Esitämme historiallisia paljastuksia juutalaismafian hallitseman Neuvostoliiton suunnitelmista toisessa maailmansodassa valloittaa koko Eurooppa.1 Luonnollisesti juutalaismafia myös vaikutti Yhdysvaltojen kautta.2 maailmansodassa liittoutuneiden ratkaisuihin ja ennen muuta siihen, että Saksan johtajan Adolf Hitlerin toistuviin rauhan ehdotuksiin ei suostuttu.2
Juutalaismafian murhakoneisto; tsaariperheen murhaaminen
Historiallinen tosiasia on, että marxilaisjuutalaiset intellektuellit (juutalaismafia) olivat niin kutsutun Venäjän vallankumouksen synnyttäjät. Valtavirtaisen historiankirjojen mukaan esitetty väite “venäläisten kansannoususta tsaaria vastaan” ei ole ensinkään totta, vaan kyseessä olikin juutalaismafian vallankaappaus.3
Vallankaappauksessaan tsaarilta (1918), juutalaismafian murhakoneiston toimintoihin sisältyi myös tsaarin ja hänen perheensä murhaaminen.
Heinäkuun 16. yönä 1918 juutalaismafian hallitsema bolsevikkien salainen poliisi murhasi [1] Venäjän viimeisen keisarin, tsaari Nikolai II:n, hänen vaimonsa tsaaritar Alexandran, heidän 14-vuotiaan kruununperijän Aleksein ja heidän neljä tytärtään.
Heidät ammuttiin kellarissa Jekaterinburgin kaupungissa Uralin vuoristoseudulla, jossa heitä oli pidetty vankeudessa. Tyttäret viimeisteltiin pistimin. Estääkseen kultin syntymisen kuolleen tsaarin muistoksi ruumiit kärrättiin maaseudulle sekä haudattiin salaiseen hautaan. Uhrien ruumiit paloiteltiin ja yritettiin hävittää käyttäen tulta, bensiiniä sekä rikkihappoa.3
Juutalaismafia hallitsi Neuvostoliittoa
Jo vuosia ennen 1917 vallankumousta [1] juutalaistoimijat olivat yliedustettuja kaikissa Venäjän vallankumouksellisissa vasemmistopuolueissa.
Vuosia sitten julkaistussa 1900-luvun Venäjän juutalaisia käsittelevässä kirjassaan venäläissyntyinen juutalaiskirjailija Sonja Margolina paljastaa juutalaistoimijoiden hallitsevan roolin bolsevismihallinnossa ja kutsuu sitä ”juutalaisten historialliseksi synniksi”. Hän osoittaa myös juutalaistoimijoiden tärkeän osuuden gulag-leirien [2] komentajina sekä juutalaiskommunistien aseman Venäjän kirkkojen järjestelmällisessä tuhoamisessa. Lisäksi koko maailman juutalaiset osoittivat tukeaan neuvostovallalle eivätkä päästäneet opposition kritiikkiä kuuluville.
Voidaan vielä muistuttaa gulag-leireihin viitaten, että niissä oli kussakin vankileirin komentajana aina juutalainen. Juutalaismafian luoma Neuvostoliitto oli todellakin hirmuvaltio, joka kirjailija Solženitsyn arvion mukaan on murhannut ainakin 30 miljoonaa ihmistä.4
Globaalit pääomanhaltijat ja kansainvälinen rahoitusimperiumi halusivat pysäyttää Hitlerin
Ei ole ollenkaan ällistyttävää, että liittoutuneet eli juutalaismafian rintama halusi tuhota kansallissosialistisen Saksan 2. maailmansodassa. Nimittäin Hitlerin itsenäinen ja omavarainen talousjärjestelmä vapautti Saksan riistoon ja ryöstelyyn perustuvasta globaalista velkarahajärjestelmästä. Suurella todennäköisyydellä Hitlerin vallankumoukselliset talousuudistukset olivat merkittävä tekijä liittoutuneiden vimmalle sodan jatkamiseksi ja Hitlerin Saksan tuhoamiseksi. Juutalaismafia janosi oikeamielisten verta, ja sitä -mafia sai juodakseen.
[3]Adolf Hitler [4] oli saanut kansalta valtuudet, joita hän käytti tarmokkaasti hyödykseen sekä Saksan että sen kansan eduksi. Vuonna 1933 Saksan uusi johtaja ilmoitti pankkiireille, että Saksa on jälleen itsenäinen, eikä se ole maksava penniäkään ulkomaanveloistaan. Tästä lähtien kaikki taloudelliset resurssit käytettiin Saksan uudelleenrakentamiseen, kansan työllistämiseen sekä maanpuolustukseen.
Ajatelkaamme, jos Suomessa nykyinen poliittinen johtajisto ilmoittaisi ulkomaisille rahoittajilleen, että Suomi ei enää maksa senttiäkään ulkomaanveloistaan. Hämmästys olisi todella suurta, mutta selvää on, että maamme lieromaiset valtaapitävät negatiivisen globalisaation lakeijat eivät tällaista Suomea hyödyntävää ratkaisua halua tehdä. Mutta Hitler sanoi, että:
”Taloudellinen pääperiaatteemme: rahamarkkinoiden on oltava valtion kontrollissa. Suurliikemiehet eivät saa luoda omaa yksityistä valtakuntaansa. Siksi korko-orjuus on murrettava.”
Ja edelleen …
”Valtiomme velkaantuminen voidaan katkaista vain kieltämällä pankeilta koronkiskonta.”
”Valtakunnanpankki (Reichsbank) ja muut korkoa perivät finanssi-instituutiot on kansallistettava.”
”Suuria julkisia hankkeita (vesivoima, rautatiet jne.) ei tule rahoittaa yksityisellä lainalla. Valtion on rahoitettava hankkeet korottomilla lainoilla tai painamalla omaa rahaa.”
”Valuutan vakaus on turvattava.”
”On perustettava valtiollinen pankki, joka toteuttaa rahareformin ja luo korotonta rahaa.”
”Verotus on uudistettava, jotta se palvelee valtion sosiaalisia ja taloudellisia periaatteita. Välilliset verot eivät saa näännyttää kuluttajia. Verotaso ei saa myöskään estää ihmisiä alkamasta yrittäjiksi.”
”Inflaatiota syntyy, jos rahaa painetaan liikaa kansan tuottamaan arvonlisäykseen nähden. Me saksalaiset muistamme sen. Inflaation torjumiseksi valtion on luotava korotonta rahaa samassa suhteessa kuin kansa luo työllään arvonlisäystä.”
Hitlerin taistelu laillistettuun ryöstelyyn perustuvaa globaalia velkarahajärjestelmää vastaan lietsoi liittoutuneet vihaan riippumatonta ja itsenäistä Saksaa vastaan. Tämä viha varmisti 2. maailmansodan räjähtämisen.
Operaatio Barbarossa
Valtavirtaisen historian kirjoitusten mukaan operaatio Barbarossa oli Saksan Neuvostoliittoon [5] vuonna 1941 tekemän hyökkäyksen koodinimi.
[6]Historia on kuitenkin voittajien kirjoittamaa ja täten monet hämmästyttävät asiat ovat jääneet visuun kätköön.
Kuten jo alussa mainittiin, että juutalaismafian hallitsemalla Neuvostoliitolla oli suunnitelmista toisessa maailmansodassa valloittaa [7] koko Eurooppa.1 Laurent Guye’not [7] ja Egbert Dijkstra [8] kirjoittavat näistä Neuvostoliiton Euroopan valloitussuunnitelmista vankkaan lähdeluetteloon nojautuen, kuten jäljempänä esitämme. Tästä myös selviää se, miksi liittoutuneet eivät suostuneet rauhaan, vaikka Hitler sitä heille useaan otteeseen tyrkytti.
Historiallisesti laajin sotilasoperaatio alkoi 22. kesäkuuta 1941. Miljoonat saksalaiset sotajoukot ylittivät Saksan ja Neuvostoliiton välisen rajan: saksalaisetjoukot olivat ajautuneet sotaan puna-armeijaa vastaan.
Saksan sotilasoperaatio oli vain nimellisesti hyökkäys Neuvostoliittoon. Oikeastaan se oli ennaltaehkäisevä operaatio. Todellisuudessa Neuvostoliitto oli päättänyt hyökätä Saksaan. Hitler oli saanut tietää nämä Neuvostoliiton sotasuunnitelmat, sillä Saksan Luftwaffen hävittäjä oli kaapannut Churchillin Stalinille lähettämän kuriirilentokoneen 9. helmikuuta 1940.5 Saksalla oli siis saanut tietää, että Stalin oli päättänyt rikkoa Saksan ja Neuvostoliiton 23. elokuuta 1939 solmiman Molotov-Ribbentrop-sopimuksen (MRS).
Saksalaisten kaappaamasta englantilaisesta kuriirilentokoneesta paljastui myös Suomea koskevia asioita:
Kuriiripostista paljasti 15. lokakuuta v.1939 solmitun Ranskan, Iso-Britannian ja Neuvostoliiton välisen kolmikantasopimuksen, jonka esille tulo muutti Saksan poliittiset suuntaviivat. Kolmikantasopimuksen mukaan Churchill ja Ranska luovuttaisivat kaikki pienet rajavaltiot Neuvostoliiton alaisuuteen. Tässä oli tarkoituksena mittavampi ja syvempi alistus kuin Molotov & Ribbentrop-sopimus oli velvoittanut intressipiireineen. Kolmikantasopimuksen valmiussuosituksen, Churchillilta Stalinille, täytäntöön panoon sisältyi muun muassa seuraavaa: Koko Suomi piti vallata. Suomenlahden rannikkoseutu ja Suomenlahden saaret täytyi olla hyökkäysvalmiiksi miehitetty toukokuun 15. päivään 1940 mennessä. Edellä mainittuun täytyi meriministeriön varautua siten, että englantilaiset merijalkaväen joukot nousevat maihin viimeistään toukokuun 4.-15. päivien välisenä yönä 1940 Norjassa aikaisemmin sovituissa kohteissa. Lisäksi englantilaiset miehittäisivät Tanskan. Ranskalaisten joukkojen kanssa Englannin merijalkaväki valmistautuisi ottamaan haltuunsa Ruotsin Göteborgin ja miehittäisi Etelä-Ruotsin, jne. (Hautamäki 2005 s. 130–132). Tällöin paljastui Hitlerille koko mahtavan Saksan tuhoamiseksi suunniteltu salaliitto.5
Yllä mainittu kuriiripostin paljastuminen vahvistaa sen, että Neuvostoliitolla todellakin oli suunnitelmissa valloittaa Eurooppa. Näiden suunnitelmien todellisuutta vahvistaa jäljempänä olevat viittaukset Laurent Guye’notin ja Egbert Dijkstran artikkeleihin.
Liikekannallepanossaan (1941) Neuvostoliitto oli sijoittanut jopa 160 divisioonaa Saksaa vastaan. Nämä Stalinin moottoroidut panssarivaunuosastot olivat sijoittuneet Saksan rajalle useisiin eri kohteisiin ja ne kaikki olivat hyökkäysvalmiudessa1
Saksan armeijan sotasaavutuksista voidaan mainita, että vuoden 1941 syyskuun loppuun mennessä saksalaiset joukot olivat tuhonneet 8160 puna-armeijan taistelukonetta, 20 500 panssarivaunua sekä vangitsemaan että tappamaan yli 5 miljoonaa neuvostosotilasta.6
Vaikka nämä saavutukset olivat huomattavat, järkyttyivät saksalaiset huomatessaan, että Neuvostoliitolla oli huomattavasti enemmän panssarivaunuja, tykkejä, lentokoneita ja sotajoukkoja kuin he olivat arvioineet.7 [9]
Rintamalta saatuihin raportteihin viitaten Hitler [10] päätteli, että länsirajalle ryhmittyneiden neuvostojoukkojen suuruus oli arvioitua lukuisampi. Hitlerin mukaan neuvostojoukkojen massiivinen laajuus Saksan rajan tuntumassa oli todistuksena Stalinin aikomuksesta hyökätä Saksan lisäksi koko Eurooppaan. Hän puhui laajalle yleisölle Berliinissä 3. lokakuuta 1941:
Emme aavistaneet, miten suunnattomat olivat vihollisemme [10] sotavalmistelut Saksaa ja Eurooppaa vastaan sekä miten hirvittävän mittaamattoman vaaran se muodosti; kuinka täpärällä olikaan, että Saksa ja koko Eurooppa välttyi tuhoamiselta. _ _ _ Herra armahtakoon kansaamme ja koko Eurooppaa! Entäpä, jos tämä barbaarinen vihollinen olisi onnistunut vyöryttämään valtavat panssarivaunu joukko-osastonsa liikkeelle ennen meitä? Silloin Koko Eurooppa olisi ollut perikadon oma.
Egbert Dijkstra kirjoittaa artikkelissaan Did Stalin Prepare to Invade Germany?, [11] että useimmat Neuvostoliiton sekä panssarivaunuista että lentokoneista olivat sijoitettuina aivan Saksan ja Neuvostoliiton rajalle.
Lähes 80 prosenttia uusimmista panssarivaunuista, kuten T-34 ja KV-sarja, olivat sijoitettuina aivan Neuvostoliiton rajalle. Niin ikään puolet kaikista jalostetuimmista neuvostolentokoneista olivat rajalla. Neuvostoliiton moderneimmat panssarivaunut olivat rakenteeltaan ylivertaisia verrattuna saksalaisiin panssarivaunuihin, joita saksalaiset olivat käyttivät maihinnousussaan.8, 9
Saksalaiset löysivät myös valtavia määriä polttoaine- ja ampumatarvikevarastoja aivan rajan tuntumassa.10 Tämän puna-armeijan sotamateriaalin asettamisella Saksan ja Neuvostoliiton rajalle on varmana tarkoituksena ollut varautua sekä Saksan että koko Euroopan miehittämiseen. Tähän Neuvostoliiton miehitys suunnitelmaan oli sisältynyt myös tietyt Pohjoismaat, kuten esim. Suomi.
Viktor Suvorov esittää kirjassaan Ice-Breaker: Who Started the Second World War? (Kuka aloitti toisen maailmansodan?) pääasiallisena väitteenään, että 2. maailmansodan aloitti Stalin, eikä Hitler. Suvorov oli vakuuttunut siitä, että tämä sota oli itse asiassa alkanut elokuussa 1939 neuvostoliittolaisten sotiessa japanilaisia vastaan Kaukoidässä.11
Stalin oli juutalaismafian hallitsemien vapaamuurareiden toimihenkilö. Stalinin ei siis tarvinnut olla itse vapaamuurari. Stalinin allekirjoitti Hitlerin kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen (MRS [8]). Stalinin taka-ajatuksena oli MR-sopimuksessa se, että hän voitti aikaa kootakseen ja tehostaakseen joukkojaan sillä aikaa, kun Iso-Britannia ja Ranska kävivät sotaa Saksaa vastaan. Tässä Stalinin tavoitteena oli Britannian, Ranskan ja Saksan tuntuva heikentyminen. Heti, kun nämä maat olisivat riutuneet riittävästi, Stalin olisi käynnistänyt jättiläismäisen hyökkäyksen Eurooppaan, minkä pyrkimyksenä olisi ollut juutalaismafian kontrolloiman Neuvostoliiton absoluuttinen valta-asema Euroopassa.11 Juuri tästä syystä Stalin oli sijoittanut kaiken sotajoukkonsa ja suuren määrän sotakalustoaan niin lähelle rajaa.
Kuten aikaisemmin jo sanoimme, myös Suvorov oli päätynyt siihen, että operaatio Barbarossa on käsitettävä Saksan antamana ennaltaehkäisevänä iskuna, sillä kuten todettiin Hitler oli saanut tietää Stalinin päätöksestä hyökätä Saksaan ja muualle Eurooppaan.11
Loppupäätelmä
Maailmansodassa Saksa oli alistettu Versaillesin rauhansopimuksella. Kyseisessä sopimuksessa Puolalle annettiin Saksalta Posenin alue ja osa Länsi-Preussia, josta muodostui Itämereen saakka ulottunut Puolan käytävä. Välittömästi sen itäpuolelle jäi pääasiassa saksalaisten asuttama Danzigin vapaakaupunki, joka julistettiin Kansainliiton valvomaksi vapaakaupungiksi. Puolan käytävällä erottiin Itä-Preussi, alueen muusta Saksasta. Puolalla oli vain muodollinen itsenäisyys, mutta joka oli käytännössä poliittisesti riippuvainen länsivalloista. Puola oli siis länsivaltojen vasallimaa, kuten myös Tšekkoslovakia. Hitler toivoi, että Puola olisi suostunut siirtämään maiden välistä rajaa ns. Danzigin käytävän kohdalla niin, että Itä-Preussi olisi saanut maayhteyden emämaahan Saksaan. Korvauksena tästä Saksa olisi luovuttanut Puolalle Gdynian alueen uudeksi käytäväksi Itämerelle ja sinne tulevalle satamalle. Länsivallat kielsivät Puolaa neuvottelemasta Saksan kanssa ja Puola kieltäytyi neuvotteluista. Puola käyttäytyminen Saksaa kohtaan oli muuttunut erittäin ylimieliseksi ja provosoivaksi sen saadessa takuut Saksaa vastaan Ranskalta ja Englannilta 31. Maaliskuuta 1939. Lyhyesti sanoen Puola oli uhkaavilla operoinnillaan syyllinen länsivaltojen kanssa sotaan Saksaa vastaan. Valheellisen propagandan avulla Saksa leimattiin sotaan syylliseksi, vaikka Saksa pyrki ratkaisemaan tilanteen rauhanomaisesti. Itse asiassa Saksaa ei voida syyttää sodan aloittamisesta.5
Kuten yllä esitetty artikkeli paljastaa oli juutalaismafian hallitseman Neuvostoliiton suunnitelmista toisessa maailmansodassa valloittaa koko Eurooppa.
Lopuksi Suomen tilanteesta toisen maailmansodan mainingeissa:
Hautamäen ja Tahvanaisen teoksien mukaan Suomi joutui 2. maailmansodan aikana suurvaltojen salaisen taustapolitiikan uhriksi. Länsivallat eivät halunneet aidosti auttaa Suomea, vaan sitä vastoin halusivat omien intressiensä mukaisesti luovuttaa Suomen Neuvostoliiton hallintaan.5
Hitler osoittautuu vastoin valtamedian luomaa ”sotaisaa kuvaa”, rauhan rakentajaksi Euroopassa. Nämä orastavat rauhan pyrkimykset tulevat kuitenkin tyrmätyksi länsivaltojen ja Stalinin imperialistisilla suurstrategioilla. Näyttää jopa siltä, että Neuvostoliitolla olisi ollut vuosien 1936–1939 kaksi manuskriptiä eli käsikirjoitusta, ensimmäinen olisi ollut englantilais-ranskalais-akselille ja toinen Saksalle.5
Valtavirtaiset historian kirjoitukset ovat voittajien kirjoittamat, eikä niissä ole totuutta muuten kuin näennäisyyksien osalta. Nykyinen historian tutkimus perustuu juutalaismafian sallimaan viitekehykseen, minkä murtaminen vapauttaa historian tapahtumat valheen kapaloista.
Markku Juutinen
Lähteet
- McMeekin, Stalin’s War, p. 25.
- Hautamäki, Erkki (2005). Suomi myrskyn silmässä. Argo Kirjastus, Eesti www.argokirjastus.ee [12]
- Wilton, Robert (2000). ROMANOVIEN VIIMEISET PÄIVÄT Kuinka tsaari Nikolai II ja hänen perheensä murhattiin. Tabernaculum Dei ry.
- Solsjenitsyn, Alexander (1974). Gulag-arkipelagen Fängelseindustrin. Del 1 och 2. Wahlström & Widsrand Stockholm.
- Hautamäki, Erkki (2005). Suomi myrskyn silmässä. Argo Kirjastus, Eesti www.argokirjastus.ee [12]
- Ibid.
[10](Quoted in Mark Weber, “Why Germany Attacked the Soviet Union. Hitler’s Declaration of War Against the USSR – Two Historic Documents,” on unz.com.) [10]
- Cynthia Roberts, 1307.
- David Glantz, Barbarossa Derailed: the Battle for Smolensk, 10 July to 10 September 1941 (Solihull, West Midlands: Helion & Company, 2016), 37.
- Boris Sokolov, ”Did Stalin intend to attack Hitler?” in The Journal of Slavic Military Studies, 11:2 (1998): 113-141, 129-130.
- Viktor Suvorov, Ice-Breaker: Who Started the Second World War? (London: Hamish Hamilton, 1990), 10, 97 ja 129.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _
The Jewish Role in the Bolshevik Revolution and Russia’s Early Soviet Regime (ihr.org) [1]
Barbarossa: Suvorov’s Revisionism Goes Mainstream, by Laurent Guyénot – The Unz Review [10]
Did Stalin Prepare to Invade Germany?, by Egbert Dijkstra – The Unz Review [8]