Eräs sitkeistä ”holokaustiin” liittyvistä myyteistä on niin kutsutut kaasutusautot, joissa väitettiin tapettaneen juutalaisia toisen maailmansodan aikana. Kuuluisat kuvat murha-autoista ovat kuitenkin paljastuneet väärennöksiksi.
Mielenkiintoista on, että ratkaisevan löydön teki Yhdysvalloissa asuva juutalainen David Cole. Cole on revisionisti, eli ihminen, joka tahtoo työssään kyseenalaistaa valtavirtaisen historiankirjoituksen. Revisionistit muistuttavat usein yleisöä siitä, että voittajat kirjoittavat historian. Näin kävi myös toisen maailmansodan jälkeen.
[1]
Cole tutki tunnettua valokuvaa väitetystä kaasutusautosta, jonka takaosassa on suurikokoinen Punaisen ristin symboli. Kuva on julkaistu vähintään viisi kertaa kansainvälisesti tunnetussa saksalaislehti Der Spiegelissä sekä monissa muissa yhteyksissä, kun eurooppalaisia on syytetty ”holokaustista”. Kuvan lähdetietoja ei kuitenkaan koskaan ole julkaistu, mikä on jo aiemmin herättänyt revisionistien mielenkiinnon.
Cole kertoi tuoreessa Youtube-videossaan, että kansainvälinen sionistinen painostusjärjestö Simon Wiesenthal Center (SWC) esitti losangelesilaisessa ”suvaitsevaisuusmuseossaan” videota kaasutusautoista. SWC väitti, että lasten kaasutuksia erikoisissa autoissa käsitellyt video oli autenttista materiaalia toisen maailmansodan ajalta. Colelle kuitenkin selvisi, että sionistijärjestö oli valehdellut kansalaisille, ja museossa esitetty video oli osa 1961 valmistunutta puolalaiselokuvaa Ambulans. Elokuvan on ohjannut puolanjuutalainen Janusz Morgenstern. Morgensternin avulla Cole onnistui painostamaan SWC:iä poistamaan videon esityslistaltaan.
Video: Cole kertoo, kuinka hän pani lopun sionistijärjestön kaasutusautovalheille.
Video: Ambulans-elokuva. Lehdissä aidoksi väitetty ”kaasutusauto” nähtävissä kohdassa 8:45.
Väärennetyt valokuvat ovat olennainen osa nykyaikaista sodankäyntiä ja propagandaa. Kenestäkään ei ole poliittisesti epäkorrektia esimerkiksi myöntää, että Syyrian sisällissodan aikana on levitetty ehkä jopa tuhansittain tekaistuja valokuvia sotapropagandana. Monissa Euroopan maissa on kuitenkin vankeusrangaistuksen uhalla kiellettyä kyseenalaistaa ”holokaustiin” liittyvän historialliseksi väitetyn aineiston autenttisuus.