NATOn laajentuminen aina Venäjän rajoille saakka ja lännen militarisoidun Ukrainan hallituksen joukkojen kohdistamat väkivaltaisuudet Donetskin kansantasavaltaa vastaan ovat lisänneet Ukrainan rajoille jännitteitä, jotka ovat puhjenneet Venäjän puolustukseksi NATOn laajentumista vastaan.
Venäjä [1] on vaatinut turvatakuita länneltä siitä, että NATO ei laajentuisi Venäjän rajoille, mutta näihin vaatimuksiin ei ole suostuttu, sillä nämä vaatimukset tulkittiin lännessä tekosyyksi hyökätä Ukrainaan. Tämän varjolla Yhdysvallat ovat varustaneet Asein ukrainaa ja lähettäneet sinne joukkoja. Tosin tätä Ukrainan militarisoimista on tapahtunut jo alkaen vuodesta 2014.
Jäljempänä referoiden suomennetun artikkelin – Totuus Ukrainan tapahtumista [2] – on kirjoittanut Bryce Greene. Artikkelin sisältö koostuu myös muista lähteistä.
Artikkelin sisältö keskittyy kuvaamaan muiden muassa Ukrainan tapahtumia ennen Venäjän nykyistä puolustushyökkäystä Ukrainaan.
Johdannoksi
Pohjoisamerikkalaiset tiedotusvälineet ovat massiivisesti uutisoineet Venäjän ja Ukrainan välisistä jännitteistä esimerkiksi otsikoilla ”Selitys Ukrainan tilanteesta” [”Ukraine Explained”] (New York Times, 12.8.21) ja ”Mikä on tietämisen arvoista Ukrainan ja Venäjän välisistä jännitteestä” [”What You Need to Know About Tensions Between Ukraine and Russia”] (Washington Post, 26.11.21).
Nämä “selittävät” artikkelit antavat länsimielisen näkemyksen Yhdysvaltojen ja Venäjän välisistä suhteista jopa historiallisena ulottuvuutena. Media toistaa näiden “asiantuntijoiden” kirjoituksia, joiden mukaan Yhdysvalloilla pitäisi olla aktiivinen rooli Ukrainan politiikassa ja näkemyksiä maahan kohdistuviin sotilaallisiin uhkiin.
Läntisen virallisen linjan mukaan Venäjä haastaa NATOn ja ”sääntöpohjaisen kansainvälisiin sääntöihin perustuvan järjestyksen” uhkaamalla Ukrainaan kohdistuvalla invaasiossa. Niin ikään Bidenin hallinto on “pelotellut” Venäjää, antamalla turvatakuita Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinnolle. Yhdysvalloissa on syytetty Putinia siitä, että Venäjä haluaa Krimin niemimaan nykyisen asema kautta rakentaa uudelleen Venäjän suurvaltapolitiikkaa. Krimin niemimaan asemahan ratkaistiin Kiovassa vuonna 2014 tapahtuneen lännen tukeman vallankaappauksen jälkeen demokraattisesti kansanäänestyksellä ja sotilaallisin valmiuksin, jolloin Krim liitettiin Venäjään.
Washington Post -lehden kysymykseen , ”Miksi Venäjän ja Ukrainan välillä on jännitteitä?”, näin vastaamme:
Kuten yllä sanottiin, kansanäänestyksen jälkeen 18. maaliskuuta 2014 presidentti Vladimir Putin ja myöhemmin duuma hyväksyivät päätöksen liittää Krimin niemimaa Venäjään.
Ja kuukautta myöhemmin alkoi Ukrainan hallituksen ja Venäjän tukemien joukkojen välinen aseellinen yhteenotto Itä-Ukrainassa eli Donbasissa. YK:n ihmisoikeusneuvoston mukaan Itä-Ukrainan sota on vaatinut jo yli 13 000 ihmisen hengen.
Yhdysvallat ja sen tietyt läntiset liittolaiset ovat harhaanjohtavasti luoneet mielikuvan siitä, että Krimin liittäminen Venäjän yhteyteen olisi sytyttänyt Itä-Ukrainan sodan. Tämä arvio on kuitenkin täydellistä vääristelyä, sillä siinä jätetään huomiotta Yhdysvaltojen ratkaiseva rooli jännitteiden kärjistymisessä alueella. Yhdysvalloille oli oikeastaan edullista, että Krimi liittyi Venäjään, sillä näin transatlanttinen liittouma sai tekosyy sekaantua entistä enemmän Itä-Ukrainan sotaan tukeakseen Ukrainan valtion hallintoa, Venäjän mielisiä joukkoja vastaan.
Ukraina [3] on läntisten liittolaistensa tukemana jo kahdeksan vuoden aikana rikkonut jatkuvasti vuosina 2014 ja 2015 allekirjoitettuja Minskin sopimuksia.
Yhdysvallat ja EU halusivat 2014 ja sen jälkeen kaapata Ukrainan monikansallisille suuryhtiöille
Vuoden 2014 vallankaappauksen ja liittämisen taustaa ei voida ymmärtää tarkastelematta Yhdysvaltojen strategiaa, jonka tavoitteena on avata Ukrainan markkinat ulkomaisille sijoittajille ja ohjata Ukrainan valtion harjoittaman talouden hallinnan monikansallisille jättiläisyhtiöille.
Ukrainan valtion talouden “ryöstämisessä” ylikansallisille toimijoille on ollut keskeisenä instrumenttina Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), joka operoi tukilainoilla painostaakseen hallituksia omaksumaan ulkomaisia sijoittajia suosivaan talouspolitiikkaan. Kansainvälinen valuuttarahasto on kansainvälinen järjestö, joka valvoo maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää tarkkailemalla ulkomaisia vaihtokursseja ja maksutaseita. Mutta se on rahoituspääoman ja hallitusten rahoittama sekä edustama järjestö. IMF on ollut jo vuosikymmeniä eturintamassa pyrkiessään uudistamaan taloudellisia rakenteita eri puolilla maailman valtioissa. Kuitenkin IMF on miltei poikkeuksetta aiheuttanut taloudellisilla uudistuksillaan katastrofaalisia seurauksia. Esimerkiksi Jemenin [4] sisällissota sekä Bolivian [5] vallankaappaus johtuivat molemmat IMF:n ehtojen hylkäämisestä.
[Tarkennamme, että Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF [5]) on pahamaineisen juutalaisen Rothschild-pankkiirisuvun yksityisessä määräysvallassa. Tämän määräysvallan sanelemana IMF ensitöikseen painostaa kansakuntia purkamaan rahoitussektorinsa sääntelyn, jolloin yksityiset pankit pystyvät ryöstämään niiden talouksia.]
IMF [2] on jo pitkällä aikajänteellä suunnitellut toteuttavansa Ukrainassa taloudellisia rakenneuudistuksia, joiden tarkoituksena on ollut luoda maassa suotuisat olosuhteet ulkomaisille suursijoittajille. Näihin uudistuksiin sisältyi yleinen palkkatason alentaminen, koulutustason heikentäminen, sairaan- ja terveydenhuollon tason kuihduttaminen sekä kansalaisille oikeutetun maakaasun tukien vähentäminen. Huomautamme, että terveyden- ja sairaanhoidon sektorit ovat Ukrainassa suurin työllistäjä.
Juutalaistaustainen [6] Victoria Nuland toimi [7] Yhdysvaltain poliittisten asioiden aliulkoministerinä vuosina 2013–2017 Barack Obaman ja Donald Trumpin hallinnoissa. Nuland oli yksi niistä poliittisista toimijoista, jotka ryöstivät Ukrainan poliittisen ja taloudellisen hallinnon läntisille ylikansallisille rahoituslaitoksille ja finanssi-imperiumeille. Nuland [2] ja muut hänen kaltaisensa vallankaappauskeinottelijat jankuttivat sitä, että Ukrainan hallituksen on toteutettava “tarvittavat” uudistukset. Näillä “tarvittavilla” uudistuksilla tarkoitetaan siis IMF:n ajamia taloudellisia rakenneuudistuksia.
Vuonna 2013 [2] Ukrainan presidentti Viktor Fedorovytš Janukovytš (VJ) hylkäsi aikaisemman kantansa suosia maansa taloudellisia uudistuksia. Hylkäämällä IMF:n taloudelliset uudistukset VJ luopui kaupantekoon liittyvistä integroitumiseen tähtäävistä neuvotteluista Euroopan unionin kanssa. Hän myös aloitti uudelleen talousneuvottelut Venäjän kanssa, minkä läntinen negatiivinen globalisaatio tulkitsi merkittäväksi uhaksi länsimaista taloutta kohtaan.
Washingtonin politiikalla syrjäytettiin Ukrainan laillinen presidentti
Yllä olevaan otsikkoon viitaten selvää on, että todellisuudessa juutalaismafia syrjäytti Janukovytšin hallinnon Washingtonin Euraasian politiikan avulla. Yhdysvaltojen Pro-Israel lobby, jota kutsumme myös juutalaismafiaksi, muodostavat uskomattoman tehokkaan poliittisesti organisoituneen verkoston [8], jonka tavoitteena on vaikuttaa Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaan.
Yhdysvaltojen ja Venäjän välisen kinastelun aikana juutalaismafia toteutti Janukovytšin hallituksen tuntuvan horjuttamisen. Horjuttamiskampanja huipentui vaaleilla valitun presidentin (VJ) syrjäyttämiseen tunnetussa Maidanin vallankumouksessa, joka tunnetaan myös nimellä Maidanin vallankaappauksena, joka tapahtui siis nimensä mukaisesti Kiovan Maidanin aukiolla.
Ennen vuotta 2014 Ukraina ajautui poliittiseen myllerrykseen, jota käyttivät hyväkseen poliittisissa tavoitteissaan esimerkiksi sellaiset “Pohjois-Amerikkalaiset” järjestöt kuin United States Agency for International Development (USAID) ja National Endowment for Democracy (NED).
USAID: (Yhdysvaltain kansainvälisen kehitystyön virasto)
NED: “Demokratiaa edistävä kansallinen rahasto”
[Huomautus: NED [9]-järjestössä ovat asioista päättäneet muiden muassa eläköitynyt NATO-kenraali kasaarijuutalainen1 Wesley Clark, Otto Reich, sionisti [10] Henry Cisneros, “ juutalainen” [11] Elliot Abrams ja John D. Negroponte.
Suurlähettiläs John D. Negroponte oli 1980-luvulla Yhdysvaltain lähettiläänä Hondurasissa, jolloin hänen puuhastelunsa Nicaraguassa, El Salvadorissa sekä Hondurasissa toivat hänelle lisänimen ”Herra Kuolemanpartio”.
Kuolemanpartioin toteutettavaa operaatiota nimitetään Salvador-optioksi Negroponten aiempien toimien mukaan. Sittemmin Negroponte vaikutti Irakissa ja hänen alaisensa Robert Ford Syyriassa.
NED on tehnyt yhteistyötä sionisti George Sorosin eri järjestöjen kanssa rahoittaen samoja tai vastaavia hankkeita.]
NED [12] on “juutalaismafian” tavoitteisiin sitoutunut organisaatio.
Yksi NED-järjestön johtokunnan jäsenistä on Elliott Abrams, jonka saastainen ansioluettelo alkaa jo 1980-luvun Iran/Contra-yhteyksistä ja jatkuen aina Trumpin hallinnon pyrkimyksiin kaataa Venezuelan hallinto. Vuonna 2013 NED-organisaation puheenjohtaja Carl Gershman kirjoitti Washington Postiin (26.9.13) artikkelin, jossa Ukrainaa kuvailtiin ”suurimmaksi palkinnoksi” idän ja lännen välisessä kilpailussa.
Yhdysvaltalaiset poliittiset toimijat vaikuttivat 2014 Ukrainan uuden hallituksen kokoonpanoon ja 6. helmikuuta 2014 kiihtyivät Ukrainan hallituksen vastaiset mielenosoitukset. Tässä tilanteessa vuoti julkisuuteen Yhdysvaltain aliulkoministerin juutalaisen Victoria Nulandin ja Yhdysvaltojen Ukrainan suurlähettilään Geoffrey Pyattin välinen puhelu. Puhelussa [13] nämä viranhaltijat suunnittelevat muiden muassa siitä, että keistä opposition edustajista pitäisi koota uusi hallitus. Molemmat, sekä Nuland että Pyattin olivat yhtä mieltä siitä, että juutalaistaustaisen [14] Arseniy [15] Yatsenyuk [16]in täytyisi päästä johtoon. Puhelussa sovittiin myös, että joku ”korkean profiilin” henkilö otettaisiin mukaan edistämään asioita. Tämä henkilö oli Joe Biden.
Juutalaismafia siis kaappasi Ukrainassa poliittisen ja taloudellisen vallan.
Muistutamme, että Bidenin ottaessaan vastaan presidentin viran viime vuoden alussa, hän miltei ensitöikseen valjasti [17] Valkoisen talon CIA:n, NSA:n ja rahaministeriön johtoasemat juutalaisilla. Yhdysvaltojen presidentin virkaan valittiin siis kiihkosionisti Joe Biden, joka sinetöi juutalaismafia täydellisen vallan toteutumisen Washingtonin politiikassa, rahataloudessa, mediassa ja sotakoneiston hallinnassa.
Sittemmin 22. helmikuuta epäilyttävien tarkka-ampujien tekemä verilöyly toimi ruutitynnyrinä, joka sytytti konfliktin liekkeihin Ukrainassa. Ukrainan parlamentti erotti viivyttelemättä presidentti Janukovytšin virastaan, ja ilmeisesti vastoin perustuslakia. Janukovytšin, joka tämän jälkeen pakeni maasta, kutsui syrjäyttämistään vallankaappaukseksi. Mutta Arseniy Yatsenyuk otti pääministerin viran vastaan 27. [18] helmikuuta.
Historiallisesti Krimin [2] niemimaa oli osa Neuvosto-Venäjää, kunnes se luovutettiin Ukrainan sosialistiselle neuvostotasavallalle vuonna 1954. Krimillä sijaitsee toinen kahdesta Venäjän laivastotukikohdasta, jolla on vapaapääsy sekä Mustallemerelle sekä Välimerelle, mikä avaa Venäjälle historiallisesti yhden merkittävimmistä merenkulun yhteyksistä. Ennen kuin Krim oli siirtynyt Venäjän yhteyteen, oli Yhdysvaltain tukeman Ukrainan hallituksen hallinnassa oleva Krim suuri uhka Venäjän merenkulun yhteyksille.
Krimin niemimaan väestöstä on 82 prosenttia venäjänkielisiä ja loput ovat pääsääntöisesti ukrainankielisiä ja muita ryhmiä.
Krimin liittäminen Venäjään vuonna 2014 ei ollut laitonta, vaan se oli kansanäänestyksen tulos, jossa Venäjään2 liittymistä kannatti jopa 97 prosenttia kansanäänestykseen osallistuneista.
Jo entinen ulkoministeri Paavo Väyrynen3 totesi MTV:n huomenta Suomi ohjelmassa, että Kiovassa tehtiin Yhdysvaltain tuella vallankaappaus, jonka seurauksena laillisesti valittu johto joutui poistumaan maasta. Uusi hallitus kielsi venäjän kielen käytön ja lähti hakemaan NATO-jäsenyyttä. Amerikkalaiset tiesivät, että pyrkimys Ukrainan viemiseksi NATOon, pakottaisi Venäjän ottamaan Krimin haltuunsa.
Sionistinen Ukraina lietsoo sotaa Venäjää vastaan
Juutalaiseen perheeseen syntynyt Ukrainan juutalainen presidentti Volodymyr Zelenskyin antoi 24. Maaliskuuta presidentillisen määräyksensä (№117/2021).
Määräyksessä julistetaan toimeenpantavaksi Ukrainan kansallisen turvallisuuden ja puolustusneuvoston päätöksen ”strategiasta Krimin autonomisen tasavallan sekä Sevastopolin sataman uudelleen haltuun ottamiseksi ja niin muodoin väliaikaisesti miehitetyn alueen uudelleen integroimisesta” Ukrainaan.
Yllä mainittuhan oli sodan julistus Venäjälle.
Yhdysvallat, joka on haalinut voimakkaimman valta-aseman Yhdistyneen Kansakunnan foorumissa vaikutti YK:n [2] yleiskokouksen äänestykseen siten, että siellä äänestystuloksen perusteella Krimin kansanäänestyksen tulokset haluttiin sivuuttaa Ukrainan perustuslain vastaisena. Kuitenkin samaa perustuslakia oli rikottu, kun presidentti Viktor Janukovytšin oli syrjäytetty virastaan kuukautta aikaisemmin.
Näitä yllä esitettyjä asioita ei ole julkaistu lainkaan länsimaisissa valtavirta medioissa.
Yhdysvallat haluaa laajentaa NATOa
Vuonna 2008 NATO aloitti jäsenyyden laajentumisen myös Ukrainaan. Jokainen voi ymmärtää sen, että tällöin lännen raskaasti militarisoima Ukraina muodostaa Venäjällä todellisen uhan, johon on pakko reagoida.
NATOn pääsihteeri Jeans Stoltenberg ilmoitti jo vuonna 2014, että sotilasliiton tavoitteena on suunnitelmat liittää Ukraina NATOon.
Mikäli Ukraina olisi ulkopolitiikaltaan suuntautunut enemmän puolueettomuuteen, se nähtäisiin Yhdysvalloissa vastenmielisenä ilmiönä läntisille arvoille, jotka koskevat kansallista itsemääräämisoikeutta ja suvereniteettia.
Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carterin [19] neuvonantajana kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa työskennellyt edesmennyt Zbigniew Brzezinski puolustaa kirjoituksessaan Yhdysvaltojen päätöstä aseistaa mujahideenejä Afganistanissa:
“Se salainen operaatio oli loistava idea – venäläiset jäivät afgaaniansaan, ja minunko halutaan katuvan sitä? Sinä päivänä, kun neuvostojoukot virallisesti ylittivät rajan, kirjoitin presidentti Carterille: ‘Meillä on viimeinkin mahdollisuus antaa Neuvostoliitolle oma Vietnamin sotansa.’”
Amerikkalaisprofessorin John R. Deni esitti yllä olevaan “afgaaniansaan” viitaten, että se moderninaversiona Ukrainassa palvelisi Yhdysvaltoja, jos Venäjän etuja heikennettäisiin. Denin mukaan sota Venäjän ja Ukrainan välillä synnyttäisi väkevämmän Venäjän vastaisen konsensuksen Euroopassa. Tällöin NATO voisi keskittää voimansa uudelleen päävihollistaan Venäjää vastaan. Tämä tarkoittaisi Venäjää vastaan suunnattuja talouspakotteita ja toimia, jotka heikentäisivät Venäjän armeijaa ja yleistä moraalia sekä näin ollen Putinin suosiota. Näin ollen jännitteiden lisääntyminen Venäjän ja Ukrainan välille olisi Yhdysvaltojen ulko- ja sisäpolitiikkaa tasapainottava tekijä.
Loppuhuomiot
NATOon liittyminen olisi uhka Suomen turvallisuudelle!
Valtamedian fanaattinen rummutus Suomen mahdollisen NATO-jäsenyyden puolesta kiihtyy entisestään ja Suomen poliittinen isänmaanpetturi mafia ovat viemässä maata NATO-jäsenyyteen Yhdysvaltojen ja tiettyjen EU:n maiden tuella. Venäjän ulkoministeriön mukaan sekä Suomeen että Ruotsiin kohdistetaan nyt painetta Ukrainan (Venäjän puolustushyökkäys Ukrainassa) tapahtumien perusteella liittää maita nopeutetusti Yhdysvaltojen johtamaan sotilaskoalitioon. Tämän koalition aggressiivisyys on juuri syynä Venäjän sotilaallisille vastatoimille Ukrainassa. Vastatoimilla estetään Venäjää uhkaavan NATOn laajentaminen.4
Sauli Niinistön matka Yhdysvaltoihin varmisti juutalaismafian kontrolloiman Washington politiikan ulottumisen entistä vahvemmin Suomen “ulkopolitiikkaan”. Juutalaismafialla on ilmeisenä päämääränä kolmannen maailmansodan sytyttäminen.
Suomen mahdollinen sotilasliittoon liittyminen olisi uhka Venäjän turvallisuudelle.
Näin ollen Suomen liittymisestä NATOon olisi seurauksena maallemme Ukrainan kohtalo. Pahimmassa tapauksessa jäisimme ydinsodan jalkoihin, kun tietyt eurooppalaiset NATOn jäsenmaat selvittelisivät välejään taktisin ydinasein Venäjän kanssa.
Optimistista olisi kuvitella, että ajankohtaisen Ukrainan ja Venäjän välisen konfliktin saattelemana olisivat suomalaiset NATO-kiihkoilijat järkiintyneet ja ymmärtäneet sen, että NATOn jäsenyys sekä NATO-kumppanuus eivät anna minkäänlaisia turvatakeita, eikä todellista turvaa tosi tilanteessa. Ukrainan tilanne osoittaa tämän NATO-kumppanuuden vahingollisuuden sekä turhuuden meille selvästi. Tämä sama koskee eritoten NATO-jäsenyyttä, sillä siitä ei ole turvaa.
Markku Juutinen
Lähteet
Hawkish Pundits Downplay Threat of War, Ukraine’s Nazi Ties – FAIR [1]
Russia Ukraine: Putin compares Donbas war zone to genocide – BBC News [3]
CD244: Keeping Ukraine | Congressional Dish [20]
CD195: Yemen | Congressional Dish [4]
Bolivia Asserts Economic Independence, Rejects Rothschild Banks (mintpressnews.com) [5]
Sherwin Nuland – Surgeon – Why I had to change my name – Web of Stories [6]
Victoria Nuland (brookings.edu) [7]
John Mearsheimer and Stephen (2006). London Review of Books; Walt The Israel Lobby. Lunastettavissa: https://www.lrb.co.uk/v28/n06/john-mearsheimer/the-israel-lobby [8]
Tradition Transformed: The Jewish Experience in America – Gerald Sorin – Google Böcker [11]
NATIONAL ENDOWMENT FOR DEMOCRACY – Supporting Freedom Around the World (ned.org) [9]
Board of Directors – NATIONAL ENDOWMENT FOR DEMOCRACY (ned.org) [12]
U.S. Points to Russia as Diplomats’ Private Call Is Posted on Web – The New York Times (nytimes.com) [13]
Ev_2.indd (politikym.net) [14]
Ukrainian Jews want mayor charged for slurs – Jewish Telegraphic Agency (jta.org) [15]
Who exactly is governing Ukraine? | World news | theguardian.com [16]
How Jimmy Carter and I Started the Mujahideen – CounterPunch.org [19]
_ _ _ _
1. Wesley K. Clark: A Biography
2. Yle-uutiset (2014). Krimin äänestystulos varmistui: Liki 97 prosenttia kannatti liittymistä Venäjään
3. MTV-uutiset (2018). Väyryseltä kovia väitteitä Ukrainan kriisiin: Länsimaiden toimet rikkoivat rauhan – Venäjän oli pakko vallata Krim
4. (Sputnik News US [21]
Sputnik News US [22]
Russian MFA: Possible acceptance of Sweden and Finland into NATO
would require response from Russia