Perussuomalaisten puheenjohtajaksi aikova Jussi Halla-aho kertoo Iltalehden haastattelussa vaativansa tiukan linjan budjettiylijäämäpolitiikkaa. Sama politiikka on alistanut kaikki euromaat ulkomaalaisten pankkien orjiksi.
Kuten olemme uutisoineet, Halla-aho on kannattanut europarlamenttiuransa aikana esimerkiksi asekauppaa ääri-islamistien kanssa [1], EU:n sanelemaa maahanmuuttopolitiikkaa [2] sekä ajatusrikoslainsäädäntöä [3], joka tähtää EU-kritiikin kieltämiseen.
Kun Timo Soini ilmoitti jättävänsä perussuomalaisten puheenjohtajan paikan, terävöitti Halla-aho välittömästi retoriikkaansa suosiota kalastellakseen ja alkoi esittää yllättäen kompromissitonta EU-vastustajaa. Halla-ahon reaalipoliittiset tavoitteet kuitenkin osoittavat vaalilupausten vilpillisyyden.
Iltalehti uutisoi ”Halla-ahon tiukoista talouslinjauksista” [4]. Halla-aho väittää inhoavansa ”velalla” elämistä, mutta todellisuudessa hänen budjettiylijäämävaatimuksensa pakottaisivat Suomen velkaantumaan vastaisuudessakin ulkomaalaisille pankeille sen sijaan, että valtio rahoittaisi palveluita ja hankkeita omalla keskuspankkirahalla.
Halla-aho kertoo vastustavansa nykyistä sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmää, mutta hän ei ota kantaa siihen, miksi työttömien ja vähävaraisten suomalaisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.
Halla-aho rankaisee mieluummin työttömiä suomalaisia kuin nousee vastustamaan kansainvälisiä pankkeja, jotka ajoivat Suomen velkakriisiin edellisen finanssikriisin [5]myötä. Hänen talouspolitiikkansa ydin on valtion budjettiylijäämän vaaliminen hinnalla millä hyvänsä:
”Halla-aho haluaa Suomen talouden kestävälle pohjalle.
– Niin, että emme ole alijäämäisiä. Saksa on tästä hyvä esimerkki.”
Halla-aho esittää julkisuudessa EU-kriitikkoa, mutta hänen talouspolitiikkansa on täydellisesti linjassa EU:n perustavan Maastrichtin [6] sopimuksen kanssa. Budjettiylijäämiä tavoitteleva Maastrichtin sopimus on ollut kultakaivos EU:n vaikutusvaltaisimmille taustavoimille – kansainvälisille pankeille [7].
Kun talous kasvaa, rahan määrä lisääntyy. Uutta rahaa tarvitaan myös, kun valtio toipuu esimerkiksi rikollispankkien synnyttämistä finanssikriiseistä. Valtion on siis päätettävä, luodaanko raha yksityisesti vai julkisesti [8].
Uutta rahaa voidaan tuottaa kahdella eri tavalla: korkoa kiskovien yksityisten liikepankkien kautta tai valtion oman keskuspankin kautta. Jälkimmäinen vaihtoehto keventää valtion ja kotimaisten yritysten todellista velkataakkaa mutta kasvattaa julkista budjettialijäämää.
Halla-ahon ja Maastrichtin sopimuksen mallissa valtio sen sijaan tavoittelee budjettiylijäämää kieltäytymällä julkisten menojen keskuspankkirahoittamisesta. Kansantaloutta ei kasvateta omalla kansallisella rahalla vaan ulkomaalaisten pankkien luomalla velkarahalla.
[9]Maastricht, TTIP ja Goldman-sotilasjuntta
Halla-aholle julkinen budjettiylijäämä on toisin sanoen tärkeämpi tavoite kuin itsenäisyys ja omavaraisuus. Mikäli valtio tavoittelee Halla-ahon mallin tavoin budjettiylijäämää ja tasaista talouskasvua, on sen pakko turvautua ulkomaiseen velkarahoitukseen.
Moni voi ihmetellä, miksi ”kansallismielinen” Halla-aho tahtoisi alistaa Suomen ulkomaalaisten pankkien ikeeseen. Tämä ei kuitenkaan yllätä, kun otetaan huomioon, että perussuomalaisten seuraava mahdollinen puheenjohtaja on äänestänyt europarlamentissa järjestelmällisesti myös TTIP [10]– ja CETA [11]-pankkiylivaltasopimusten puolesta.
Lisäksi Halla-aho on ehdottanut [12], että Goldman Sachsin riistämien kreikkalaisten mielenosoitukset pankkien sanelemaa kurjistamispolitiikkaa vastaan voitaisiin murskata voimakeinoin. Halla-ahon pankkialisteinen politiikka on ollut siis erittäin radikaalia ja johdonmukaista.
Halla-aho on outolintu jopa länsimaisten ”oikeistopopulistien” joukossa, sillä usein maahanmuuttokriittiset poliitikot yrittävät ainakin esittää olevansa kansan puolella pankkeja vastaan.
Esimerkiksi Ranskan Front National –puolue [13] on ilmoittanut kannattavansa pankkitoiminnan kansallistamista. Donald Trump puolestaan on hyökännyt vaalilupauksissaan talouden globalisaatiota [14]ja koronkiskojien nauttimia verohelpotuksia [15] vastaan.
Halla-aho ei sen sijaan edes esitä kansanmiestä. Hän kannattaa täysin rinnoin finanssieliitin laatimaa Maastrichtin mallia sekä TTIP:n kaltaisia pankkiylivaltasopimuksia.
Mikäli Suomen kansa nousee kreikkalaisten tavoin vielä jokin päivä protestoimaan rikollisten rahoituslaitosten sanelemaa talouskuria vastaan, olisi Halla-aho ensimmäisten joukossa ehdottamassa sotilasjunttaa [16] levottomuuksien pysäyttämiseksi.
Lue myös: Perussuomalaisten seuraavakin puheenjohtaja edustaa Goldman Sachsia – rajoja ei suljeta [17]