- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Kansalaiskeskustelu perustuslaista käy kiivaana median ulkopuolella

Suomen eduskunta antoi ensimmäisen siunauksensa perustuslain muutokselle.

Jostain syystä yksikään kansaedustaja tai media ei ole käsitellyt perustuslain muutosta julkisuudessa. Huolimatta siitä, että kyseessä on erittäin merkittäviä muutoksia Suomen ja suomalaisten oikeudelliseen asemaan tuova laki.

Sen sijaan kansalaistasolla keskustelu on ollut kiivasta: kuppiloissa, keskustelupalstoilla ja kahvipöydissä pohditaan perustuslain muutosesityksen HE 60/2010 vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaikutelma, jonka keskustelua seuratessa saa, on että ihmiset kokevat oikeustajunsa tulleen syvästi loukatuksi.

Perustuslain muutoksen yhteydessä on median ulkopuolella käydyssä kansalaiskeskustelussa nostettu esiin seuraavia kysymyksiä:

EU-jäsenyyden lisäämistä perustuslakiin pidetään epäilyttävänä. Mielipide on sama riippumatta siitä, pitääkö EU:sta eroamisvaatimuksia realistisina tai päättöminä. Missään ei tiettävästi vaaditakaan tällaista kirjaamista.

Hallituksen ja perustuslakivaliokunnan perusteluja pidetään epäloogisina.

Perustuslain muutoesityksen perusteluissa ”Valiokunta pitää säännöstä nykyisessä tilanteessa etenkin valtiosääntöisen perustuslain täydellisyysperiaatteen kannalta perusteltuna. Säännöksen luonne on lähinnä toteava, ei oikeustilaa muuttava.”

Miksi säännöstä muutetaan, jos säännös ei muuta oikeustilaa? Moni kertoo ottaneensa yhteyttä eduskuntaan, mutta olevansa edelleen vastausta vailla. Kansanedustajat eivät vastaa.

Väistämättä seuraava päätelmä onkin, että hallitus ja  perustuslakivaliokunta haluavat muuttaa oikeustilaa, mutta toivovat että tarpeeksi moni ei asiaa huomaa.

Kansalaisia mietityttää myös EU:sta eroamisen mahdollisuus. Perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslain maininta Suomen EU-jäsenyydestä ei vaikuta mahdollisuuteen erota unionista. Kirjauksen jälkeenkin Suomi voi erota unionin jäsenyydestä eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä. Mutta onko eroaminen sitten enää mahdollista nopeasti, alle viiden vuoden? Voiko eduskuntaa enää hajottaa missään olosuhteissa?

Lakimuutoksiin on otettu myös pykälä 53§ suorasta demokratiasta. Arkikeskusteluissaan ihmiset kysyvätkin, mikä voisi olla Suomessa järjestettyjen kansanäänestysten merkitys tilanteessa, jossa Suomi on Euroopan Unionin osavaltio? Varsinkin, koska Euroopan Unionissa ei ole mitään mekanismia, millä kansalainen voisi asioihin vaikuttaa. Kansalaisaloitteita saa tehdä komission hyväksymistä aiheista, jonka jälkeen komisso päättää hyväksyykö vai hylkääkö aloitteen.

Pykälä 23§ esittää muutoksia perusoikeuksista poikkeusoloissa. Hyväksyttynä muutokset antavat luvan polkea kansalaisten perusoikeuksia laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana. Myös muita poliisin valtuuksia lisääviä lakiesityksiä on tehty, ja Euroopan Unionin poliisivoimien Europolin valtuudet ovat sellaiset, ettei Europolin tarvitse kunnioittaa Suomen tai minkään Euroopan Unionin jäsenvaltion lainsäädäntöä.

Pykälän 118 § viilaus nähdään kansalaisten käymässä keskustelussa haluna rajoittaa kansalaisen syyteoikeutta lakia esittänyttä virkamiestä vastaan. Eräs tulkinta pykälän merkityksestä onkin, että sen tarkoitus on varmistaa, ettei ketään saada vastuuseen esimerkiksi mahdollisessa maanpetosoikeudenkäynnissä.

Pykälä 94 § eli Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen on muotoilultaan poikkeuksellisen epämääräinen, ottaen huomioon, että kyseessä on laki:  ”Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee…Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle.”

Kansalaiskeskusteluissa on noussut huolenaiheena esiin se, että pykälien 94§ ja 95§ muotoilu mahdollistaa lakiin sopimattoman epämääräisen sanavalintansa takia toimivallan siirtämisen käytännöllisesti katsoen mille tahansa kansainväliselle järjestölle tai toimielimelle. Tällaisia toimielimiä voisivat olla esimerkiksi YK, Maailmanpankki, IMF, NATO tai vaikkapa maailmanhallitus.

Keskusteluissa ihmetellään myös, miksi pykälän toiseen momenttiin lisättiin kohta toimivallan siirtämisestä Euroopan unionille. Osa keskustelijoista aprikoi, että kyseisellä lain kohdalla kumotaan puolestaan kolmannen momentin kohta, jonka mukaan valtiosäännön kansanvaltaiset perusteet menevät aina kansainvälisten velvoitteiden edelle. Näin mikään ei enää rajoittaisi toimivallan siirtämistä Euroopan unionille.

Suomen rikoslain 12 ja 13 luvun mukaan Suomen valtion itsenäisyyden vaarantaminen, sen alueen tai alueen osan luovuttaminen tai toimiminen Suomen itsenäisyyden vaarantaen on rikos.

Armeijan käyneet pohdiskelevatkin keskustelupalstoilla rikosilmoituksen tekemistä, sillä heidän arvionsa mukaan Suomen hallituksen ja eduskunnan toiminta vaarantaa Suomen edun, alueen ja suvereniteetin, jota he ovat sotilasvalalla vannoneet puolustavansa.

Perustuslain muutosesitys