”Venäjän vallanneet johtavat bolševikit eivät olleet venäläisiä. He vihasivat venäläisiä. He vihasivat kristittyjä. Heitä motivoi etninen viha. He kiduttivat ja teurastivat säälimättömästi miljoonia venäläisiä. Lokakuun vallankumous ei ollut 'venäläinen vallankumous'. Se oli vieraan kansan valloitusretki Venäjällä. Lähes kukaan ei ymmärrä tätä vieläkään, mikä todistaa, että kansainvälinen valtamedia on saman heimon käsissä.”

Nobel-palkittu kirjailija Aleksandr Solženitsyn.

Kuva: Keskisuomalaisen arkisto

Karhu pelottaa metsässä liikkujia suotta

5 ääntä, keskiarvo: 3,40 / 5 tähteä 55 ääntä, keskiarvo: 3,40 / 5 tähteä 55 ääntä, keskiarvo: 3,40 / 5 tähteä 55 ääntä, keskiarvo: 3,40 / 5 tähteä 55 ääntä, keskiarvo: 3,40 / 5 tähteä 5 (5 ääntä, keskiarvo: 3,40)
Sinun tulee olla rekisteröitynyt käyttäjä antaaksesi arvostelun.
Ladataan...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Karhua pelätään turhaan, sillä vain harva onnistuu näkemään sen luonnossa liikkuessaan. Jopa suurpetojen tutkijan hartain toive on monista kenttäkokemuksista huolimatta havaita varovainen eläin metsässä.

Hyväkuuloinen ja erittäin tarkan hajuaistin omaava karhu haistaa ihmisen jo kaukaa ja lähtee itse mieluummin pakoon.

– Karhun kohtaaminen johtuu yleensä siitä, että se ei ole saanut ihmisestä vainua. Sillä on heikko näkö, jolloin se ei tunnista tulijaa ja tulee lähemmäs mielenkiintoista hahmoa, kertoo tutkimusmestari Seppo Ronkainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.

Kiima muuttaa käytöstä alkukesästä

Karhu ei yleensä ole ihmiselle uhka, vaikka se liikkuukin poikkeuksellisen näkyvillä juhannusta edeltävänä aikana. Naaraskarhu jättää vanhat pentunsa oman onnensa nojaan ja seuraa kiima-aikana urosta. Isoksi varttuneet pennut saattavat eksyä pihapiirien lähelle. Naaras synnyttää uudet pennut vain joka toinen tai kolmas vuosi.

Juhannuksen jälkeen karhut rauhoittuvat omiin oloihinsa ja pysyttelevät piilossa. – Karhuun ei ole totuttu ja sen näkeminen aiheuttaa aina kohua.

Ronkainen olisi itse vain mielissään, jos törmäisi kierroksellaan komeaan tallustajaan.

Mekastaminen on turhaa

Tutkijan kokemusten mukaan karhu hyökkää vain, jos se on haavoittunut tai uhattu. Marjareissulla siihen tuskin törmää, vaikka se olisikin lähettyvillä päiväunillaan.

Pohjois-Karjalassa tehdyssä kenttätutkimuksessa naaraskarhu päästi marjastajat jopa 50 metrin päähän, ennen kuin se lähti liikkeelle makuupaikastaan. Karhu kiersi rauhassa kauemmas, ja kävi marjastajien takana tutkimassa kulkijoiden hajujäljet. Tutkimuskarhujen liikkeitä seurataan niiden kaulassa olevien tutkapantojen avulla.

Jatkuvaan mekastamiseen ja kolisteluun ei tarvitse tutkimusmestarin mukaan marjareissulla ryhtyä. Meluhan pilaa liikkujienkin luontonautinnon. – Normaali liikkuminen ja puhe riittää, Seppo Ronkainen toteaa.

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Tietoa Toimitus

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*