Maailman valuuttarahasto IMF ehdottaa, että IMF:n SDR- yksikköä voitaisiin käyttää maailmanlaajuisena rahana. IMF-johtaja Dominique Strauss-Kahn kertoi asiasta brittiläiselle The Guardian-lehdelle.
Strauss-Kahn uskoo, että IMF:n SDR-yksikkö sopisi dollaria paremmin kansainväliseen hinnoitteluun sekä dollarin vaihtoehdoksi keskuspankkien valuuttavarannoissa. SDR on lyhenne sanoista Special Drawing Rights.
Strauss-Kahn uskoo, että SDR:n käyttö globaalissa vaihtokaupassa toimisi puskurina valuutanvaihdon volatiliteetille. SDR:n käyttö voisi myös luoda kokonaan uuden luokan vararahastoja.
Strauss-Kahn pelottelee maailman joutuvan kaaokseen: ”Globaali epätasapaino on tullut takaisin, täsmälleen samat huolenaiheet, jotka meillä oli ennen kriisiä -pääoman liikkuminen, valuuttakurssipaineet, kasvavat ylijäämärahavarannot. Jos näitä ongelmia ei ratkaista, niissä on seuraavan kriisin siemen.”
SDR-idea on peräisin vuodelta 1969, jolloin se kehitettiin tukemaan Bretton Woods-valuutanvaihtojärjestelmää. Kun Bretton Woods romahti muutamaa vuotta myöhemmin, SDR unohdettiin. Viime vuosina YK:n alainen, yksityisesti omistettu IMF on voimakkaasti puskenut SDR-pohjaista globaalin maailmanvaluutan ideaa ja vuonna 2009 esiteltiin jo mallikolikkokin.
Arvostelijat IMF:n sisällä ovat huomauttaneet, että IMF on osasyyllinen globaaliin talouskriisiin, koska se oli täysin ryhmäajattelun sokaisema ja ihaili suuresti Yhdysvaltain ja Britannian epäonnistunutta finanssisääntelyä.
IMF:n toimintaa arvioiva ryhmä julkaisi raportin, jossa todettiin muun muassa sen, että IMF havahtui varsin myöhään niihin vakaviin ongelmiin, joita maailman kehittyneiden maiden talouksien yhteenkytkeytyneisyys aiheuttaa. IMF:n kykenemättömyys tunnistaa kasvavia riskitekijöitä johtui monesta tekijästä. IMF uskoi, että laaja taloudellinen kriisi kehittyneissä maissa olisi epätodennäköinen.
Raportti muistuttaa, että niinkin myöhään kuin kesällä 2008, IMF uskoi Yhdysvaltain selvinneen pahimmasta vaikka pahin oli vasta edessä: IMF perusti analyysinsa perinteiseen makroekonomiseen malliin, joten se ei huomannut Yhdysvaltain ja Britannian ekonomian aivan ilmeisiä taloudellisia riskitekijöitä.
IMF:n pääekonomisti Raghuram Rajanin vuonna 2005 antamat varoitukset laajalle levinneestä finanssiasiain epätasapainosta jätettiin huomiotta. Raportin mukaan IMF:n analyyttisen otteen, älyllisen kapasiteetin ja asiantuntemuksen puute keskittivät IMF:n huomion väärään suuntaan, vielä silloinkin kun kriisi kävi ilmeiseksi. IMF puuttui lopulta asianmukaisesti kasvavaan talouden epätasapainoon, mutta ei tarkastellut ollenkaan syitä, jotka johtivat finanssitalouden sisältämään, kasvavaan systeemiseen riskiin.
Lähteet:
http://www.guardian.co.uk/business/2011/feb/10/imf-boss-calls-for-world-currency/print [1] sekä Alan Beattie reporting from Washington: Watchdog says IMF failed…