Juha ”Juudas” Sipilän keskiviikkoinen puhe kansalle yllätti enintään täydellisellä yllätyksettömyydellään. Suomalaisten rahat on siirrettävä ulkomaisille pankeille, ja mikäli muutama roponen jää säilöön, investoidaan ne turvapaikkabisnekseen.
Valtamedian reaktio Sipilän show’hun on ollut yhtä laimea kuin saarna itse. Osa toimittajista on naureskellut hieman kiusaantuneesti pääministerin kalmaiselle karismalle sekä paperinmakuiselle puheenparrelle. Kavaltajan täytyy olla vakuuttavampi, jos hän haluaa johdattaa uhrinsa ansaan kunnialla.
Toisaalta – ei Sipilän tarvitse edes olla vakuuttava. Todellisen propagandan tuottavat suomalaiset sanomalehdet, jotka ovat yhteistuumin päättäneet, että julkisen velan sanelema budjettikuri on kaiken politiikan kiistaton lähtökohta. Julkista keskustelua saa käydä vain leikkausten yksityiskohdista. Jylhä televisiokeikka oli ehkä pikemminkin ”Juudaan” oma pieni egotrippi, jonka vaikutuksen yleiseen ilmapiiriin tiedettiin jäävän pakkasen puolelle.
Valtamedia on tehnyt työnsä poliitikkojen ja pankkien sylikoirana tunnollisesti ja dramatiikkaa säästelemättä. Pääkirjoitusten ja kolumnien sanoma on yksimielinen: ”Suomi velkaantuu! Tässä pelissä ei ole voittajia, joten kaikkien on uhrauduttava!”
Hallitus puhuu valtamedian suulla. Tärkeintä on turruttaa kansa uskomaan, että kukaan ei voita, kaikki joutuvat luopumaan jostain. Suomi on valmis uhraamaan hyvinvointinsa ja leikkaamaan kotimaista kysyntää vain siksi, että valtionvelka saadaan maksettua korkoineen ja kunnialla.
Asetelma ei siis ole lainkaan niin yksinkertainen kuin ”Juudas” ja lehtineekerit antavat ymmärtää.
Voittajat vastaan petetyt
On yksi megaluokan voittaja. On yksi verinen tappio. On valtionvelkaa ruokkivat yksityiset kansainväliset pankit ja on epäitsenäisen rahapolitiikkansa karvasta kalkkia nielevä Suomi. Kalkin voisi vielä sylkeä koronkiskojien kasvoille, mutta siihen Sipilässä ei ole miestä. Parempi leikata vaikka henki menisi ja kuolla kunniakkaasti AAA-saappaat jalassa.
Sipilän puhe kierrätti vanhoja EU-kliseitä. Suomen täytyy sitoutua ”kansainvälisiin ratkaisuihin” itsenäisten päätösten sijaan. Portit pakolaistulvalle on pidettävä auki inhimillisyyden nimissä. Talouden rakennetta on muutettava pysyvästi velkojien sanelemaan muottiin.
Taloussaagan ytimessä on eeppinen kilpailukykyloikka, jonka Suomi voi tehdä esimerkiksi pidentämällä kansalaisten työpäiviä 20 minuutilla. Tarina on melkein yhtä uskottava kuin Helsingin Sanomien julistus, jonka mukaan ”pakolaiset ovat uusi Nokia [1]”.
[2]Sipilä vertaa Suomea puheessaan muihin Euroopan maihin, jotka ovat viime vuosina kärsineet talouden kurjistumisesta. Esimerkit on kuitenkin noukittu tarkoin valikoiden. Sipilä puhuu Kreikasta, Irlannista ja Portugalista. Säästää täytyy, koska rahat on loppumassa. Sen sijaan Sipilä ei mainitse kertaakaan Islantia [3]!
Islanti toisi ikävän särön Sipilän niukkuuseepokseen. Maa on nimittäin ymmärtänyt, että raha voi loppua kesken ainoastaan, mikäli rahasta päättävät ulkomaiset pankit. Sipilä on osoittanut olevansa monikansallisten pankkien orja, joten rikollispankkiireita vangitseva ja kansallista keskuspankkiuudistusta [4] ajava pohjoismaa on pannassa Perskeko-Suomen taloudellisessa liturgiassa.
Sipilän puheessa ei ärsyttänytkään eniten se, mitä pääministeri sanoi vaan kaikki se, minkä hän sensuroi kansalta. Vielä muutama vuosi sitten oli eurooppalaista yleissivistystä, että finanssikriisi – ja sitä seurannut suomalaisen tuotannon romahtaminen – oli monikansallisten pankkien syytä.
Median ja poliitikkojen väsymättömän valehtelun vuoksi finanssikriisin opetukset ovat kuitenkin painumassa unohduksiin. Suomalaisten kalloon taotaan tauotta pankkien mantraa. Yrittäjät ja palkansaajat ovat vastuussa kriisistä! Eurooppa on laiska ja ahne! Vyönkiristystä ja velkatalkoita! Tekemättä ei voi jättää!
Uskottavuuden kannalta ei tietenkään ole kovin edullista, että edes hallituksen jäsenet itse eivät usko talouskurin johtavan vaurauteen, kuten Anne Berner [5] on omilla verojärjestelyillään osoittanut.
Pelkuri ei kanna vastuuta
Mikäli Sipilä luki Magneettimedian keväällä julkaiseman avoimen kirjeen uudelle pääministerille [6], päätti hän tehdä kaiken päinvastoin. Suomi voisi ottaa askeleen kohti itsenäisyyttä, mutta nyt on päätetty sotkea kansa velkavankeuteen tuhoamalla yritysten elinehto – kotimainen kysyntä! – lopullisesti!
Hallitus perustelee kaikkia päätöksiään nyt välttämättömyydellä. Tämä kertoo joko täydellisestä mielen tylsyydestä tai – todennäköisemmin – hillittömästä ylimielisyydestä. Kansalle ei syötetä enää edes välttäviä tekosyitä. Kaikki pannaan pakon piikkiin.
Välttämättömyysretoriikka pyrkii häivyttämään politiikan puolueiden päätöksistä. ”Kestävyysvajeesta” ja ”pakolaiskriisistä” on tullut luonnonvoimia, jotka ovat niin voimakkaita, että hallitus vapautuu päätöstensä poliittisesta vastuusta.
[7]Väittipä hallitus mitä tahansa, vaihtoehtoja on aina, eikä vastuuta voi välttää. Mikään luonnonvoima ei pakota Suomea velkaantumaan ulkomaisessa valuutassa tai maksamaan rikollisille pankeille.
Mikään luonnonvoima ei pakota Suomea pitämään rajojaan auki elintasosurffareille. Ei ole myöskään mahtia, joka pakottaisi hallituksen sijoittamaan veronmaksajien rahoja monikansallisiin lääkehuijauksiin [8] tai tuulivoiman [9] tukemiseen. Puhumattakaan vastaanottokeskuksista.
Mikäli nipistää haluaa, nipistettävää löytää kyllä kaikkialta. Perskeko-hallitus ja hallituksen rahoittajat kuitenkin tekevät poliittisen päätöksen valitessaan leikkauskohteet ja heidän tulisi olla myös tarpeeksi vahvoja kantamaan vastuu päätöksistään. Vastuunpakoilu on kuvottavaa.
Huijaus nimeltä perussuomalaiset
Parasta mitä ”Juudas” Sipilä on saanut aikaan on se, että hänen hallituksensa on paljastanut perussuomalaisten huijauksen kansan sokeimmillekin riveille. Persut on aivan yhtä korruptoinut pulju kuin ”vanhat puolueet”. Nyt petetyt kannattajat jättävät puolueen ja valtuutettuja eroaa [10].
Soinin puolueessa tilanteen vakavuutta ei tunnuta silti ymmärtävän. Hallituksen maahanmuuttopolitiikka on merkittävä syy puolueen syöksykierteelle.
Sipilän puheen jälkeen esimerkiksi perussuomalainen työministeri Jari Lindström [11] ei suinkaan käyttänyt tilaisuutta hyväkseen kritisoidakseen pääministerin löysiä pakolaiskannanottoja. Sen sijaan perussuomalaiset antoivat täyden tuen ”Juudaan” viestille: ”Kaikki oli kohdillaan”, ”Hallitus on yksituumainen”, ”Nyt meillä on yhteinen agenda!”
Onkin kovin härskiä, että näennäisesti ankarinta ”maahanmuuttokritiikkiä” hallituskentältä on antanut kokoomuksen juutalainen Ben Zyskowicz. Puolueensa hylkäämät perussuomalaiset ovat kiitelleet Zyskowiczin puheita – ja joutuvat siksi pettymään jälleen.
Zyskowiczin puolue on ollut Suomen määrätietoisin avoimien rajojen airut vuosikymmenten ajan. Sen sisäministeri on Petteri Orpo, jokaisen maahanmuuttokriitikon syntipukki. Kun Soini ja esimerkiksi Halla-aho ovat pysytelleet pakolaisongelmista hiljaa, on Zyskowicz alkanut ”räväköillä” kannanotoillaan ylläpitää lumedemokraattista kulissia ”isänmaallisesta hallituksesta”. Hän on poliittinen ukkosenjohdatin.
Zyskowiczin ajama politiikka johtaa väestönvaihtoon siinä missä Sipilän ja Soinin malli. Verkkouutisten [12] haastattelussa Zyskowicz toi maahanmuuttokeskusteluun uuden orwellilaisen termin, ”pakollisen vapaaehtoisuuden”. ”Pakollinen vapaaehtoisuus” on sitä, että Suomea ei tarvitse erikseen käskeä ottamaan tuhottomia määriä syyrialaisia ja somaleita; Suomi tekee sen ”vapaaehtoisesti”, koska EU-liittovaltio käskee.
Video: ”Syyrialaiset sotalapset” hakemassa turvapaikkaa Unkarista.
Zyskowicz on puhunut tilanteen parantamisesta pakolaisten lähtömaissa. Ympäripyöreästi ilmaistu. Mitä hän mahtaa tarkoittaa? Zyskowicz on henkeen ja vereen Israel [13]– ja Nato [14]-mies. Lähtömaiden ”parantaminen” merkitsee tässä retoriikassa Israelin ja Yhdysvaltojen vihollisten murskaamista aseellisesti. Juuri Zyskowiczin kannattama ulkopolitiikka on siis johtanut Euroopan nykyiseen pakolaiskriisiinsä [15]! Ei Ben tahdo ratkaista pakolaiskriisiä ja turvata valkoista Suomea. Hän kalastelee kannatusta entisiltä perussuomalaisilta.
Zyskowicz, Orpo, Sipilä ja Soini ovat kaikki vastuussa Suomen häpäisystä. Suomen pakolaisongelma ei ole koskaan ollut yhtä paha kuin heidän hallituskaudellaan. Juuri Perskeko-Suomessa perustettiin myös maamme ensimmäinen osakeyhtiön pyörittämä vastaanottokeskus [16]. Suomalainen verenperimä on vaarassa, mutta Perskeko-Suomea kiinnostaa vain, kuinka pakolaisongelmalla voisi tahkoa rahaa!
Rajatarkastukset ovat silmänlumetta
Zyskowiczin kommenttien lisäksi monien Suomen tulevaisuudesta huolestuneiden sielua lämmitti hieman se, että rajatarkastusten määrää on lisätty eri puolilla Eurooppaa. Keskiviikkona Ylen Ykkösaamussa [17] puhunut Orpo kuitenkin palautti juhlijat takaisin maanpinnalle: rajatarkastukset ovat pelkkää byrokratiaa eivätkä ne ole lainkaan vähentäneet rajoja ylittävien siirtolaisten määrää.
Tornion [18] kautta Suomeen tuleva somali pääsee maahan aivan yhtä helposti kuin ennenkin. Hän voi ilmoittautua Orpon mukaan turvapaikanhakijaksi suoraan rajamiehelle! Niin kauan kuin Suomi pysyy EU-jäsenenä, ei rajoja tulla sulkemaan.
Suomessa tilanne on nyt erityisen paha – meillä 50 % esimerkiksi irakilaisista turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan, kun Ruotsissa luku on vain 33 %. Tämä on selvä viesti kaikille Pohjoismaihin pyrkiville laittomille siirtolaisille.
[19]Haastattelussaan Orpo muistutti, että ”yhteiskuntasopimuksen” periaatteet pätevät myös pakolaiskeskustelussa. ”Sopiminen” on sitä, että eliitti sanelee työjärjestyksen, minkä jälkeen asia on loppuun käsitelty. Tekemättä ei enää voi jättää. Orpolle tärkeintä on, ettei Suomi lähde sooloilemaan pakolaispolitiikassaan – EU-liittovaltioperiaate on arvoista pyhin.
Ylen Kioski-ohjelmassa [20] sama tarina jatkui. Orpon mukaan pakolaiset ovat ainut oljenkorsi, jolla Suomeen saadaan uutta värinää ja eloa. Kun häneltä tivattiin, mitä hyvää kymmenientuhansien pakolaisten ryöppy voi tuottaa Suomelle, sisäministeri listasi:
”Me ollaan vähän semmosessa jotenkin pysähdyksen tilassa, että tää saa Suomeen liikettä. Sitten me ollaan varmasti rikkaampia, kun me otetaan tää oikein. […]
Myöskin saadaan työvoimaa, ja toivottavasti me saadaan heiltä… Ja meidän täytyy onnistua siinä, että me saadaan integroitua heidät suomalaiseen yhteiskuntaan, me saadaan heidät töihin ja heistä voi tulla vaikka yrittäjiä. He voivat kukaties jo työllistää meitä kantasuomalaisiakin jatkossa. Meidän täytyy – meidän TÄYTYY kääntää tää voitoksi. […]
Sitten jos ajatellaan niin, että kun me perustetaan näitä vastaanottokeskuksia nyt eri puolille Suomea, niin meillä on ollut vähän ongelma se, että väki on lähtenyt tuolta Itä- ja Pohjois-Suomesta maaseudulta, niin voitais saada uusia ihmisiä näille alueille. Tilaa Suomessa on, ja meillä on paljon vanhoja tyhjillään olevia kiinteistöjä ja kouluja, niin saadaan Suomeen uusia asukkaita. […]
Mä tykkään paljon etnisestä ruuasta, niin jos saatais erilaista kulttuurien mukanaan tuomaa mukavaa tarjontaa myöskin suomalaiseen katukuvaan.”
Video: Petteri Orpon mukaan Suomi tulee olemaan ”rikkaampi” maahanmuuton vuoksi – koska niin on ”pakko”.
Unkari – Euroopan paha poika
Orpo on syytellyt ankarasti Unkaria, joka on alkanut tehdä pakolaispolitiikkaa omista nationalistisista lähtökohdistaan. Orpon mukaan muiden EU-maiden täytyisi nyt yhdistyä painostaakseen Unkari takaisin sovittuun muottiin.
Unkari on ainut eurooppalainen maa, joka pyrkii suojautumaan väestölliseltä katastrofilta ja siksi maasta on tullut valtamedian vihollinen numero 1. Unkarin vastakohta on puolestaan Saksa, jossa järjestetyt laittomien siirtolaisten tervetuliaiskampanjat ovat saaneet toimittajat haltioitumaan.
Liittokansleri Angela Merkel piti myös puheen, jossa totesi, että mikäli rajatarkastuksia tullaan jatkamaan, ei Saksa ole enää hänen isänmaansa.
Saksa ilmoitti syksyllä lopettavansa Dublin-menettelyn soveltamisen syyrialaispakolaisten yhteydessä. Jopa valtamedia on joutunut myöntämään, että käytännössä päätös avasi Saksan ovet kaikille laittomille siirtolaisille – ei vain syyrialaisille.
Video: Saksanjuutalaisen politiikon mukaan pakolaisuus on hyväksi, sillä se johtaa valkoisen rodun tuhoon.
Unkarin piikkilanka-aidoista on tullut pakolaiskriisin ikoneita. Kansanvihollisille ne ovat painajaismainen muisto menneisyydestä – meille puolestaan merkki siitä, ettei koko Eurooppa ole menettänyt vielä täysin itsekunnioitustaan.
Unkari joutui tarttumaan koviin otteisiin, kun maahan alkoi virrata tuhansia pakolaisia päivässä, eikä tunkeutujia ehditty enää rekisteröidä. Pelkästään elokuussa Unkariin tunkeutui [21] 50 000 laitonta siirtolaista!
Unkarin päättäväiset toimet ovat raivostuttaneet laittomat tunkeutujat. Maailmalle on levinnyt kuvia, joissa huippukuntoiset nuoret miehet – eli Syyrian ”sotalapset” – ottavat verisesti yhteen unkarilaisten viranomaisten kanssa. EU ja valtamedia vihoittelevat Unkarille, koska maa on vastannut maahanmuuttajien väkivaltaan tarvittavalla voimalla.
EU on yrittänyt jopa lahjoa [22] Unkaria, jotta maa loiventaisi linjaansa. Unionissa pelätään, että itsenäisen toiminnan esimerkki voi levitä myös muihin jäsenmaihin.
[23] 
[24] 
[25] 
[26] 
[27]
[28]
Selkeät ratkaisut selkeisiin ongelmiin
Myös valtamedia on huolissaan Unkarin esimerkin leviämisestä. Helsingin Sanomat julkaisikin eilen keittiöpsykologisen katsauksen maahanmuuttokriittisten ihmisten mielenmaisemaan: ”Miksi kuva kuolleesta pakolaislapsesta saa yhden auttamaan mutta toisen kääntämään selkänsä? Vastaus voi löytyä lapsuudesta [29]”. Näkökulma ei ole uusi, sillä vastapuolen sairaaksi ”diagnosointi” on poliittisen v*ttuilun peruselementtejä.
Helsingin Sanomien ja hallituksen viesti on seuraava: Mikäli suomalainen ei kannata Sipilän ja Erkkojen [30] visiota monikulttuurisesta Suomesta, on syy mitä ilmeisimmin lapsuuden traumoissa. Maahanmuutto ei olekaan poliittinen kysymys vaan ilmiö, jota terveet ihmiset kannattavat ja mielisairaat vastustavat.
Helsingin Sanomien arvohötössä on jotain kovin samanlaista kuin Sipilän puheessa. Molemmat pyrkivät häivyttämään politiikan poliittisista kysymyksistä. Talouskuri ei ole poliittinen päätös vaan pakko. Monikulttuurisuus ei ole poliittinen valinta vaan mielenterveyden mittari. Oppositiota ei tarvitse kuunnella, sillä se ei ole ymmärtänyt, ettei vaihtoehtoja Perskeko-hallituksen politiikalle ole.
Suomen ongelmat palautuvat väestö- ja talouspoliittisen itsemääräämisoikeuden menettämiseen. Monikulttuurisuudesta on tehty epäjumala, jota ei saa kyseenalaistaa. Viimeisen 30–40 vuoden aikana pankit ovat varmistaneet taloudellisen ylivaltansa länsimaissa ja velan suhde bruttokansantuotteeseen on räjähtänyt.
Rahoitusmarkkinoiden rajoitusten purkamista vaatineet pankkiirit, poliitikot ja toimittajat ovat juuri niitä, jotka vaativat nyt kaikista kovimpia leikkauksia ja veronkorotuksia. Tämä johtaa talouden entistä ankarampaan taantumaan, mikä ruokkii valtion velkakierrettä. Perskeko-hallitus syyttää tavallisia yrittäjiä ja työntekijöitä eliitin rikoksista. Nyt rikokset tahdotaan ”hyvittää” hukuttamalla Suomi elintasopakolaisiin. Siinä ”Juudas” Sipilän puhe pähkinänkuoressa ja kaunistelematta.
Arvi Pihkala