Sionistien laiton siirtokuntaprojekti [1] ja viha palestiinalaisia kohtaan saattaa koitua Israelille kohtalokkaaksi virheeksi. Jos Trump pitää kiinni ulkopoliittisista lupauksistaan, saa Israel huomattavasti kiviä heitteleviä [2] palestiinalaisia vahvemman vihollisen.
Kuten olemme uutisoineet [3], lukemattomat amerikkalaiset äänestivät Donald Trumpia siksi, että tämä kritisoi ankarasti Yhdysvaltojen sotia esimerkiksi Libyassa, Syyriassa ja Irakissa.
Yhdysvallat hyökkäsi maihin Israel-lobbyn [4] painostuksesta, koska Muammar Gaddafi, Bashar al-Assad ja Saddam Hussein olivat tehneet järjestelmällisesti Israel-vastaista ulkopolitiikkaa [5]ja tukeneet esimerkiksi palestiinalaisten vapautusliikettä. (Syyriaa vastaan Amerikka on käynyt toistaiseksi ”vain” sijaissotaa.)
Ei ihme, että Trumpin sodanvastaiset puheet säikäyttivät monet sionistit, jotka tietävät, että lopulta Yhdysvaltojen armeija on juutalaisvaltion ainut turvatakuu. Jos Yhdysvallat ei hyökkää Israelin sotilaallisen ylivallan haastaviin maihin, on juutalaisvaltion koko tulevaisuus uhattuna.
Presidentinvaalien aikana Yhdysvaltojen Israel-lobby joutui kuitenkin tekemään vaikean valinnan: tulisiko huomio kiinnittää Lähi-idän yleiseen kehitykseen vai pikemminkin Israelin sisäisiin asioihin. Jälkimmäinen vaihtoehto koski erityisesti palestiinalaisten etnistä puhdistusta ja siirtokuntahanketta.
Nyt vaikuttaa siltä, että sionistilobby valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon. Lobby on valmis katsomaan sormien läpi Trumpin sodanvastaisia lausuntoja, kunhan sionistit saavat sortaa palestiinalaisia mielensä mukaan Israelin sisällä.
Lobbyn valintaa kuvasti se, että Trump sai vaalivoiton jälkeen raikuvat suosionosoituksen suurilta sionistijärjestöiltä, kuten kirjoitimme viikko sitten [6]:
”Ortodoksijuutalaisen Habayit Hayehudi –puolueen johtaja Naftali Bennett puolestaan kertoi toivovansa, että Trump murskaa viimeinkin palestiinalaisten haaveet omasta valtiosta: ’Trumpin voitto on Israelin kannalta erinomainen tilaisuus perua julkisesti lupaus palestiinalaisvaltion perustamisesta!’
Bennetin ohella monet muutkin sionistijohtajat uskovat, että Trumpin tuella Israel voi vauhdittaa ei-juutalaisten etnistä puhdistusta ja laitonta siirtokuntahanketta. Haaretz’n mukaan Israelin parlamentissa uskotaan, että Trump aloittaa siirtokuntahankkeen ’uuden aikakauden’.”
Erityisesti ääriuskonnolliset ja äärioikeistolaiset juutalaispuolueet (jotka ovat Israelissa erittäin vaikutusvaltaisia) vaikuttavat vaalien jälkeisten puheiden perusteella pitävän palestiinalaisten sortamista jopa tärkeämpänä kuin Israelin yleistä geopoliittista turvallisuutta Lähi-idässä.
Äärijuutalaiset eivät ole juurikaan kommentoineet Trumpin sodanvastaisia lausuntoja vaalivoiton jälkeen. Sen sijaan he ovat innoissaan mahdollisuudesta, että Trump antaisi Israelin tehdä palestiinalaisväestölle mitä se lystää.
[7]”Tärkeintä on, ettei Amerikka puutu palestiinalaisten sortamiseen”
Al-Monitor-lehti [8] kirjoittikin, että pääministeri Netanjahu tahtoo, että Trump olisi presidentti, ”joka ei puutu Israelin päätöksiin”.
Israelin hallitus on al-Monitorin mukaan jälleen runnonut läpi uusia lakeja, joiden tavoitteena on viedä palestiinalaisia sortavaa siirtokuntaprojektia tehokkaasti eteenpäin. Teatraalisista ”rauhanneuvotteluista” huolimatta Israel on jo kauan sitten päättänyt [9], etteivät palestiinalaiset tule koskaan saamaan omaa valtiota.
Amerikan presidentit ovat kautta historian vastustaneet puheiden tasolla siirtokuntia, vaikka he eivät olekaan uskaltaneet asettaa Israelille sanktioita rangaistukseksi palestiinalaisten sortamisesta.
Amerikan periaatteellinen vastustus on joka tapauksessa pakottanut Israelia toteuttamaan etnistä puhdistusta hitaammin kuin se haluaisi. Nyt kovan linjan sionistit toivovat, että Trump antaisi sortajille täysin vapaat kädet.
Mitä, jos Trump myöntyy Israelin vaatimukseen, mutta pitää samalla kiinni sodanvastaisista periaatteistaan? Lopputulos voisi olla sionistien kannalta hyvin karu, kuten artikkelissamme tulemme osoittamaan.
Kuten uutisoimme [10] eilen, esimerkiksi Syyrian presidentti Assad on suhtautunut varovaisen optimistisesti Amerikan vaalitulokseen, sillä Clintonin tappio voi tarkoittaa sitä, että Amerikka lieventää sotaisaa ulkopolitiikkaansa.
Assadin Syyria on osa niin kutsuttua Vastarinta-akselia [11], johon kuuluvat myös Iran ja Hizbollah. Yhdessä ne muodostavat Israelin merkittävimmän sotilaallisen uhan.
Mikäli Israel tekisi kylmäpäistä politiikkaa, keskittyisi se palestiinalaissiviilien sortamisen, raiskaamisen ja murhaamisen sijaan siihen, että Syyria, Iran ja Hizbollah tehtäisiin mahdollisimman heikoksi. Tähän Israel tarvitsee Yhdysvaltoja, jonka johdossa on sotaa rakastava presidentti. Mutta onko Trump sellainen?
[12]
Sionismin vihollisia värvätään nyt myös Persianlahden maissa
Israelin kannalta erityisen ongelmallista on se, että Jemenin sodan (jossa taistelevat vastakkain sionistien tukema Saudi-Arabia sekä antisionistien tukemat huthikapinalliset) myötä Vastarinta-akselin suosio on kasvanut lukuisissa Persianlahden maissa.
Vaikka Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvoston jäsenmaat ovat tiukasti Yhdysvaltojen ja Israelin talutusnuorassa, voi Jemenin kriisi voimistaa alueen vallankumouksellisia Israel-vastaisia kansanliikkeitä.
Al-Monitor [13] kirjoittaa, että Syyrian sota ja kärjistyvä vastakkainasettelu shiia- ja sunnimuslimien välillä on johtanut siihen, että Israelin suurimpana vihollisena pidetty Hizbollah pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Persianlahden alueella.
Korruptoituneiden öljymiljardöörien johtama Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvosto on vastannut Hizbollahin toimintaan pelokkaasti määrittelemällä sen tänä vuonna ”terroristijärjestöksi”, jotta sionisminvastaisen liikkeen kasvaminen saataisiin estettyä.
Al-Monitorin haastatteleman Persianlahden politiikkaan erikoistuneen professori Abdulkhaleq Abdullan mukaan Israelia palveleva Persianlahden poliittinen eliitti on nyt äärimmäisen huolissaan Hizbollahin levittäytymisestä.
Abdulla kertoi al-Monitorille, että Hizbollah käyttää Jemenin sotaa nyt hyväkseen kannustaakseen eliitin sortamaa kansaa liittymään Iranin puolelle (eli Israelia vastaan).
Muun muassa Kuwaitissa, Bahrainissa ja Saudi-Arabiassa asuu suuret shiiaväestöt, jotka voisivat otollisissa olosuhteissa liittyä antisionistiseen vallankumoukseen. Merkkejä tästä nähtiin jo niin sanotun arabikevään aikana.
Abdullan mukaan Hizbollah on antanut viime aikoina sotilaallista koulutusta ainakin kuwaitilaisille, bahrainilaisille ja jemeniläisille sisseille.
Ihanteellisessa tilanteessa Hizbollahin kouluttamat sissit voivat toimia vallankumouksen etujoukkona, kun Israelin lahjomat Persianlahden hallitukset alkavat natista liitoksissaan. Tämän pitäisi huolestuttaa Israelia enemmän kuin kiviä viskovat palestiinalaislapset.
[14]Amerikan juutalaisjohtajat: sionismi jopa monikulttuurisuutta tärkeämpää
Sanomalehti Haaretz [15] huomioi, että myös Yhdysvalloissa vaikutusvaltaisimmat juutalaisjärjestöt ovat asettaneet Israelin oikeistohallituksen edun nyt selvästi kaiken muun yläpuolelle.
Amerikassa priorisointi on johtanut siihen, etteivät maan kaksi voimakkainta juutalaisjärjestöä – AIPAC ja Conference of Presidents of Major American Jewish Organizations – suostuneet kritisoimaan edes Donald Trumpin ”rasistisia” kannanottoja.
Palestiinalaisiin kohdistuvan sorron koventaminen on nyt niin tärkeää esimerkiksi AIPAC:lle, että toinen amerikanjuutalaisten perinteinen poliittinen projekti, monikulttuurisuus [16], on jäänyt hopealle.
Mikäli Trump näyttää vihreää valoa uusille siirtokunnille, ei AIPAC:ia kiinnosta juurikaan, miten Amerikan mustille ja latinoille käy.
Haaretz kirjoittaa, että tilanne on historiallinen. Vielä muutama vuosikymmen sitten pakkomonikulttuurisuuden edistäminen oli sanomalehden mukaan Amerikan juutalaisille yhtä tärkeä päämäärä kuin Israelin lobbaaminen:
”1900-luvulla [Amerikan juutalaiset] johtajat, kuten Brandeis, Wise ja Marshall kampanjoivat ahkerasti yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta [sic] vastaan, sillä heidän mielestään Amerikan juutalaisten hyvinvointi oli suoraan riippuvainen muiden sorrettujen [sic] vähemmistöjen hyvinvoinnista.
He kannattivat kansalaisoikeuksia [kiertoilmaus avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikalle ja rodunsekoitukselle. Suom. huom.], koska he uskoivat, että mustien oikeuksien turvaaminen merkitsisi sitä, että myös Amerikan juutalaiset olisivat turvassa.”
Anti-Defamation Leaguen (ADL) ja Bend the Arcin (BA) kaltaiset upporikkaat juutalaisjärjestöt lobbaavat edelleen ankarasti pakkomonikulttuurisuuden puolesta. Arvojärjestyksessä ADL ja BA ovat kuitenkin AIPAC:n ja Conference of Presidentsin alapuolella.
AIPAC:n ja Conference of Presidentsin toiminta viestii Haaretz’n mukaan, että sionistinen eliitti pitää tällä hetkellä kaikista tärkeimpänä sitä, että Amerikan uusi presidentti antaa Israelin sortohallitukselle täysin vapaat kädet.
[17]
[18]Tulevaisuus riippuu nyt siitä, tuleeko Trump pitämään ulkopoliittiset lupauksensa vai alistuuko hän sotaa rakastavien uuskonservatiivisionistien [19] tahtoon.
Mikäli Trump asettuisi puolustamaan Assadia ja sionistien asema Persianlahden alueella heikentyisi entisestään, voisi Israelilla olla edessään varsin karvas kohtalo.
Jos Israel päättää porsastella yhä röyhkeämmin miehitetyillä palestiinalaisalueilla, tulee kansainvälisen yhteisön ja Persianlahden arabien viha sionismia kohtaan kasvamaan.
Vaikka Trump antaisikin Israelin rakentaa rauhassa uusia siirtokuntia, saattaa hän luoda sodanvastaisella ulkopolitiikallaan pohjan entistä voimakkaammalle Vastarinta-akselille. Tämä voisi parhaassa tapauksessa merkitä pitkällä tähtäimellä loppua sionistivaltiolle.
Arvi Pihkala
Lue myös:
Juutalaiset ja rasismi, osa 3: Miksi kansallismielisten tulee vastustaa Israelia? [20]
Tuki Israelille merkitsee tukea ääri-islamistiselle terrorismille [21]
Suomen valtamedia: Syyrialla ei oikeutta torjua jihadistien vallankaappausta [22]
Mistä juutalaisten rooli poliittisessa eliitissä johtuu? [23]
Tietovuoto: juutalaispankkiiri valikoi Obaman hallituksen jäsenet kulissien takana [24]
Helsingin Sanomat pimitti tietoa Clintonin ja juutalaismiljardöörin rikostutkinnasta [25]