Seth Lipsky pohtii juutalaisessa Haaretz-lehdessä [1], jatkaako Yhdysvallat tulevaisuudessakin ulkopoliittista linjaansa, jossa Israel on tärkeysjärjestyksessä Amerikan edellä.
Lipskyn mukaan monet juutalaiset ja sionistit ovat huolissaan siitä, että ulkopolitiikassa niin sanottu realistinen koulukunta saattaisi tulevaisuudessa päihittää uuskonservatiivisen koulukunnan.
Uuskonservatiivisuus syntyi nimestään huolimatta vasemmistopiireissä 1960-luvun Amerikassa. Psykologian professori Kevin MacDonaldin mukaan [2] uuskonservatiivisuus on ennen kaikkea juutalainen liike.
Toisin kuin perinteiset vasemmistolaiset, uuskonservatiivit tahtoivat alkaa levittää ”liberaaleja arvoja” ja sionismia aseellisesti maailmalle. Haaretzin artikkelissa ideologisia sotia kutsutaan ”demokratian edistämiseksi” ja ”humanitaarisiksi väliintuloiksi”.
Realistit sen sijaan yleensä vastustavat sotilaallisen voiman käyttöä tilanteissa, joissa maan kansallinen turvallisuus ei ole suoraan uhattuna.
Kun Irakin sodan rummutus alkoi Yhdysvalloissa, uuskonservatiivit lobbasivat sodan puolesta ja realistit vastustivat sitä. Haaretz kirjoittikin [3] tuolloin: ”Irakin sodan aloittivat 25 uuskonservatiivi-intellektuellia, joista suurin osa on juutalaisia. He painostivat presidentti Bushia muuttamaan historian kulkua.”
Lipskyn mukaan merkittävä osa juutalaisista tahtoo, että Amerikka jatkaa Irakin sotaan johtanutta aggressiivista ulkopolitiikkaa – eli toimintamallia, jossa sionistisia ja liberaaleja arvoja pakotetaan vieraille valtioille vaikka väkivalloin.
Lipsky toteaa, että juutalaiset pelkäävät, että Libyan ja Irakin sotaa kritisoineen Donald Trumpin suosion kasvu voisi kuitenkin muuttaa maan poliittista suuntaa.
[4]
[5] 
[6]
[7]
Maahanmuutto kynnyskysymyksenä
Kukaan ei ole kutsunut Trumpia varsinaisesti antisionistiksi. Hän on puolustanut rikollisia juutalaismiehittäjiä Palestiinassa ja vastustanut Iranin ydinenergiaohjelmaa. Hänellä on lämpimät välit juutalaisen sotarikollisen Benjamin Netanjahun kanssa.
Hän on jopa kutsunut Israelia ”Amerikan luotettavimmaksi ystäväksi” ja todennut olevansa valmis ”työskentelemään Israelin puolesta enemmän kuin minkään muun valtion”.
Toisaalta epäilyksiä on herättänyt muun muassa se, että Trump on kritisoinut näkyvästi Amerikan vaalirahajärjestelmää ja lobbausta.
The Jerusalem Postin [8]mukaan juutalaiset alkoivat syyttää Trumpia välittömästi antisemitismistä, kun tämä oli todennut, ettei halua ulkopuolisilta vaalirahaa. The Jerusalem Postin mukaan lobbausvastaiset puheet ylläpitävät ”stereotypiaa” siitä, että rikkaat juutalaiset hallitsevat [9] Amerikkaa.
Lisäksi juutalaiset ovat olleet järkyttyneitä Trumpin maahanmuuttovastaisista [10] puheista. Jewish Telegraphic Agency –lehden mukaan juutalaiset järjestöt ovat nimittäin ”harvinaisen yksimielisiä [11]” siitä, että Yhdysvaltojen tulisi avata nyt rajansa kaikille Lähi-idän siirtolaisille.
[12]
Huoli pankkien eduista
Lipskyn mukaan Trumpin vaaliteemoista etenkin ”kansallisen edun” ja ”reilun kaupankäynnin” teemat ovat aiheuttaneet hämmennystä. Mikäli Trump vaalii Amerikan ”kansallista etua” Lähi-idässä, voisiko hän tulevaisuudessa vastustaa sotimista silloinkin, kun alueelle nousisi Israelin veroinen arabivaltio?
”Reilu kaupankäynti” on hämmentänyt puolestaan siksi, että sen epäillään merkitsevän protektionismia vapaakaupan [13] sijaan.
Vapaakauppasopimukset ovat pankkien ja suursijoittajien sanelemia, minkä vuoksi muun muassa juutalainen Goldman Sachs –pankki [14]on sijoittanut suuria summia niiden edistämiseen. Mikäli Trump vaalii kuitenkin mieluummin amerikkalaista teollisuutta ja yrittäjyyttä [15] kuin pankkien etuja, saattaisi hän työntää kapuloita Goldmanin rattaisiin.
Haaretzin mukaan taloudellinen protektionismi ja maahanmuuton vastustaminen ovat Amerikassa saman taudin oireita. Ainut valtio, joka saa niitä toteuttaa, on Israel [16].
Lue myös: Miksi kirjoitamme juutalaisista, osa 1 [17]