- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Jussi Halla-aho kannattaa EU:n tappavinta pankkiylivaltalinjausta

Perussuomalaisten puheenjohtajaksi aikova Jussi Halla-aho kertoo Iltalehden haastattelussa vaativansa tiukan linjan budjettiylijäämäpolitiikkaa. Sama politiikka on alistanut kaikki euromaat ulkomaalaisten pankkien orjiksi.

Kuten olemme uutisoineet, Halla-aho on kannattanut europarlamenttiuransa aikana esimerkiksi asekauppaa ääri-islamistien kanssa [1], EU:n sanelemaa maahanmuuttopolitiikkaa [2] sekä ajatusrikoslainsäädäntöä [3], joka tähtää EU-kritiikin kieltämiseen.

Kun Timo Soini ilmoitti jättävänsä perussuomalaisten puheenjohtajan paikan, terävöitti Halla-aho välittömästi retoriikkaansa suosiota kalastellakseen ja alkoi esittää yllättäen kompromissitonta EU-vastustajaa. Halla-ahon reaalipoliittiset tavoitteet kuitenkin osoittavat vaalilupausten vilpillisyyden.

Iltalehti uutisoi ”Halla-ahon tiukoista talouslinjauksista” [4]. Halla-aho väittää inhoavansa ”velalla” elämistä, mutta todellisuudessa hänen budjettiylijäämävaatimuksensa pakottaisivat Suomen velkaantumaan vastaisuudessakin ulkomaalaisille pankeille sen sijaan, että valtio rahoittaisi palveluita ja hankkeita omalla keskuspankkirahalla.

Halla-aho kertoo vastustavansa nykyistä sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmää, mutta hän ei ota kantaa siihen, miksi työttömien ja vähävaraisten suomalaisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Halla-aho rankaisee mieluummin työttömiä suomalaisia kuin nousee vastustamaan kansainvälisiä pankkeja, jotka ajoivat Suomen velkakriisiin edellisen finanssikriisin [5]myötä. Hänen talouspolitiikkansa ydin on valtion budjettiylijäämän vaaliminen hinnalla millä hyvänsä:

”Halla-aho haluaa Suomen talouden kestävälle pohjalle.

– Niin, että emme ole alijäämäisiä. Saksa on tästä hyvä esimerkki.”

Halla-aho esittää julkisuudessa EU-kriitikkoa, mutta hänen talouspolitiikkansa on täydellisesti linjassa EU:n perustavan Maastrichtin [6] sopimuksen kanssa. Budjettiylijäämiä tavoitteleva Maastrichtin sopimus on ollut kultakaivos EU:n vaikutusvaltaisimmille taustavoimille – kansainvälisille pankeille [7].

Kun talous kasvaa, rahan määrä lisääntyy. Uutta rahaa tarvitaan myös, kun valtio toipuu esimerkiksi rikollispankkien synnyttämistä finanssikriiseistä. Valtion on siis päätettävä, luodaanko raha yksityisesti vai julkisesti [8].

Uutta rahaa voidaan tuottaa kahdella eri tavalla: korkoa kiskovien yksityisten liikepankkien kautta tai valtion oman keskuspankin kautta. Jälkimmäinen vaihtoehto keventää valtion ja kotimaisten yritysten todellista velkataakkaa mutta kasvattaa julkista budjettialijäämää.

Halla-ahon ja Maastrichtin sopimuksen mallissa valtio sen sijaan tavoittelee budjettiylijäämää kieltäytymällä julkisten menojen keskuspankkirahoittamisesta. Kansantaloutta ei kasvateta omalla kansallisella rahalla vaan ulkomaalaisten pankkien luomalla velkarahalla.

Kuvakaappaus: Vapaakauppa.fi [9]

Kuvakaappaus: Vapaakauppa.fi

Maastricht, TTIP ja Goldman-sotilasjuntta

Halla-aholle julkinen budjettiylijäämä on toisin sanoen tärkeämpi tavoite kuin itsenäisyys ja omavaraisuus. Mikäli valtio tavoittelee Halla-ahon mallin tavoin budjettiylijäämää ja tasaista talouskasvua, on sen pakko turvautua ulkomaiseen velkarahoitukseen.

Moni voi ihmetellä, miksi ”kansallismielinen” Halla-aho tahtoisi alistaa Suomen ulkomaalaisten pankkien ikeeseen. Tämä ei kuitenkaan yllätä, kun otetaan huomioon, että perussuomalaisten seuraava mahdollinen puheenjohtaja on äänestänyt europarlamentissa järjestelmällisesti myös TTIP [10]– ja CETA [11]-pankkiylivaltasopimusten puolesta.

Lisäksi Halla-aho on ehdottanut [12], että Goldman Sachsin riistämien kreikkalaisten mielenosoitukset pankkien sanelemaa kurjistamispolitiikkaa vastaan voitaisiin murskata voimakeinoin. Halla-ahon pankkialisteinen politiikka on ollut siis erittäin radikaalia ja johdonmukaista.

Halla-aho on outolintu jopa länsimaisten ”oikeistopopulistien” joukossa, sillä usein maahanmuuttokriittiset poliitikot yrittävät ainakin esittää olevansa kansan puolella pankkeja vastaan.

Esimerkiksi Ranskan Front National –puolue [13] on ilmoittanut kannattavansa pankkitoiminnan kansallistamista. Donald Trump puolestaan on hyökännyt vaalilupauksissaan talouden globalisaatiota [14]ja koronkiskojien nauttimia verohelpotuksia [15] vastaan.

Halla-aho ei sen sijaan edes esitä kansanmiestä. Hän kannattaa täysin rinnoin finanssieliitin laatimaa Maastrichtin mallia sekä TTIP:n kaltaisia pankkiylivaltasopimuksia.

Mikäli Suomen kansa nousee kreikkalaisten tavoin vielä jokin päivä protestoimaan rikollisten rahoituslaitosten sanelemaa talouskuria vastaan, olisi Halla-aho ensimmäisten joukossa ehdottamassa sotilasjunttaa [16] levottomuuksien pysäyttämiseksi.

 

Lue myös: Perussuomalaisten seuraavakin puheenjohtaja edustaa Goldman Sachsia – rajoja ei suljeta [17]