"Revisionisti elää vaarallisesti. Poliisi, tuomarit ja valtamedia vaanivat häntä. Hän voi joutua vankilaan tai sairaalaan koska tahansa. Hän ja hänen perheensä voivat joutua vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Hän ei anna tämän kuitenkaan häiritä työtään."

Robert Faurisson

Kaalia kannattaa syödä – 10 syytä

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,60
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Kaikki tietävät, että kasvikset ovat hyväksi terveydelle. Mutta kuten muidenkin ruokien kanssa, kaikki kasvikset eivät ole yhtä hyviä. Toisten ravintosisältö on parempi kuin toisten, ja niillä on suurempi vaikutus kokonaisterveyteen. Jos tarkastellaan läheisemmin niiden sisältämiä fytokemikaaleja (kasviperäiset kemikaalit), tai kasvavaa määrää tutkimuksia niille ominaisista vaikutuksista elimistöstä ja sairauksiin, tiettyjä kasviksia voidaan jopa kutsua ”ihmeruoiksi”!

Eräs tällainen kasvisryhmä on Brassica-suku, jotka tunnetaan paremmin ristikukkaisina. Tämän sukuun kuuluvat parsakaali, ruusukaali, keräkaali, kukkakaali, lehtikaali, retiisi, lanttu, nauris ja jopa rucola.

Mikä tekee kaaleista niin erityisiä? Sulforafaani.

Sulforafaani on fytokemikaali, jota on runsaasti ristikukkaisissa kasviksissa. Se on tutkijoiden kiihkeän mielenkiinnon kohteena. Koko homma kuitenkin lähtee liikkeelle glukorafaniinista.

Sulforafaania muodostuu kemiallisessa reaktiossa, jossa myrosinaasientsyymi muuttaa glukorafaniinia, joka on glukosinolaatti (luontainen yhdiste, jota on joissain kasveissa). Reaktio käynnistuu kasvin vahingoittuessa, esimerkiksi kun sitä leikataan tai pureskellaan. Glukorafaniini tunnetaan sulforafaanin esiasteena.

Ristikukkaiset kasvikset sisältävät huiman määrän glukorafaniinia, mikä tekee niistä luonnon voimanpesiä. Seuraavaksi kerron miksi.

Yhä useammat tutkimukset osoittavat, että sulforafaanilla on lukuisia käyttösovelluksia eri sairauksien ja terveysvaivojen hoidossa. Yhdistettä on tutkittu sadoissa tutkimuksissa ympäri maailmaa sen jälkeen kun ensimmäinen tutkija, John Hopkinsin yliopiston tutkija Paul Talalay, ymmärsi kemikaalin potentiaalin vuonna 1992.[1]

Tässä tutkimuksessa Talalay ryhmineen tutki parsakaalin ja sulforafaanin antikarsinogeenisia ominaisuuksia ja vahvisti, että niillä on sellaisia.[2] Maailma oli niin tohkeissaan tuloksista, että hänen löydöksiään käsiteltiin New York Timesissa.

Tuosta lähtien Tulalay on omistanut vuosia sulforafaanin tutkimukselle, mennen jopa niin pitkälle, että hän perusti Brassica Chemoprotection –laboratorion (hän työskentelee yhä John Hopkinsilla, vaikka on jo lähes 94-vuotias) [3][4]. Hän haluaa kannustaa tulevien sukupolvien tutkijoita, jotka haluavat tietää totuuden mitkä kasvit ja niiden yhdisteet ovat hyödyksi ihmiskunnalle.

Tässäpä siis kymmenen parasta syytä syödä ristikukkaisia.

1.Torjuu syöpää

Sulforafaanista puhutaan yhä useammin syöpää torjuvana yhdisteenä. Maine johtuu pääasiassa sulforafaanin voimakkaasta antioksidatiivisesta ja anti-inflammatorisesta vaikutuksesta, jotka ovat samankaltaisia kuin kurkumalla (kurkumiini). Itse asiassa eräässä lupaavassa, vaikkakin prekliinisessä, tutkimuksessa havaittiin, että sulforafaanin, aspiriinin ja kurkumiinin yhdistelmä oli tehokas haimasyövän kemopreventiossa. [5]

Hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu tähän. Sulforafaania on tutkittu useiden erityyppisten syöpien, mukaanlukien vatsa-, virtsarakon-, rinta-, eturauhas-, keuhko-, paksusuolen- ja ihosyövän ehkäisyssä ja hoidossa.

Tutkimus viittaa erityisesti siihen, että sulforafaani ”kykenee puuttumaan monivaiheiseen karsinogeneesiin moduloimalla ja/tai säätelemällä tärkeitä solumekanismeja” ja ”on selektiivisesti myrkyllinen pahalaatuisille soluille.” [6]

Muita huomionarvoisia löydöksiä:

  • Tutkimusnäytön perusteella kaalikasvien runsas käyttö alentaa eturauhassyövän riskiä [7]
  • Suuret annokset parsakaalinitutiivistettä aktivoi ’detoksifikaatio’geenin, ja voi auttaa ehkäisemään syöpää pää- ja kaulasyövästä selviytyneillä [9]
  • Ristikukkaisia sisältävät tiivisteet estävät keuhkojen adenokarsinooman (pahalaatuinen kasvain, joita muodostuu epiteelikudoksen rauhasmaisiin rakenteisiin) [10], suolipolyyppien [11] ja ihosyövän [1214] kasvua.
  • Ihosyöpätutkimuksessa sulforafaanin tarjoama suoja ”karsinogeeneja vastaan ihmisillä on katalyyttinen ja pitkäkestoinen.” [15]
  • Parsakaalin idut sisältävät runsaasti antioksidantteja, jotka vahvistavat puolustusjärjestelmää oksidatiivista stressiä vastaan ihmissuolistossa. Itse asiassa vuoden 2015 tutkimuksessa NCM460-solujen hapettumisesta johtuvat perimävauriot vähentyivät 57,33 % suun kautta käytetyllä parsakaalinitutiivisteellä. [16]
  • Sulforafaanin ja seleenin yhteiskäyttö suojasi vapaiden radikaalien välittämiltä solukuolemilta oheishoitona tarjottuna. [17]

2.Lievittää masennusta

Ristikukkaiset ja sulforafaani voi myös auttaa masennukseen. Vuonna 2015 julkaistussa eläintutkimuksessa havaittiin, että sulforafaanilla ”on antidepressiivinen ja anksiolyytinkaltainen [ahdistusta lievittävä] vaikutus hiirillä, mikä johtuu todennäköisesti vaikuksesta hypotalamukseen.”[18]

Tulehdus on myös yhdistetty masennukseen, [19] ja vuoden 2016 tutkimuksessa parsakaalin itujen havaittiin ”ehkäisevän tai minimoivan [tehokkaasti] tulehduksesta johtuvaa uusiutumista.” [20] Tässä samassa tutkimuksessa havaittiin, että parsakaalin iduista valmistettu uute oli niin tehokasta, että se toimi profylaktina, joka kykeni ”ehkäisemään LPS-indusoimat masennuksen kaltaiset piirteet” hiirenpennuilla ja nuorilla hiirillä aina aikuisikään saakka. [21] [Huomautus: LPS(lipopolysakkaridi) on bakteeriperäinen tulehduksenaiheuttaja, joka aiheuttaa useita erilaisia terveysongelmia]. Ristikukkaisten kasvisten fytokemikaalien käyttöä masennukseen tutkitaan edelleen.

3.Lievittää kipua

On olemassa näyttöä siitä, että sulforafaanilla voisi olla huomattava vaikutus kipuun, tai sitä voisi käyttää kivunlievityksessä. Vuoden 2000 tutkimus naispuolisilla fibromyalgiapotilailla osoitti, että askorbigeenin (C-vitamiinijohdannainen) ja parsakaalijauheen yhdistelmä ”nostaa kipukynnystä ja parantaa elämänlaatua” [22] potilailla, jotka kärsivät tästä haastavasta sairaudesta.

Vuoden 2016 julkaisussa myös tutkittiin sulforafaanin mahdollisuuksia käyttämällä parsakaalinitutiivistettä, jossa havaittiin ”merkittävä” antinosiseptinen [kipua estävä] vaikutus, joka istui hyvin muihin tuloksiin kipua lievittävästä vaikutuksista. [23]

4.Suojaa sydäntä

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleinen terveysongelma, erityisesti Yhdysvalloissa. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat kasvussa, joista mainitakseni iskemia-reperfuusio-vaurion (I/R) (kuten myokardiaalinen infarkti (”sydänkohtaus”), aivohalvaus ja ääreisverenkierron häiriöt) [24] ja korkean verenpaineen keskeisimpiä. [25]

Tutkimus osoittaa, että sulforafaani auttaa suonenseinämien tulehduksessa, hillitsee ylipainoa, alentaa verenpainetta ja auttaa muihin sairauksiin, jotka kuuluvat sydän- ja verisuonisairauksiin tai johtavat niihin. [26]

Mitä tulee korkeaan verenpaineeseen, vuoden 2012 tutkimuksessa raportoitiin, että sulforafaani ”alentaa munuaisten ja verisuoniston oksidatiivista stressiä ja tulehdusta kuten myös verenpainetta”, näin ollen alentaen korkeaa verenpainetta. [27] Vastaavasti, mutta millä on paljon suurempi merkitys, vuoden 2006 tutkimus osoitti runsaasti sulforafaania sisältävien ruokien hyödyn havaitsemalla huomattavasti ”alhaisemman verenpaineen ja vähemmän kudostulehdusta aikuisiässä, riippumatta muusta ruokavaliosta” raskaana olleiden rottien jälkeläisillä, kun emoja ruokittiin runsaasti yhdistettä sisältävällä ruoalla.

Erityisesti mainittakoon Iranissa tehty tutkimus vuodelta 2009, jossa rotille annettiin kymmenen päivän ajan tiivistettä, joka sisälsi 2 % parsakaalin ituja. ”Tulokset osoittivat, että suhteellisen lyhyt ravitsemushoito parsakaalin iduilla voi suojata voimakkaasti sydäntä oksidatiiviselta stressiltä ja solukuolemilta, jotka johtuvat iskemia-reperfuusiosta.” [29] Mikä on tietysti herättää toivoa, todellakin!

Sulforafaani saattaa myös suojata suonia sairauksilta tehostamalla kehon luontaista puolustusta. [30]

5.Antioksidantit

On yleisesti tunnettu tosiasia, että ristikukkaiset, erityisesti parsakaali, sisältävät hyvin paljon antioksidantteja. PubMed-tietokannassa on lähes pelkästään 300 tutkimusta, joissa viitataan näihin kasviksiin ja antioksidantteihin. [31]

Eräs erityisen mielenkiintoinen tutkimus suoritettiin nuorilla miespuolisilla tupakoitsijoilla, jotka käyttivät 250 g parsakaalia päivässä kymmenen päivän ajan. Hoidon lopussa monista muutoksista havaittiin, että CRP-pitoisuus (C-reaktiivinen proteiini) laski. Tulos on merkittävä, sillä CRP kertoo kehon tulehdustilan tasosta ja epäsuorasti oksidatiivisen stressin tilasta, joista kummankin korkea taso on yhteydessä pitkäaikaissairauksiin.

Vuonna 2015 parsakaalinversouutteen havaittiin jälleen alentavan erittäin tehokkaasti oksidatiivista stressiä, [33] tässä tapauksessa sen havaittiin edesauttavan maksan toimintaa.

6.Suojaa myrkyiltä ja auttaa elimistöä poistamaan niitä

Elämässämme on läsnä niin monia myrkyllisiä asioita. Liian monia! Ristikukkaiset kasvikset ja niiden sulforafaanipitoiset kudokset voivat auttaa, kuten useissa tutkimuksissa on huomautettu. Vuonna 2014 satunnaistettuun kliiniseen tutkimukseen rekrytoiniin 291 osanottajaa Kiinan maaseudulta, alueelta, joka tunnetaan saastuneesta ilmastaan. Ei-plaseboryhmä kulutti parsakaalin iduista valmistettua juomaa 12 viikon ajan, juoma sisälsi 600 µmol glukorafaniinia ja 40 µmol sulforafaania. [Eli käytännössä heille annettiin kaalitiivistettä kolmen kuukauden ajan.] Virtsakokeessa havaittiin, että juomaa nauttineilla myrkylliset aineet poistuivat ”nopeasti ja jatkuvasti tilastollisesti merkittävästi” nopeammin kuin plaseboryhmällä. [34]

Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että sulforafaani edistää arseenin [35] ja torjunta-aineiden [36] poistumista ja suojaa niiltä. Ristikukkaisten myrkkyjä neutraloivan vaikutuksen arvellaan liittyvän sulforafaanin rooliin Nrf2:n aktivoinnissä, jolla tiedetään olevan kriittinen rooli aineenvaihdunnassa ja myrkyllisten yhdisteiden poiserityksessä.

7.Ehkäisee tyypin 2 diabetesta ja insuliiniresistenssiä

On yleisesti tiedossa, että ruokavalio ja liikunta voivat auttaa tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Sulforafaanilla ja ristikukkaisten käytöllä on kuitenkin havaittu erityisen positiivisia vaikutuksia.

Erityisesti tyypin 2 diabetekseen liittyvä insuliiniresistenssi voi aiheuttaa tuhoa elimistössä. Tutkimuksessa vuodelta 2016 tutkittiin parsakaalinitujauheen, jonka sulforafaanipitoisuus oli korkea, vaikutusta insuliiniresistenteillä tyypin 2 diabetespotilailla. Satunnaistetussa kokeessa 81 potilasta sai joko korkeapitoista sulforafaanijauhetta tai plaseboa neljän viikon ajan. Lopulliset tulokset viittasivat vahvasti siihen, että insuliinin vastaanottokyky parani.[37]

Muissa tutkimuksissa saatiin vastaavanlaisia tuloksia, niissä havaittiin oksidatiivisen stressin ja insuliiniresistenssin vähentyneen, ja että ”sulforafaani voi ehkäistä munuaissairautta, diabetekseen liittyvää fibroosia ja verisuonikomplikaatioita,” mikä rohkaisee tyypin 2 diabetesta sairastavia. [38] [39] [49]

8.Suojaa helikobakteerilta

Helicobacter pylori yhdistetään useimmin vatsahaavaan, ja monissa tapauksissa myös vatsasyöpään. Sulforafaania tihkuvat ristikukkaiset ystävämme tukevat meitä torjumalla kyseisen organismin pyrkimyksiä muodostaa kasvustoja kehoomme. [41] Tämä käy parhaiten selväksi vuoden 2009 tutkimuksesta, jossa sanotaan:

”Neljäkymmentäkahdeksan H. pylori -tartunnan saanutta potilasta jaettiin sattumanvaraisesti siten, että osalle annettiin parsakaalin ituja (70 g/pv; sisältäen 420 mikromoolia sulforafaanin esiastetta) 8 viikon ajan, tai saman verran sinimailasen ituja (eivät sisällä sulforafaania) plasebona. Interventio parsakaalin iduilla, mutta ei plasebolla, laski ureaasipitoisuuksia mittaamalla hengitystestillä ja H. pylorin vasta-aineita (joista kummatkin ovat H. pylorin kasvuun viittaavia biomarkkereita) ja seerumin pepsinogeeni I:tä ja II:ta (vatsatulehduksen biomarkkereita).” [42]

Vaikka sulforafaanilla oli mitattavissa olevia positiivisia vaikutuksia kokeen aikana, tasot putosivat takaisin alkuperäiseen kaksi kuukautta annostelun päätyttyä. Tämä viittaa siihen, että hyötyvaikutukset saadaan vain jatkuvalla käytöllä.

Muissa tutkimuksissa sulforafaanipitoisilla iduilla raportoitiin, että 78 % potilaista ulosteiden vasta-ainetesti oli negatiivinen terapian jälkeen, ja 67 prosentilla vasta-ainetesti pysyi negatiivisena toiset 35 päivää lopettamisen jälkeen. [43] Tutkimuksessa hiirillä, joihin oli istutettu ihmisen kudosta, raportoitiin, että Helicobacter pylori oli ”hävinnyt täydellisesti” 73 % sulforafaanilla hoidetuista siirrännäisistä. [44]

9.Voi auttaa Alzheimeriin

Tutkimukset ovat antaneet merkkejä siitä, että sulforafaani voi parantaa Alzheimerin tautia sairastavien henkistä suorituskykyä. [45] Vuonna 2015 tutkijat tarkastelivat sulforafaaniyhdisteiden vaikutusta antamalla eripitoisia parsakaalinitumehuja. He raportoivat positiivisista vaikutuksista kahteen keskeisimpään Alzheimerin tautiin vaikuttavaan tekijään, kuten myös solujen sisäisen glutationisisällön ylössäätelystä ja antioksidatiivisten entsyymien aktiivisuudesta — joista kummatkin voivat parantaa kudosten detoksifikaatiota ja toimintaa. [46]

10.Tulehdusta lievittävä vaikutus

Häiritsevä tulehdustila on yksilöity keskeiseksi tekijäksi suurimmassa osassa, ellei kaikissa, kroonisissa sairauksissa ja taudeissa. Kun keho voi pahoin, jossain on tulehdustila, muodossa tai toisessa. Onneksi luonto on suonut meille useita rohtoja tähän aikamme vitsaukseen.

Mitä tulee tulehdusta lievittäviin yhdisteisiin, sulforafaani on kärjessä mausteiden kuninkaan, kurkumiinin (kurkuma) kanssa, mikä tuo ristikukkaiset parantavien ruokien listan yläpäähän. ”Parsakaalin itujen kulutus muutti tulehdukseen ja suonireaktioihin liittyvien biomarkkereiden eritystä,” [47] vuoden 2015 tutkimuksen mukaan.

Huomattavasti tuoreemmassa solupohjaisessa tutkimuksessa, joka julkaistiin 2016, raportoitiin: ”selkeitä todisteita siitä, että esihoito sulforafaanilla palautti antioksidanttistatuksen täysin ennalleen ja ehkäisi tulehdusvastetta.” [48] Tutkimuksessa todettiin myös että: ”sulforafaanin tarjoama suoja akroleiinin aiheuttamilta vahingoilta verisoluille johtui sen antioksidatiivisesta ja anti-inflammatorisesta potentiaalista.” [48]

Yhä useammat tutkimukset viittaavat siihen, että sulforafaanista voi olla hyötyä hoitokäytössä tulehduksellisen tilojen ja sairauksien hoidossa. [49]

Tämä ei ole tyhjentävä lista ristikukkaisten hyödyistä. Tutkimuksen osoittavat, että sulforafaanista voi olla apua jopa autismiin, joka vaikuttaa noin 2 % amerikkalaisista (suurin osa miespuolisia) ja maksaa Yhdysvalloille noin 100 miljardia dollaria vuodessa.

Kaalia autismiin, oikeasti?

ChemoProtection-keskuksessa, Paul Tulalayn, sulforafaanin ”isän” kodissa, tehdyssä tutkimuksessa selitetään:

”Perustelut kliinisille tutkimuksille sulforafaanin käytöstä autismiin perustui todisteille, joiden mukaan autismille on tyypillistä oksidatiivinen stressi, pienentynyt antioksidanttikapasiteetti ja mitokondrioiden toimintahäiriöt. Sulforafaani torjuu kaikkia näitä patologisia prosesseja.” [50]

Näyttää siltä että he olivat oikeassa, koska satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa plasebokontrolloidussa kokeessa, jossa tutkittiin sulforafaanipitoisen parsakaalinitutiivisteen vaikutusta autistisilla potilailla, havaittiin ’dramaattinen’ parannus 65 % saaneista. Nämä parannukset katosivat neljä viikkoa annostelun päätyttyä, mikä vahvistaa sitä, että kulutuksen tulee olla jatkuvaa.

Tämä jos mikä osoittaa että sulforafaanipitoisten ristikukkaisten kasvisten syömisen hyötyjä ei tulisi aliarvioida. Sen sijaan kannattaa ottaa ilo irti tästä luonnonantimesta ja tehdä siitä osa jokapäiväistä ruokavaliota.

 

Lähde: GreenMedInfo

Lue myös: Kaalit suojaavat syövältä

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

3 Kommentit

  1. Hapankaalia aterioiden yhteydessä: sulforafaania ja hyödyllisiä vatsabakteereja – kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

    (12)(1)
  2. Parsakaali jp morganin perseeseen poikittain saa kuituja suolistoon!!

    (2)(3)

Jätä vastaus Suoli332 Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*