukumit ja minttupastillit ovat täynnä keinomakeutusaineita.
Elintarvikevirastojen mantra ”missään yksittäisessä tuotteessa ei ole niin paljon keinomakeutusaineita, että ne olisivat terveydelle haitallisia” on osoittautunut valheeksi. Nykyään jo yli neljännes kaikesta ruoasta, juomasta, purkasta ja karkeista sisältää keinotekoisia makeutusaineita. Tämä yhteisvaikutus on altistanut meidät ASD:lle, joka ei tule ihan heti häviämään, sillä kemiallisten lisäaineiden sääntely on hyvin vähäistä, jossain tapauksissa täysin olematonta.
Ei ole olemassa lääkettä, eikä koskaan tule, joka parantaisi keinomakeutusaineiden aiheuttamat ongelmat. Itse asiassa yli 70 % kaikista raportoiduista tapauksista fibromyalgiaa, kroonista masennusta, ärtyneen suolen oireyhtymää ja närästystä on aiheuttanut elintarvike- ja lääkeviraston ruoka-ainekäyttöön hyväksymät teolliset lisäaineet.
Pitkään jatkuneen teollisten lisäaineiden tuloksena saattaa olla syöpä, mutta lyhyen altistuksen tuloksena on ASD ja se on erittäin vakava sairaus. Taudinkuvaan virheellisesti määrätyt reseptilääkkeet saattavat aiheuttaa lisää sivuoireita ja jopa pahempia, mistä jo ASD:ssä kärsitään.
Hyvä uutinen on se, että parannuskeino keinomakeutusaineiden sairauteen on täysin ilmainen, eikä vaadi lääkäriä tai sairausvakuutusta, eikä aiheuta mitään sivuoireita. Salainen parannuskeino ASD:hen on heittää pois kaikki sokerittomat karkit ja purkat, dieettipatukat ja kevytruoat tai –limonadit, joissa lukee ”light” tai ”zero”. Lue tuoteselosteet ja hylkää keinomakeutusaineita sisältävät tuotteet, joita ovat aspartaami (E950), sukraloosi (E955), sorbitoli (E420), asesulfaami-K (E951),aspartiinihappo ja sakariini (E954).
Vaihtoehtona itsensä myrkyttämiselle voi kokeilla laihduttamiseen luonnon omia makeutusaineita xylitolia (E 967) tai stevioliglykosidia (E960)(EU:n vuonna 2011 hyväksymä) ja syödä enemmän luomukasviksia. Ongelmien ilmetessä kannattaa listata kaikki edellisen viikon ruoka-aineet ja viedä naturopaatille tai ravintoneuvojalle analysoitavaksi. Muistakaa: Jos sairastutte homeisesta leivästä, ei kannata etsiä siihen lääkettä, vaan lopettaa homeisen leivän syönti.
Aspartaami (E951) lisäaineena
- Aspartaami (E951) on erittäin vähän energiaa sisältävä keinotekoinen makeutusaine, joka koostuu kahdesta elimistössä tavallisesti esiintyvästä aminohaposta, asparagiinihaposta ja fenyylialaniinista. Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat proteiinien rakennusaineita. Aspartaami on 100-200 kertaa makeampi kuin tavallinen sokeri. Se ei kestä kuumentamista. Aspartaamin hajoamistuotteet ovat asparagiinihappo, fenyylialaniini ja metanoli. Hajoamistuotteena syntyvä metanoli metaboloituu nopeasti ja mittavia pitoisuuksia veressä on ainoastaan, jos aspartaamia nautitaan runsaasti eli yli 50 mg ruumiin painokiloa kohden.
Lähde: Evira
Aspartaamin turvallisuusarviot
- Ennen EFSAn perustamista turvallisuusarviointityö kuului Euroopan elintarvikealan tiedekomitealle SCF (Scientific Committee for Food). Se on julkaissut aspartaamista turvallisuusarviot vuosina 1984, 1987, 1988 ja 2002. Aspartaamin hyväksyttävä päivänsaanti (ADI) on 40 mg painokiloa kohden. ADI-arvo on saatu jakamalla sadalla se annos – 4000 mg/painokiloa – jolla ei oltu todettu haittavaikutuksia. ADI-arvon perusteella laskien ja olettaen, että juomaan on käytetty suurin sallittu määrä aspartaamia, voi 60 kiloa painava henkilö joka päivä juoda aspartaamilla makeutettua juomaa neljä litraa eli kahdeksan puolen litran pullollista ilman, että ADI-arvo ylittyy. Suomalaiset juovat keskimäärin 1,5 litraa erilaisia juomia päivässä.
Lähde: Evira