”Venäjän vallanneet johtavat bolševikit eivät olleet venäläisiä. He vihasivat venäläisiä. He vihasivat kristittyjä. Heitä motivoi etninen viha. He kiduttivat ja teurastivat säälimättömästi miljoonia venäläisiä. Lokakuun vallankumous ei ollut 'venäläinen vallankumous'. Se oli vieraan kansan valloitusretki Venäjällä. Lähes kukaan ei ymmärrä tätä vieläkään, mikä todistaa, että kansainvälinen valtamedia on saman heimon käsissä.”

Nobel-palkittu kirjailija Aleksandr Solženitsyn.

kuva: iStock

Jaakko Halmetoja: Kansanlääkettä koivuntuhkasta

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Kirjoittelin alkuvuodesta Magneettiin pienen tiivistyksen pakurikäävästä, joka on luontomme perinteisempiä kansanlääkkeitä. Ehkä vielä pakurikääpääkin pidemmät perinteet meillä on kuitenkin koivuntuhkan lääkinnällisemmällä käytöllä.

Esimerkiksi Oulun Yliopistossa julkaistiin 1986 Pertti Arkon väitöskirja: ”Syövän kansanlääkinnän menetelmät Pohjois-Suomessa”. Väitöskirjassaan Arkko toteaa, että koivuntuhkauute on tunnetuin ja yleisimmin vakavampiin sairauksiin käytetty kotimainen luonnonlääkkeemme. Koivuntuhka lienee myös ainut täysin suomalainen maailmanmaineeseen noussut kansanomainen syövänhoitomenetelmä.

Nykyisin koivuntuhkauutetta käytetään keskeisimmin närästykseen, liikahappoisuuteen, ihottumaan, reumaan, kihtiin, maha- ja pohjukaissuolen vaivoihin, suolivaivoihin sekä tulehdus- ja virusalttiuteen. Kehon ollessa liian hapan vastustuskyky heikkenee ja keho altistuu erilaisille vaivoille. Ehkä juuri tämän vuoksi äärimmäisen emäksinen tuhkauute on auttanut tukihoitona hoidettaessa mm. ihottumia sekä kynsi- ja jalkasientä.  Koivuntuhkauute on maultaan melko voimakasta, mutta moni raportoi tuhkauutteen jälkimaun olevan jopa miellyttävän makea.

Tuhkan tiedetään sisältävän valtavan määrän kehollemme arvokkaita pääravinteita, ja vieläpä varsin erinomaisessa suhteessa. Se sisältää yli 60 mineraalia, jotka osaltaan vahvistavat tervettä solupohjaa ja vastustuskykyä. Tuhkauutteesta on usein apua varsinkin närästyksestä kärsiville ihmisille, mutta kokonaisvaltainen vaikutusmekanismi ei ole vielä täysin selvillä.

Esimerkiksi nobelisti A. I. Virtasen läheisin työtoveri, biokemisti, prof. Henning Karström on aikanaan kommentoinut koivuntuhkaa seuraavasti: ”Tuhkassa täytyy olla jokin tuntematon vaikuttava tekijä”.

Koivuntuhkauutteen perinteinen valmistusmenetelmä:
Kuivuhalkoja poltettiin puhtaassa uunissa. Syntynyt tuhka siivilöitiin siivilän läpi, jolloin siitä poistuivat kiinteät ainekset. Tätä valmistetta sekoitettin yksi kahvikupillinen viiteen kupilliseen vettä. Seosta keitettiin 10-15 minuuttia, minkä jälkeen se sai jäähtyä, jolloin sakka valui pohjaan. Tämän jälkeen seoksen annettiin jäähtyä ja siivilöitiin harvan kankaan, esim. kaksinkertaisen sideharson läpi ja säilytettiin lasipullossa viileässä. Keitosta otettiin sitten kaksi suurta ruokalusikallista kahvikuppiin, joka täytettiin vedellä. Juoma juotiin näin kolmesti päivässä. Koivujen kasvupaikan tulisi olla mineraalipitoinen maa, jossa on paljon varsinkin mangaania. Korkean maan metsä olisi parasta ja rauduskoivu paras koivulajike. Koivut olisi hyvä hakata talvella tai keväällä.

Yhdestä kuutiometristä koivua saadaan 1.2 kg tuhkaa. Uuni tulee sytyttää tuohella, ei paperilla. Liuoksen tulee olla kirkasta ja koko valmistusprosessin laatu näkyy aina lopputuotteessa. Perinteisen reseptin mukaan koivuhalkojen tulee olla kuivia. Puuta olisikin hyvä kuivattaa 1-2 vuotta (vähintään kesän yli pinossaan, mutta kaksi kesää ei olisi pahitteeksi).

Koivuntuhkan käyttöohjeet:
Närästykseen, liikahappoisuuteen, ihottumaan, reumaan, maha- ja pohjukaissuolen vaivoihin, suolivaivoihin sekä tulehdus- ja virusalttiuteen suositellaan 1 litra, joka nautitaan kahdessa viikossa seuraavasti: 30 ml uutetta ja 2 dl mehua tai vettä, 1. viikko 2 kertaa päivässä, 2. viikko 3 kertaa päivässä. Käyttö on hyvä aloittaa varovasti eli esim. aamuin ja illoin lasillisella ja jatkossa voi ottaa päivälläkin tarpeen vaatiessa, kuitenkin enintään 4 annosta päivittäin. Uutetta nautitaan noin ½ tuntia ennen mahdollisten lääkkeiden ottamisen. Kahden viikon kuurin jälkeen tulee pitää 2 – 6 viikon tauko. Uutetta voidaan myös käyttää 3 kuukauden ajan 15 ml aamuin illoin. Uutetta voidaan käyttää ulkoisesti sellaisenaan ihottuma-alueelle, jota haudotaan esim. sidetaitoksella.

Suositeltava päiväannos: Yhteensä 60-90 ml, joka nautitaan kahdesti päivässä. Koivuntuhkauutetta on saatavilla myös luontaistuotekaupoista.

Jaakko Halmetoja, Ravintoasiantuntija
www.jaakkohalmetoja.com

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

4 Kommentit

  1. Tuo prosessi kuulostaa aika pitkältä, onko varma ettei ravinteet katoa tuon keittämisen aikana? Onko se pelkkä tuhka uutetta ”parempi” vaihtoehto…?

    (2)(0)
  2. gizli cekim por.Petite model half Thai & British MissReinaT.Superb cock riding by small titted Thai.

    (0)(0)
  3. Sävy Nordgrén

    Isoäitini kertoi parantuneensa koivuntuhkalipeällä astmasta. Nykyisin käytetään sanaa koivuntuhkauute. Hän kertoi minulle tuon reseptin ja valmisti itse tuhkan, jota ei saanut sytyttää paperilla eikä saanut panna joukkoon tulitikkua vaan koivun tuohella sytytetään. Sen sai panna joukkoon.

    (1)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*