- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Islantilaisraportti: rahanluontioikeus pois yksityisiltä pankeilta

Islannissa järjestettiin eilen rahauudistuskonferenssi [1], johon osallistui muun muassa maan keskuspankin johtaja, pääministerin edustaja sekä Financial Timesin Martin Wolf [2].

Kokouksessa julkistettiin Islannin pääministerin toimiston kansainväliseltä KPMG-tilintarkastusyhtiöltä tilaama selvitys siitä, kuinka maan pankkijärjestelmä voitaisiin uudistaa. Tavoite on luoda rahoitusjärjestelmä, joka palvelee koko yhteiskuntaa pienen finanssieliitin sijaan.

KPMG:n ”Money Issuance. Alternative Monetary Systems” –niminen selvitys on nyt luettavissa englanniksi TÄÄLLÄ [3]. Magneettimedia tiivistää selvityksen rakenteen ja tärkeimmät huomiot.

Selvitys alkaa avainkäsitteiden, kuten rahan, keskuspankin rahapolitiikan sekä määrällisen elvyttämisen (QE) [4] määrittelyllä.

Rahauudistuksen kannalta erityisen tärkeitä termejä ovat muun muassa: kansalaisosinko (People’s QE) eli määrällisen elvyttämisen muoto, jossa keskuspankin rahat suunnataan rahoitusmarkkinoiden sijaan konkreettisiin julkisiin hankkeisiin; helikopteriraha eli uuden rahan ohjaaminen suoraan kotitalouksille kokonaiskysynnän kasvattamiseksi; julkinen rahajärjestelmä eli malli, jossa vain valtio voi laskea uutta rahaa kiertoon; täysi raha (Sovereign Money) eli julkisen vallan luoma raha.

Selvityksen mukaan täyden rahan järjestelmässä rahanluontioikeus tahdotaan siirtää yksityisiltä liikepankeilta valtiolle ja/tai kansalliselle keskuspankille.

KPMG:n mukaan täyden rahan järjestelmässä talletukset siirrettäisiin yksityisten pankkien taseen vastattavista keskuspankille. Yksityiset pankit eivät voisi enää luoda uutta rahaa myöntämällä lainaa, minkä lisäksi asiakkaiden tekemät tilisiirrot eivät vaikuttaisi enää niiden taseeseen.

Täyden rahan mallissa valtio voisi luoda uutta rahaa kiertoon esimerkiksi lyhentämällä julkista velkaa tai käynnistämällä julkisia hankkeita, jotka toisivat tuloja yrityksille ja kotitalouksille. Täyden rahan järjestelmään siirtyminen ei KPMG:n mukaan muuttaisi pankkien tavallisten asiakkaiden arkea.

KPMG viittaa Englannin keskuspankin julkaisemaan artikkeliin, jonka mukaan täyden rahan malli voisi johtaa pysyvästi suurempaan bruttokansantuotteeseen, sillä se laskisi reaalikorkoja pysyvästi, pienentäisi verotaakkaa ja leikkaisi rahansiirtokuluja.

Iceland-Monetary-Reform-Create-Money-No-Banks-Required-01 [5]

Asiantuntijat ovat puhuneet täyden rahan puolesta jo vuosikymmeniä

KPMG kävi selvitystä varten läpi suuren määrän akateemisia tutkimuksia, joissa täyden rahan järjestelmää on käsitelty. Selvityksessä summataan kaikkien tutkimusten tärkeimmät löydökset.

KPMG:n mukaan kaikki tutkijat olivat yhtä mieltä siitä, että täyden rahan järjestelmä pienentäisi sekä julkisen että yksityisen velan määrää, pitäisi inflaation kurissa ja laskisi huomattavasti pankkitoimintaan liittyviä riskejä.

KPMG kuitenkin huomauttaa, että tulevaisuudessa tutkijoiden on selvitettävä muun muassa seuraavat asiat: mikä olisi paras julkisen rahajärjestelmän rakenne, kuinka nykyisestä järjestelmästä tulisi siirtyä uuteen, ja millaista rahapolitiikkaa keskuspankin tulisi tehdä täyden rahan järjestelmässä.

Selvityksessä todetaan, että täyden rahan järjestelmästä käytiin aikoinaan paljon julkista keskustelua, mutta keskustelu loppui 1940-luvulla.

Yhdysvalloissa 1929 alkaneen pörssiromahduksen jälkimainingeissa tutkijat ehdottivat Chicagon suunnitelmaksi kutsuttua täyden rahan järjestelmää, koska yksityinen pankkijärjestelmä ruokkii keinottelua, epävakautta ja pankkikriisejä.

Chicagon suunnitelma sai paljon kannatusta taloustieteilijöiltä, mutta yksityisten rahoittajiensa asiaa ajaneet korruptoituneet poliitikot estivät täyden rahan järjestelmään siirtymisen.

Maaliskuussa 2015 kovasta pankkikriisistä kärsineen Islannin pääministeri tilasi kuitenkin Frosti Sigurjónssonilta selvityksen täyden rahan järjestelmästä. Sigurjónsson kirjoitti raportissaan:

”[Pankkien] ongelmia ei kyetä ennaltaehkäisemään, ellei ongelmien juurille mennä. Olisi parasta, jos rahanluontioikeus varattaisiin vain valtion omistamalle keskuspankille. On tärkeä erottaa toisistaan viranomaiset, jotka päättävät yhtäältä uuden rahan luomisesta ja toisaalta rahan kohdentamisesta.

Tämä tulee pienentämään huomattavasti rahoituksen riskejä ja epävakautta. Velan määrä yhteiskunnassa tulisi pienenemään huomattavasti. Uuden rahan luomisesta aiheutuvat voitot ohjautuisivat yhteiskunnalle yksityisten pankkien sijaan. […]

Islanti on itsenäinen valtio, jolla on oma valuutta. Meillä on vapaus uudistaa rahoitusjärjestelmäämme ja tehdä siitä vakaampi.”

KPMG muisuttaa, että rahaan ja sen syntyyn liittyy paljon sitkeitä myyttejä. Monet esimerkiksi uskovat edelleen, että keskuspankit voivat varantovaatimusten avulla vaikuttaa suoraan siihen, paljonko rahaa on kierrossa.

Tämä ei ole kuitenkaan totta. Rahanvalta on nykyään kokonaan yksityisen sektorin käsissä.

blacktuesday [6]

Mitä rahauudistus käytännössä tarkoittaisi?

KPMG:n mukaan täyden rahan järjestelmässä rahapoliittinen komitea voisi päättää uuden rahan luomisesta. Uutta rahaa voisi tuoda yhteiskuntaan joko suoraan tai yksityisten pankkien kautta.

Mikäli uudella rahalla lyhennettäisiin julkista velkaa, valtionlainoihin sijoittaneet saisivat arvopapereiden vastineeksi aitoa keskuspankkirahaa. Toisaalta rahaa voisi myös laittaa kiertoon julkisten hankkeiden, kuten infrastruktuurin rakentamisen, kautta.

Täyden rahan järjestelmä muuttaisi rahansiirtokäytäntöjä. Nykyjärjestelmässä kahden eri pankin asiakkaiden välinen tilisiirto pienentää ostajaosapuolen pankin varallisuutta ja kasvattaa myyjäosapuolen pankin tasetta. Ostajaosapuolen pankki joutuu korvaamaan tappion tavalla tai toisella.

Täyden rahan järjestelmässä pankkien asiakkaiden väliset rahansiirrot eivät vaikuttaisi pankkien taseisiin. Vain rahan rekisteröity omistus muuttuisi. Järjestelmä vastaisi pitkälti nykyistä arvopaperikaupan selvitysmenetelmää.

Tuoreet aloitteet ovat tyssänneet lobbaajien ja globalistien vastustukseen

KPMG:n selvityksessä todetaan, että julkista keskustelua täyden rahan järjestelmästä on viime aikoina käyty Islannin lisäksi Yhdysvalloissa, Britanniassa, Hollannissa ja Sveitsissä.

Aloitteet ovat yleensä tyssänneet kansainvälisyysaatetta ajaviin virkamiehiin sekä voittojensa supistumisesta huolissaan olevien yksityisten rahoitusmarkkinoiden lobbaajiin. Täyden rahan järjestelmä tulisi kuin tulisikin supistamaan pankkiirien ja suursijoittajien varallisuutta suhteessa muuhun yhteiskuntaan, minkä vuoksi eliitti vastustaa rahauudistusta.

Yhdysvalloissa kongressin Dennis Kucinich laati 2010–2011 NEED-lakialoitteen (The National Emergency Employment Defence), jonka mukaan kyky luoda uutta rahaa tulisi varata yksinoikeudella valtiovarainministeriölle. Kucinichin mukaan rahauudistus olisi hyväksi koko yhteiskunnalle, sillä se mahdollistaisi täystyöllisyyteen tähtäävän politiikan. Aloite ei mennyt kuitenkaan läpi.

Britanniassa 2010 professori Richard Werner sekä kaksi kansalaisjärjestöä tekivät aloitteen täyden rahan järjestelmään siirtymisestä. Laki ei olisi kokonaan estänyt yksityisiä liikepankkeja luomasta uutta rahaa. Aloite ei kuitenkaan koskaan edennyt parlamenttiin asti.

Islannissa parlamentti alkoi käsitellä täyden rahan aloitetta ensimmäisen kerran 2012. Aloite sai paljon positiivista palautetta kaikilta muilta paitsi keskuspankilta sekä yksityisten rahoitusmarkkinoiden IFSA-lobbausjärjestöltä.

Keskuspankki vastusti aloitetta siksi, että täyden rahan järjestelmään siirtyminen tekisi Islannista oudokin muiden maiden silmissä. Keskuspankki pelkäsi, että yksityistä sektoria palveleva kansainvälinen finanssiyhteisö eristäisi Islannin, jos siellä pankit alkaisivatkin palvella koko yhteiskuntaa.

Myös IFSA:n mukaan Islannin tulee tehdä politiikkaa globalistisesta näkökulmasta: ”Islannin finanssijärjestelmän täytyy olla linjassa Euroopan unionin järjestelmän kanssa. […] Siksi IFSA:n mukaan on turha edes ryhtyä tutkimaan täyden rahan järjestelmän mahdollisia hyöty- ja haittapuolia.”

Lopulta parlamentti päätti olla äänestämättä koko aloitteesta. Globalismi ajoi kansallisen edun edelle.

Kansainvälinen järjestelypankki BIS. [7]

Kansainvälinen järjestelypankki BIS.

”Islanti voisi olla kansainvälinen edelläkävijä”

2015–2016 aihe nousi Islannissa jälleen kuitenkin pinnalle. Viiden eri puolueen edustajat suosittelivat, että maahan perustettaisiin komissio, joka tutkisi rahauudistuksen mahdollisuutta. Asiasta ei ole tehty vielä lopullista päätöstä.

IFSA vastustaa aiheen käsittelyä edelleen, mutta keskuspankki on pyörtänyt linjaansa ja todennut, että julkinen keskustelu rahanluontioikeudesta on positiivinen asia.

Arvostettu talousjulkaisu Financial Times on KPMG:n mukaan osoittanut useaan otteeseen tukea Islannin rahauudistukselle. Lehti on esimerkiksi kirjoittanut:

”Reykjavíkin kannattaa antaa täyden rahan kokeilulle mahdollisuus. Islantia paljon suuremmillakin valtioilla on ollut kovia ongelmia selvitä talousvaikeuksista perinteisin keinoin.

Islanti voisi olla kansainvälinen edelläkävijä. Mikäli se uudistaisi pankkijärjestelmänsä, valtio voisi saada takaisin ainakin osan menettämästään taloudellista itsenäisyydestä.

Hollannissa parlamentti on käsitellyt täyden rahan järjestelmää 2015 ja 2016, koska sitä vaatinut kansalaisaloite keräsi yli 100 000 allekirjoitusta. Aiheen puiminen tulee jatkumaan.

Myös Sveitsissä täyden rahan kansalaisaloite sai suuren suosion – yli 111 000 allekirjoitusta. Täydestä rahasta tullaan järjestämään Sveitsissä kansanäänestys.

Sveitsi on kuitenkin yksityisten pankkien ylivaltaa ajavan kansainvälisen keskuspankkiyhteisön päämaja (”keskuspankkien keskuspankki” BIS [8] sijaitsee Sveitsissä), minkä vuoksi eliitti on suhtautunut hankkeeseen erittäin vihamielisesti.

Sveitsin liittoneuvosto tyrmäsi idean heti ja vetosi siihen, että vanhoista kaavoista poikkeaminen merkitsee aina riskinottamista, vaikka täyden rahan järjestelmään liittyvistä suurista riskeistä ei olisikaan toistaiseksi lainkaan näyttöä.

Sveitsin pankkiirien SBA-lobbausjärjestö puolestaan jyrähti, että se ”vastustaa jyrkästi täyden rahan aloitetta”. SBA:n mukaan yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisempi pankkijärjestelmä vaarantaisi Sveitsin ”kansainvälisen roolin” finanssikeskuksena.

KPMG listaa selvityksen loppuosassa rahauudistuksen hyötyjä ja haasteita. Muutamia merkittävimpiä hyötyjä ovat mahdollisuus täystyöllisyyteen, pienempi velkaantumisaste, vakaampi pankkijärjestelmä, kyky hankkiutua valtionvelasta turvallisesti eroon sekä kyky tasoittaa suhdanteita.

Myös asumisesta tulisi selvityksen mukaan huomattavasti halvempaa täyden rahan järjestelmässä.

 

Lue myös:

Keskuspankki: yksityinen vai julkinen loinen? [9]
Juutalaiset, pankit, koronkiskonta [10]
Rahan ja koronkiskonnan tyrannia [11]
Hitler ja pankkiirit: korko-orjuuden murtaminen [12]
Muutama pankki omistaa kaiken [13]
Suomea johtaa mafia [14]
Avoin kirje tulevalle pääministerille [15]