- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Influenssan homeopaattinen hoito: toimintaperiaate, viisaus ja tieteellinen näyttö

On jälleen se aika vuodesta kun valtamedia liehittelee suurinta rahoittajaansa, lääketeollisuutta, auttamalla levittämään pelkoa ja pakokauhua vuosittaisesta ”influenssaepidemiasta”. Usein valtamedia käyttää lähteenä tarkoitushakuisesti tulkittuja tilastoja, joiden perusteella tehtyjen johtopäätösten mukaan kuolet tai sairastut vakavasti jos et ota rokotetta. Tämä siitäkin huolimatta vaikka Hengityselinyhdistys myöntää, että suurin osa influenssaan liitetyistä kuolemantapauksista ei johdu itse sairaudesta vaan keuhkokuumeesta.1 [1]

Tilastoilla pelaaminen on harvinaista lääketieteessä ja tieteessä paitsi jos asia liittyy lääketeollisuuden (tai jonkin muun teollisuudenalan) bisneksiin, jolloin vanha sanonta ”valhe, emävalhe, tilasto” pitää paikkansa (eli tilastoilla herätetään pelkoa ja kasvatetaan lääkkeiden myyntiä). Media ei huomioi lainkaan sitä tosiasiaa, että viime vuoden influenssarokotteen tehokkuusaste oli vain 42 prosenttia2 [2], tosin 2014 ja 2015 influenssarokotteen tehokkuusaste oli vain 23 prosenttia (eikä käytännössä mikään valtavirtainen media uutisoinut asiasta).

Influenssan tapauksessa ongelma ei ole niinkään itse tauti vaan vääränlainen hoito. Sairastuneet syövät aspiriinia tai asetaminofeeniä ”jotta kuume laskisi”, mikä on haitallisinta mitä voit tehdä itsellesi, sillä ellei kuumetta ole yli 39,5 C (mikä on hyvin harvinaista muilla kuin pienillä lapsilla).

Lääkärit pitävät kuumetta yhtenä elimistön tärkeimmistä suojausmekanismeista. Kuume on yksi niistä tavoista jolla elimistö puolustautuu virustartuntaa vastaan. Kuumeinen keho erittää normaalia enemmän interferonia, kemikaalia, joka estää virusten lisääntymistä. Jos sairastunut käyttää kuumetta laskevaa lääkettä, keho erittää vähemmän interferonia, jolloin virus kykenee lisääntymään tehokkaammin kehossa.

Monet lääkärit eivät tunnu antavan arvoa kehon sisäiselle kyvylle torjua taudinaiheuttajia. Ammattitaitoinen lääkäri tai parantaja pyrkii tukemaan kehon luontaisia puolustusmekanismeja tartunnan taltuttamiseksi kuumetta alentavien lääkkeiden asemesta. Todellinen syy sille miksi 1918-1919 influenssaepidemia tappoi niin suuren määrän ihmisiä ei ollut virustartunta vaan tuoreen lääkkeen, aspiriinin, ylenpalttinen käyttö.3 [3]

New Yorkin kuolleisuusaste oli varsin matala muihin Yhdysvaltain suurkaupunkeihin nähden4 [4], mikä johtui osittain siitä, että kaupungin terveysasioista vastasi tri Royal Copeland, homeopatiaa harjoittanut lääkäri, joka puhui aspiriinin käyttöä vastaan ja suosi turvallisempia luontaismenetelmiä, kuten homeopaattisia rohtoja.5 [5]

Myöhemmin Copeland valittiin New Yorkin osavaltion senaattoriksi kolmeen otteeseen, ja hän kirjoitti kuuluisan Federal Food, Drug and Cosmetic Act of 1938 –lain, mikä on yksi tärkeimmistä koskaan kirjoitetuista kuluttajasuojalaeista koska nyt Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) saattoi säännellä lääkkeitä – ja koska sen myötä liittovaltio tunnusti homeopaattiset rohdot ”lääkkeiksi”.

Homeopatia ja influenssa – viisaus, toimintaperiaate ja tieteellinen näyttö

On yleisesti tunnustettu tosiasia, että jokainen elävä organismi, myös ihmiskeho, on valmis tekemään äärimmäisiä tekoja selviytyäkseen. Toimiessaan näin se voi aiheuttaa ja aiheuttaakin oireita puolustautumis- ja sopeutumistoimenpiteinä torjuakseen taudinaiheuttajia tai stressiä. Ihmiskehon altistuessa influenssavirukselle keho nostaa kuumeen puolustustautuakseen ja tuhotakseen viruksen. Kuumeessa keho tuottaa enemmän T-soluja ja B-soluja jotka auttavat taistelemaan virustartuntaa vastaan.

Homeopaattisten rohtojen viisaus ja toimintaperiaate perustuu ajatukselle, että oireita ei lievitetä kuumetta alentavilla lääkkeillä vaan annetaan nanokokoinen annos rohtoa, joka aiheuttaa kuumetta tai influenssalle tyypillisiä oireita, mikä tehostaa henkilön omaa vastustuskykyä. Ei siis ihme että ensimmäinen lääketieteen Nobelin saanut tiedemies oli tri Emil Adolf von Behring, joka kehitti jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteet. Voitettuaan Nobel-palkinnon von Behring myönsi että hän sai idean löytöihinsä homeopatiasta.6 [6]

Vaikka äärimmäisen pienillä nanokokoisilla annoksilla ei uskottu olevan biologisia vaikutuksia, uudet edistysaskeleet nanolääketieteen ja nanofarmakologian alalla todistavat nanokokoisten lääkeannosten merkittävän tehon. 2015 julkaistu raportti arvioi että nanolääketieteen markkinoiden arvo on yli 130 miljardia dollaria.7 [7] On vain ajan kysymys milloin lääkärit, tieteilijät ja tavalliset ihmiset tajuavat että homeopatia on ”alkuperäistä nanolääketiedettä”.

Pointtina siis se että kehomme tuottaa hormoneja ja soluviestinnässä käytettäviä yhdisteitä, jotka vaikuttavat nanokokoisina annoksina.8 [8] Lisäksi eräässä arvostetuimmista tiedejulkaisuista, American Chemical Societyssa, julkaistiin tutkimus jossa vahvistettiin että homeopaattiset annokset, jopa kaikkein laimennetuimmat, sisältävät vaikuttavan määrän nanoannoksia, mikä vahvistettiin kolmen erityyppisen spektroskopian avulla.9 [9]

Homeopaattinen immunoterapia – homeopaattiset rohdot jotka vahvistavat vastustuskykyä

Vallitsevan käytännön mukaan homeopaattisia rohtoja ei määrätä yksittäisiä sairauksia vaan esiintyviä oireita silmällä pitäen. Esimerkiksi jollakin influenssaa sairastavalla voi esiintyä erityisiä oireita (kuumetta, särkyä, päänsärkyä etulohkossa joka pahenee liikuttaessa päätä, halu juoda jotain viileää, ärtymys sekä halu vetäytyä omiin oloihin), joka vaatii eri rohtoa kuin toinen (esimerkiksi henkilö jolla esiintyy kuumetta, voimakasta uupumusta, päänsärkyä takaraivossa, mutta ei janota).

Itse asiassa homeopaattisen näkökulmasta on hyvin erikoista että ihmisten mielestä on järkevää hoitaa kaikkia samalla lääkkeellä vaikka samaa tautia sairastavilla voi esiintyä täysin erilaisia oireita. Kuitenkin homeopatiassakin on rohtoja, jotka voivat tepsiä eri ihmisillä erilaisista oireista huolimatta.

Oscillococcinum on esimerkki homeopaattisesta rohdosta joka tehoaa monilla influenssaa sairastavilla, vaikka kliinisen kokemuksen mukaan se toimii kaikkein tehokkaimmin kun sitä käytetään 48 tunnin sisällä influenssaoireiden alkamisesta. Suurin osa homeopaattisista rohdoista valmistetaan kasvikunnan tuotteista tai mineraaleista, mutta Oscillococcinum on poikkeus sillä sitä valmistetaan ankan maksasta ja sydämestä.

Vaikka näiden raaka-aineiden käyttö saattaa alkuun kuulostaa omituiselta, kaikki käy järkeen kun tiedetään kuinka influenssa leviää. Epidemiologit ovat osoittaneet että monet linnut, kuten myös ankat, kantavat influenssaviruksia ruoansulatuskanavassaan. Suurin osa ihmisistä on kuullut ”lintuinfluenssasta”, johon myös tämä rohto viittaa.

Se että homeopaatit ovat käyttäneet Oscillococcinumia vuodesta 1925 lähtien vahvistaa sen että homeopaatit ovat hyödyntäneet täsmällistä ja huippumodernia lääketieteellistä tietämystä lähes sata vuotta aiemmin kuin moderni lääketiede. Tätä homeopaattista rohtoa käyttävät altistuvatkin hyvin pienille määrille eri influenssaviruskantoja, minkä vuoksi rohtoa voidaan pitää homeopaattisena immunoterapiana.

Tieteellinen näyttö osoittaa, että homeopatia auttaa influenssaan

Vertaisarvioiduissa lääketieteen julkaisuissa on julkaistu lukuisia tieteellisiä tutkimuksia, joissa Oscillococcinumin on osoitettu toimivan. Eräässä laajamittaisessa tutkimuksessa, johon osallistui 487 potilasta, havaittiin että lähes yhtä moni Oscillococcinumia saanut potilas toipui influenssasta 48 tunnin sisällä kuin ne joille annettiin lumelääkettä (17 prosenttia vs 10 prosenttia).10 [10] Erityisen mielenkiintoista tässä tutkimuksessa oli siitä kirjoitettu lyhyt artikkeli The Lancetiin.

Artikkelin otsikko oli ”Quadruple Blind Study”11 [11] (suom. Nelisokkotutkimus). Koska suurin osa lääkäreistä ja valistuneista kuluttajista tietää ”kaksoissokko”tutkimukset, vain harvat eivät tiedä mitä ”nelisokko”tutkimukset ovat. The Lancetin artikkelissa esitettiin kysymys: mitä tapahtuisi jos tutkimuksen lukija ei tietäisi tuloksia? He kuvailivat tutkimusta mainitsematta mitä hoitoa annettiin, ja he kuvailivat tilastollisesti merkitseviä tuloksia, jotka vahvistavat että hoidolla on positiivinen vaikutus.

Seuraavaksi The Lancet esitti provosoivan kysymyksen: mitä ajattelet tuloksista kun kuulet että hoidossa käytettiin homeopaattista rohtoa? Artikkelin kirjoittaja myös mainitsi että ”7 prosenttiyksikön ero tehossa luokiteltaisiin merkittäväksi monissa lääketutkimuksissa.”

Toinen tutkijaryhmä suoritti satunnaistetun kaksoissokkotutkimuksen, johon osallistui 372 potilasta (188:lle annettiin Oscillococcinumia ja 187:lle lumelääkettä) kumpaakin sukupuolta, ikähaarukka 12-60, joiden ruumiinlämpötila oli 38 °C, lihaskipuja, päänsärkyä ja vähintään yksi seuraavista oireista: vilu, rintakipu, selkäkipu, yskä, nenän limakalvojen ärtyminen tai epämukavuuden tunne.12 [12]

Potilaat saivat päivittäin kolme putkellista Oscillococcinumia tai lumelääkettä (aamulla, iltapäivällä ja illalla) kolmen päivän ajan. Tutkimuksen tulokset osoittavat suuren tilastollisesti merkitsevän eron kahden ryhmän välillä, mitä tulee oireiden katoamiseen 48 tunnin jälkeen (19,2 prosenttia Oscillococcinum-ryhmässä verrattuna 17,1 prosenttiin lumelääkeryhmässä) ja oireiden lievittymiseen (43,7 prosenttia verrattuna 38,6 prosenttiin lumelääkkeellä; p = 0,0028).

Lisäksi lumelääkeryhmässä käytettiin hieman enemmän muita lääkkeitä sekä useita lääkkeitä samanaikaisesti. Vain 13,8 prosenttia Oscillococcinum-ryhmässä käytti kahta tai kolmea lääkettä (kipulääkkeitä ja reumalääkkeitä) kun taas lumelääkeryhmässä vastaava luku oli 19,6 prosenttia.

Toinen tarkasteltu parametri oli töihin palanneiden potilaiden prosentuaalinen osuus, joka oli korkeampi Oscillococcinum-ryhmässä sekä kaksi päivää sairauden alkamisen jälkeen (16,3 prosenttia verrattuna 9,3 prosenttiin) ja neljän päivän kuluttua, eron ollessa merkittävä.

Homeopaattinen hoito lyhensi influenssan kestoa

Cochrane-verkosto on kansainvälisesti arvostettu tutkimusryhmä, joka arvioi tieteellisiä tutkimuksia. Vuonna 2004 he kävivät läpi seitsemän tutkimusta, joissa tarkasteltiin Oscillococcinumin käyttöä influenssan hoidossa tai ennaltaehkäisyssä.13 [13] Neljä hoitotutkimusta (n = 1194) ja kolme ennaltaehkäisytutkimusta (n = 2265) arvioitiin.

Vain kahdessa tutkimuksessa oli kerätty riittävästi informaatiota jotta täydellinen tietojen tarkastelu olisi mahdollista, ja molemmissa näistä tutkimuksista käytettiin rohtoa influenssan tai influenssan kaltaisen taudin hoitoon (mainitut kaksi tutkimusta olivat ne joita tarkasteltiin).

Oscillococcinum-hoito lyhensi influenssan aiheuttamien oireiden kestoa 0,28 päivällä (95 prosentin luottamusväli 0,50-0,60). Oscillococcinum myös nosti todennäköisyyttä että potilas piti hoitoa tehokkaana (suhteellinen riski 1,08; 95 prosentin luottamusväli 1,17, 1). Tässä katsauksessa myös todettiin että työhön palaamiseen tarvittavien päivien määrä aleni tilastollisesti merkittävät 0,49 päivää (95 prosentin luottamusväli 0,89-0,08) verrattuna kontrolliin (keskimäärin 4,1 päivää).

Hoidon suhteellinen riski oli 0,60 (0,37-0,98), mikä tarkoittaa että Oscillococcinum-hoitoa tehottomana pitäneiden osuus oli 0,6 verrattuna 1,0 lumeryhmässä (huomattava 40 prosentin ero). Tutkimuksen arvioineet tutkijat pitivät tuloksia ”lupaavina”, vaikkakaan eivät riittävän vahvoina jotta Oscillococcinumia voitaisiin suositella ”ensimmäisen linjan” hoitona influenssaan tai influenssan kaltaisiin oireyhtymiin.

Mitä tulee Oscillococcinumin käyttöön flunssan ehkäisyssä, tutkijat havaitsivat ettei siitä ollut hyötyä. On kuitenkin syytä korostaa ettei Oscillococcinumia valmistava yritys markkinoi rohtoa flunssan ”ennaltaehkäisyyn”, ainoastaan sen hoitoon (ja muihin ”influenssan kaltaisiin” oireyhtymiin).

Vuonna 2012 Cochrane-verkoston uudessa analyysissä Oscillococcinumista heidän johtopäätöksensä oli konservatiivisempi kuin aiemmissa analyyseissä.14 [14]

Vuoden 2012 analyysissä todettiin: ”Vaikka neljän muun kliinisen tutkimuksen (osallistujia yhteensä 1196) viittaavat siihen että Oscillococcinum lievittää influenssaoireita 48 tunnissa, tämä voi johtua virheistä tutkimusmenetelmissä.” Toisin sanoen vaikka näistä tutkimuksista kaksi oli kaksoissokkoutettuja, satunnaistettuja ja plasebokontrolloituja, nämä tutkimukset eivät saavuttaneet tutkimusten laatustandardeja minkä vuoksi tulokset voivat olla virheellisiä.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että noin 99 prosenttia nykyään suoritetuista ja vertaisarvioiduissa lääketieteen julkaisuissa julkaistuista kliinisistä tutkimuksesta voitaisiin arvioida sisältävän ”mahdollisia virheitä”.

Muita tutkimuksia, jotka käsittelevät homeopaattisia rohtoja

Homeopaattiset rohdot ovat yllättävän suosittuja lääkäreiden keskuudessa Brasiliassa. Itse asiassa Brasiliassa on 15 000 lääkäriä jotka ovat erikoistuneet homeopatiaan, mikä tekee siitä 16. suurimman lääkärikunnan 61 erikoistumisalan joukossa.15 [15]

Vielä vakuuttavampaa on se että lukuisat brasilialaiset julkisterveydelliset virastot ovat tutkineet homeopaattisten rohtojen tehoa ja suositelleet niiden käyttöä. Tutkimuksissa homeopaattisten rohtojen käytöstä denguekuumeen hoidossa on saatu positiivisia tuloksia,16 [16] mikä on erityisen tärkeää koska tavallisista lääkkeistä on vain vähän hyötyä.

Petrópolisissa (suurkaupunki Brasiliassa) Brasilian julkisterveydellinen järjestelmä suoritti kliinisen tutkimuksen, jossa tutkittiin influenssan ehkäisyä 1-5-vuotiailla lapsilla.17 [17] Rohdot valittiin pääasiassa koeputkiviljelmillä saatujen tulosten (InfluBio, joka on vahvuudeltaan 30X, influenssaviruskantoihin [A/Victoria/3/75 (H3N2)]) ja menestyksekkään kvantitatiivisen kliinisen kokemuksen pohjalta (Homeopaattinen kompleksi, joka koostui streptokokkista ja stafylokokkista ja inaktivoidusta influenssaviruksesta 30X laimennoksella).

Koehenkilöille tehtiin selväksi tutkimuksen luonne, minkä jälkeen heidät jaettiin sattumanvaraisesti, sokkona, kolmeen koeryhmään: homeopaattinen kompleksi, lumelääke ja InfluBio. Kuukauden kuluttua tutkimuksen aloittamisesta Brasilian julkisen terveydenhuollon viranomaiset kirjasivat ylös jaksoja jolloin esiintyi flunssaa ja akuutteja hengitystieinfektioita. Nämä jaksot rekisteröitiin yhdeltä vuodelta (2009-2010). 600 lapsesta 445 (74,17 prosenttia) suoritti tutkimuksen loppuun (homeopaattinen kompleksi: 149, lumelääke: 151, InfluBio: 145).

Tässä kliinisessä tutkimuksessa havaittujen influenssa- ja hengitystieinfektiojaksojen määrä oli pieni. On kuitenkin syytä huomioida että homeopatiaryhmien ja lumelääkeryhmän välillä oli eroja (p < 0,001). Ensimmäisenä vuonna intervention jälkeen neljälläkymmenelläkuudella sadastaviidestäkymmenestäyhdestä (30,5 prosenttia) lapsesta lumelääkeryhmässä esiintyi kolme tai useampi influenssan tai akuutin hengitystieinfektion jakso, tosin homeopaattista kompleksia käyttäneiden 149:än lapsen ryhmässä ei esiintynyt yhtään jaksoa, ja InfluBio:ta saaneen 145:en lapsen ryhmässä esiintyi vain yksi jakso (1 prosentti).

Tutkijat tekivät johtopäätöksen että homeopaattisten rohtojen käyttö vähensi symptomaattisten influenssa- ja hengitystieinfektiojaksojen lukumäärää lapsilla, minkä vuoksi homeopatian profylaktista potentiaalia tulisi tutkia jatkotutkimuksissa.

Yhdysvalloissa ei ole tutkittu homeopaattisten influenssavirusannosten käyttöä influenssan ehkäisyssä. Eurooppalaisten kokemusten pohjalta valitussa suositussa menetelmässä on hyödynnetty Influenzinum 9C:tä käyttäen vuosittain vaihtuvaa kolmea yleisintä influenssaviruskantaa.

Yleensä suositellaan viittä annosta, yksi annos viikossa neljän viikon ajan ja viides annos kuukauden kuluttua. Vaikka homeopaattisilla Influenzinum-annoksilla ei ole suoritettu kliinisiä tutkimuksia, Influenzinum 30C:tä on tutkittu yhdessä in vitro -tutkimuksessa.18 [17] Tässä tutkimuksessa Influenzinum 30C:n aikaansaamia solutason muutoksia analysoitiin optisella mikroskoopilla ja elektronimikroskoopilla, kolorimetrisin menetelmin. Glykolyyttistä aineenvaihduntaa (PFK-1) tutkittiin spektrofotometrisin menetelmin.

Lisäksi tuumorinekroositekijä-α:n (TNF-α:n) tuotanto J774.G8-makrofagisoluissa määritettiin ELISA-menetelmällä ennen H3N2-influenssavirustartuntaa ja hoitoa ja sen jälkeen. Influenzinumin ei tiedetä aiheuttavan sytotoksisia vaikutuksia mutta sen tiedetään saavan aikaan morfologisia muutoksia koiraeläinten Madin-Darby-munuaissoluissa (MDCK). 30 päivän kuluttua mitoosiasteessa tapahtui tilastollisesti merkitsevää kasvua (p < 0,05) kontrolliin nähden.

Munuaissolujen mitokondrioiden aktiivisuus muuttui hoidon jälkeen 10-30 päivän ajaksi. Hoito laski merkittävästi PFK-1:n aktiivisuutta. Bioterapiastimuloiduissa J774.G8-makrofageissa TNF-α kasvoi tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,05) kun solun supernatanttia analysoitiin.
Tutkijat päättelivät että Influenzinum 30C muutti MDCK- ja J774G8-solujen rakenteellisia ja biokemiallisia piirteitä.

Muut homeopaattiset rohdot influenssaan

Edellä mainittujen homeopaattisten rohtojen yleisimmin käytetyt potenssit ovat 6X, 6C, 12X, 12C tai 30X ja 30C.

 

Lähde: Mercola.com [18]

Lue myös: Homeopaattisista rokotteista vaihtoehto tavanomaisille rokotteille? [19]