Mitä käytettiin ennen antibiootteja? Hunajaa tietenkin! Hunaja hoitaa ja parantaa samalla kun maustaa teen, kastikkeen ja leivonnaisen.
Hunajassa on yli 200 vaikuttavaa ainesosaa, kaikki 100% luonnollisia. Hunaja sisältää mm. koliinia ja asetyylikoliinia, vitamiineja, flavonoideja, hivenaineita, erilaisia antioksidantteja sekä hedelmä- ja rypälesokeria mutta ei kolesterolia. Asetyylikoliini auttaa huonounisuuteen, joten iltasella voi huonounisuudesta kärsivä nauttia lasillisen lämmintä hunajamaitoa tai -vettä.
Hunajaa käytettiin ennen antibiootteja jatkuvasti lääkinnälliseen tarkoitukseen. Ulkoisesti hunajalla hoivattiin ihoa, hiuksia, rohtuneita huulia, palovammoja, auringonpolttamia, haavaumia ja tulehtuneita haavoja. Hunaja on voimakas tulehdusta aiheuttavien bakteerien, hiivojen ja sienien kasvun estäjä. Hunajan on todettu tepsivän moniin sellaisiin taudinaiheuttajiin, joita vastaan antibiootit ovat voimattomia. MRSA-sairaalabakteeri on yksi tällainen. Se ei kestä hunajan luontaisen glukoosioksidaasi-entsyymin toiminnan kehittämää vetyperoksidia.
Hunajan sisältämät ravinteet auttavat uusien ihosolujen kasvua, ja koska se on vesiliukoinen, se ei haudo haavaa ympäröivää ihoa eli sitä voi sipaista haavalle laastarin alle. Tällöin laastari ei myöskään tartu kiinni haavaan. Hunaja lisää ihon verenkiertoa, edistää aineenvaihduntaa ja kuona-aineiden poistumista soluista. Englannissa jotkin sairaalat käyttävätkin hunajaa haavavoiteena kirurgisten toimenpiteiden jälkeen, koska se nopeuttaa leikkaushaavojen paranemista.
Hunaja on monipuolinen: se neutraloi vatsan liikahappoisuutta, mutta sitä voi myös käyttää vatsan alihappoisuuden hoivaamiseen ja vatsahaavaan. Säännöllisesti nautittuna hunaja hidastaa mahahaavaa aiheuttavien bakteerien kasvua ja antaa mahahaavalle aikaa parantua. Kokeellisesti on todettu, että 50–60 g hunajaa vuorokaudessa vahvistaa sydänlihasta, laajentaa sepelvaltimoita, laskee verensokeria sekä sydämen rytmiä hitaammaksi ja alentaa siten verenpainetta. Hunajaa on käytetty myös päänsäryn ja krapulan hoitoon.
Hunajalla on saatu hyviä tuloksia heinänuhankin siedätyshoitona hunajan sisältämien siitepölyhiukkasten takia. Omin päin ei kuitenkaan kannata lähteä kokeilemaan, vaan on syytä neuvotella ensin lääkärin kanssa.
Kastikkeiden ja sosekeittojen maustajana hunaja on lyömätön, ja se soveltuu myös SCD-ruokavaliota noudattaville. Laihduttajalle hunaja on hyvä apu, sillä se sisältää lähes 20% vähemmän kaloreita kuin tavallinen sokeri. Sata grammaa hunajaa sisältää 1382 kJ eli 330 kcal.
Vilustumisen hoidossa hunaja on erinomainen. Se maistuu hyvälle, siitä ei voi saada yliannostusta ja monien vaikuttavien ainesosiensa takia se on erittäin kokonaisvaltainen lääke. Alle yksivuotiaille hunajan annostelua ei suositella, koska hunajassa saattaa joskus harvoin olla pieniä määriä luonnossa hyvin yleistä Clostridium botulinum-bakteeria. Clostridium botulinum-bakteeri aiheuttaa ruokamyrkytyksiä.
Yskänlääke
20 kpl valkosipulin kynsiä
1 litra vettä
250 g hunajaa
5 sitruunan mehu
Kuoritut ja murskatut valkosipulin kynnet sekoitetaan veteen ja annetaan imeytyä 10 minuuttia. Sen jälkeen seosta keitetään 10 minuuttia. Keittämisen jälkeen valkosipuli siivilöidään pois. Kun liuos on jäähtynyt, siihen sekoitetaan hunaja ja sitruunamehu. Nautitaan tarpeen mukaan. Auttaa yskään ja parantaa muutenkin potilaan oloa.
Lähde: Hunajakirja/ Kari Koivulehto
Lue lisää: Hunajainen auringonkukkaleipä [1]