- Magneettimedia - https://magneettimedia.com -

Jääkarhun pahasti liioiteltu hengenvaara

Verkkouutiset ja luultavasti jotkut muutkin mediat ovat kopioineet WWF:n tiedotteen otsikolla [1]Vakava varoitus jääkarhuille: Hengenvaara uhkaa” [1] likipitäen sanasta sanaan.

Nykyinen tapa mediassa näyttää olevan sellainen, että lobbarijärjestöjen, jollainen myös WWF on, juttujen taustoja ja faktoja ei viitsitä tai ehditä tarkistaa. Tai kenties toimittajat uskovat jutut sellaisinaan? No, tämä Ilmastorealismia-blogi ei niellyt väitteitä pureskelematta. Seuraavassa kommentointia normaalitekstillä, ja WWF:n väitteet sisennettynä/kursivoituna.

Tästä vuodesta on tulossa mittaushistorian lämpimin. Lämpötila on WWF:n mukaan arktisella alueella monin paikoin huomattavasti korkeampi kuin yleensä joulukuun alussa, ja meri on jäätynyt poikkeuksellisen hitaasti.

Niin näyttää tulevan. Vähän riippuen lämpöaikasarjasta tämä vuosi lyö voimakkaana El Nino -vuotena kovin lyhyen mittaushistoriamme aiemmat ennätykset muutamilla asteen sadasosilla globaalisti. Lopulliset tulokset näemme reilun kuukauden tai kahden kuluessa, kun eri aikasarjojen ylläpitäjät julkaisevat joulukuun mittausten jälkeen tuloksensa. Mutta eipä tässä silti ole mitään sellaista, mikä ei mahtuisi luonnolliseen vaihteluun, joka kuitenkin on laajempaa lyhyen mittaushistoriamme tuloksiin verrattuna.

Syyskuussa arktinen merijää oli mittaushistorian toiseksi pienin, ja talven jääpeite on muodostumassa WWF:n mukaan todella hitaasti. Jääkarhut joutuvat odottamaan jään muodostumista päästäkseen etsimään ruokaa, ja monien yksilöiden energiavarannot alkavat käydä vähiin.

Arktinen merijääpeite 30.11.2016 NOAA:n mukaan [2]
Arktinen merijääpeite 30.11.2016 NOAA:n [3] mukaan

Juu, jääpeite syyskuun alussa oli toiseksi pienin ja käytännössä vuoden 2007 tasolla. Se muuten tarkoittaa sitä, että syyskuinen jääminimi ei ole pienentynyt enää 10 vuoteen. Mitään kovin erityistä ei jään muodostuksessa ole syksyn mittaan kuitenkaan tapahtunut, kuten vieressä oleva jääkartta kertoo. Jäämeren jäätä riittää jo nyt Länsi-Siperiasta Alaskaan ja sieltä Grönlantiin. Jääkarhuilla on reilut 10 miljoonaa neliökilometriä merijään peittämää metsästysaluetta, ja tuo alue vain kasvaa aina maaliskuun puoliväliin asti.

Jääkarhuja arvioidaan olevan noin 22 000 – 31 000, mutta WWF:n mukaan tutkijat arvelevat, että vuoteen 2050 mennessä yksilömäärä voi pienentyä jopa kolmanneksella jääpeitteen hupenemisen takia.

Jääkarhujen määrän arvellaan pudonneen 5000 – 10000 yksilön tasolle 1970-luvulla, jolloin niiden hallitsematon metsästys loppui. Noista ajoista, jolloin myös arktinen jääpeite saavutti suurimpia lukujaan 100 vuoteen, populaatio on siis kasvanut jääpeitteen viime vuosien pienenemisestä huolimatta yli kaksin- tai jopa kuusinkertaiseksi.

WWF ja tutkimusrahoituksesta riippuvat tutkijat ovat ennustaneet jääkarhujen määrän vähenemistä jo vuosikymmenien ajan. Yleisradiomme osasi valistaa [4] meitä vuonna 2007, että jääkarhuja olisi jäljellä 16000 yksilöä. Toistaiseksi ennusteet ovat menneet pahasti pieleen. Jääkarhupopulaatiot ovat kasvaneet ja ilmeisesti juurikin tässä vähän lämmenneessä ilmastossa. Meillä ei ole minkäänlaisia todisteita yksilömäärän pienenemisestä sen paremmin paikallisesti kuin globaalisti.

Meillä ei ole myöskään uskottavia todisteita arktisen merijääpeitteen pysyvästä pienenemisestä seuraavien vuosikymmenten aikana. Pienenemistä ei muuten ole satelliittimittausten mukaan tapahtunut enää 10 vuoteen.

WWF:n asiantuntijan Sybille Klenzendorfin mukaan kuluva vuosi voi olla jääkarhuille todellinen haaste. Hän vieraili marraskuun alkupuolella Kanadan Churchillissä, jonne monet karhut kokoontuvat odottamaan meren jäätymistä.

– Churchillissä viettämäni viikon aikana näin todella laihan emon ja pennun ja monia muitakin laihoja karhuja. Siitä on kolme viikkoa, eikä jäätä ole vieläkään muodostunut, Kletzendorf [sic] kertoo WWF:n tiedotteessa.

WWF:n ”asiantuntija” Sybille Klenzendorf saa palkkansa WWF:lta ja on ollut viime vuosina apukirjoittajana muutamassa järjestön tiikereiden suojelua koskevassa pamfletissa sekä aiemmin muutamassa Virginian mustakarhuja koskeneessa tutkimuksessa. Hänen asiantuntemuksensa jääkarhuista saattaa rajoittua tuohon vierailuun Churchillissä. Sehän on eteläisin (Tukholmaakin vähän etelämpänä) ja helpoimmin lähestyttävä paikka, jossa villin ja vapaan jääkarhun jokseenkin varmasti näkee. Monet jääkarhut kokoontuvat sinne kesällä lähinnä siksi, että niitä siellä ruokitaan turistien iloksi. Alue on joka tapauksessa niiden luonnollisen levinneisyyden äärilaitaa.

Monilla alueilla jääkarhukannat ovat käytännössä maksimissaan, sillä suuremmalle populaatiolle ei enää ole ravintoa. Näin voi hyvin olla juuri läntisellä Hudsoninlahdella. Siksi en epäile, etteikö Klenzendorf olisi nähnyt laihaa jääkarhua, sillä sellaisia on luonnossa olemassa. Kenties sairas yksilö tai jo vanhuuttaan niin heikko, ettei tehokas ravinnon hankinta ole onnistunut? Mutta Klenzendorfin todistus ei kerro mitään edes paikallisen jääkarhupopulaation saati globaalin populaation kunnosta. Mutta kertoohan se sen, että lausunnolla halutaan vaikuttaa ihmisten tunteisiin – siis sääliin – ja tämän asian olisi pitänyt soittaa jonkinlaisia hälytyskelloja toimituksessa.

Jääkarhut ja iso saalis. [5]
Jääkarhut ja iso saalis.

Kävin katsomassa jäätilannettakin Churchillissä ja laajemmin Hudsoninlahdella. Jäänmuodostus on nyt nopeaa, eikä poikkea olennaisesti siitä, mutä on nähty viimeisten 20 vuoden aikana tähän aikaan vuodesta. Churchillin jääkarhuilla on jo nyt muutamia kymmeniä kilometrejä merijäätä avomeren suuntaan ja kuun puolivälissä jo satoja kilometrejä.

WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kollen mukaan arktisen alueen lämpenemistahti lähestyy sitä pistettä, jolloin ilmastonmuutos on vaarassa riistäytyä käsistä.

– Tämä tarkoittaa tilaa, jossa arktinen alue ja maapallon ilmakehä alkaisivat lämmittää itse itseään. Se olisi hengenvaarallinen noidankehä, jonka ennaltaehkäisyn on oltava globaali prioriteetti, hän arvioi.

WWF:n ”ilmastoasiantuntija” Kaarina Kollelta en Google Scholarista löytänyt kuin yhden julkaisun, ja siinäkin apukirjoittajan roolissa. Hän on ollut tutkimassa jonkin luvattomasti tulvaherkälle alueelle rakennetun ryysyläiskylän hallintoa ja altistumista tulville Trinidadissa ja Tobagossa. Että sellainen ilmastoasiantuntijan tausta! Millä ihmeen eväillä tämä Kolle julistaa ilmastonmuutoksen riistäytymistä käsistä? Ehkä noitavoimilla?

Hänen mielestään energian säästölle ja uusiutuvalle energialle perustuvaa tulevaisuutta täytyy alkaa rakentaa nyt.

– Paljon on vielä tehtävää, sillä esimerkiksi EU:n tällä viikolla julkaisema energialinjaus ei tarjoa riittäviä ratkaisuja, Kolle huomauttaa.

Niinpä! ”Asiantuntija” Kolle siis vaatii jonkinlaista uutta energiaratkaisua fiktiivisellä jutulla jonkin toisen ”asiantuntijan” turistiretkestä jääkarhujen ruokintapaikalle. No, tämähän on tietysti ihan sallittua poliittiselta lobbarijärjestöltä, joka kerää rahoituksensa eri tahoilta säälintunteiden purkauksena.

Mutta miksi ihmeessä esimerkiksi Kokoomuksen Verkkouutiset ja Karjalainen [6] jättävät tarkistamatta asiantuntijuudet ja faktat sekä menevät julkaisemaan tuollaisen lähinnä mielipidekirjoituksen uutisena? Kaiketi siksi, että vihreän toimituksen velvollisuutena on sivistää tyhmää kansaa?

 

Artikkeli julkaistu alunperin Ilmastorealismia [7]-sivuilla.