Yhä useampi joutuu taajamissa tilan puutteen vuoksi rakentamaan talonsa ahtaalle tai maastoltaan hankalalle tontille. Louhikot ja hetteiköt ovat melko epäkiitollisia paikkoja puutarhanhoitajalle. Niiden perusta kannattaa tehdä huolella jo heti alussa.
Pihaa pitäisi silmäillä suunnittelutarkoituksessa ensimmäisen kerran jo talon pohjan tekemisen yhteydessä. Tulevan pihan muoto tulisi suunnitella jo ennenkuin kaivinkone tulee kaivamaan talon monttua. Silloin tarvittava maa-aines voidaan säilyttää ja ottaa myöhemmin käyttöön.
Jos tontilla on vanhoja ja komeita puita, jotka halutaan säilyttää, ne kannattaa suojata pohjan kaivamisen yhteydessä. Puiden juuret eivät saisi kaivinkoneen jäljiltä vaurioitua. Pitkään luonnontilassa olleella tontilla suuret puut saattavat olla reheviä, mutta maan kaivamisen ja salaojituksen yhteydessä ne kuivuvat ja kuolevat.
Joskus vanhaa puuta suojellaan viimeiseen asti turhaan, koska sillä ei ole luonnontilan hävittyä mahdollisuuksia selvitä.
Vaahtera ei siedä kolhuja
Pihlaja on terve ja melko sitkeä pihan puu. Se on kaunis kukkineen ja marjoineen ja syysvärityksineen kaikkina vuodenaikoina.
Vaahteran puuaines on muutoksille arempi. Se ei siedä isompia kolhuja; lumikolan tai ruohonleikkurin tökkäisyjä, eikä se pidä voimakkaasta oksien leikkaamisesta. Vaahteran pitäisi saada kasvaa luonnolliseen muotoonsa rauhassa, muuten siihen iskee herkästi lahovika.
Koivu on puolestaan erittäin sitkeä asustaja millä tahansa tontilla. Pienessä pihamaassa muut kasvit jäävät sen kasvaessa kuitenkin armotta toiseksi. Se imee muilta kasveilta veden ja ravinteet, eikä pienellä tontilla tahdo olla tilaa istuttaa kasvimaata tai kukkapenkkiä riittävän kauas. Puiden lisäksi tontilla kannattaa huomioida ennen maansiirtotöitä myös suuremmat luonnonkivet.
Rikkaruohot kasvien kiusana
Tontilta löytyy melko vähän käyttökelpoista maata ja multaa täytyy hankkia lisää kasvien istuttamista varten. Peltomultaa ei istutuksille kannata lisätä, koska se tuo mukanaan pihan kiusaksi suuren määrän rikkaruohoja. Ja lisää työtä, kun kasvimaat ja pensaat heinittyvät.
Ostajan turvana on nykyisin maa-aineslaki, joka velvoittaa toimittajan antamaan tuoteselosteen myytävän maan koostumuksesta. Istutuksille sopii parhaiten maaseos, missä ei ole käytetty rikkaruohoisia aineksia ja maan rakenne on kasveille sopiva.
Myös tontilla jo olevan maan koostumus voidaan tutkia. Maasta lähetetään näyte viljavuustutkimusanalyysiin. Muun muassa Suomen Ympäristöpalvelusta löytää tietoa viljavuustutkimuksista.
Tasot elävöittävät rinnettä
Hankalanmuotoinen rinnepiha saa mielekkyyttä erilaisilla tasoratkaisuilla, jolloin päästään eroon epäkäytännöllisestä kauttaaltaan viettävästä pihasta. Rinteessä voi hyvinkin olla erilliset tasot kasvimaalle ja oleskelulle.
Piha on käyttökelpoisempi eikä maisemaa tarvitse ihailla pelkästään parvekkeelta.
Salaojitus parantaa pihaan tulevien kasvien viihtyvyyttä. Tasamaalla ei menestyksekkäästi kasva mitään, jos maaperä on jatkuvasti märkää ja sen myötä myös kylmää. Samoin talon vesirännien alta veden kauemmas tontin ulkopuolelle johtavat sadevesiputket ja niiden vieminen maastoon on syytä toteuttaa huolellisesti.
Samassa yhteydessä kannattaa miettiä myös valaistuksen paikkoja. Kaapelit vedetään maahan muiden maankaivuutöiden yhteydessä.
Havupuut muokkaavat maisemaa
Havupuita kannattaa istuttaa aina, sillä ne tuovat pihaan ympäri vuoden vihreää väriä. Sembramänty ja serbiankuusi sopivat moneen kokonaisuuteen. Uuteen pihaan ei suositella suurten puiden istuttamista, ellei tila varmasti riitä. Klassinen esimerkki puun huikeasta kasvusta on terijoen salavan 8-10 metrinen läpimitta täysikasvuisena. Puu vie lähes kaiken mahdollisen tilan ympäriltään – silti sitä koko ajan istutetaan uusiin pieniin pihoihin.
Jättien sijaan pihaa voi koristaa vaikkapa pilvikirsikalla, purppuratuomella tai pihlajan eri muunnelmilla, joissa sen marjoista on saatu joko punaisia, valkeita tai keltaisia tai sitten lehdet riippuvat tyylikkäästi hieman alaspäin.
Jos talo on matala, pitäisi puiden luoda katsojan silmään hieman vastakohtaa. Talon kaveriksi sopivat esimerkiksi 7-8 metriä korkeaksi kasvava pylväshaapa, jonka läpimitta on kuitenkin vain noin metrin tai kynäjalava, joka tosin on hieman arempi kasvaja.
Piha tarvitsee huolellisen suunnitelman, jonka mukaan sitä rakennetaan. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse kerralla hankkia, vaan kasveja voi lisätä vuosien aikana tarpeen mukaan.