- Magneettimedia - https://magneettimedia.com -

Holokaustirevisionismista luopuneen Eric Huntin takinkääntö ja hätävalheet kummastuttavat

Uutisoimme [1] eilen, että Saksassa Horst Mahlerin ja Ursula Haverbeckin kaltaiset korkeaikäiset revisionistit [2] eivät ole alistuneet painostuksesta huolimatta. Ikävä kyllä, yhdysvaltalainen Eric Hunt on osoittautunut heikommaksi persoonaksi.

Hiljattain selvisi, että suosittuja holokaustikriittisiä artikkeleita ja dokumentteja tuottanut Hunt on kääntänyt selkänsä revisionismille. Uutinen yllätti monet, sillä Hunt oli parhaillaan tekemässä odotettua moniosaista dokumenttisarjaa ”holokaustin [3]” kiistämisestä.

Päätöksensä tueksi Hunt julkaisi rönsyilevän artikkelin otsikolla ”The End of the Line [4]”. Artikkelissa esitetyt ”argumentit” revisionismia vastaan ovat niin ontuvia, että Huntin entiset ystävät alkoivat pian epäillä, että miehen motiivit liittyivät todellisuudessa johonkin aivan muuhun kuin historiantutkimukseen.

Hunt muistuttaa artikkelissaan, että hän joutui jo nuorena miehenä 18 kuukaudeksi vankilaan revisionistidokumentin tekemisen vuoksi. Hän kertoo olleensa ahdistunut siitä, että hänet suljettiin myös sosiaalisessa elämässä yhteiskunnan ulkopuolelle siksi, ettei hän uskonut juutalaisten ”joukkotuhontaan”. Huntin lakimiehen mukaan hän on kärsinyt myös mielenterveysongelmista [5].

Lisäksi Huntilla on ollut suuria taloudellisia vaikeuksia, eikä hän ole lahjoistaan huolimatta saanut media-alan töitä, koska hän ei ole aiemmin suostunut miellyttämään Amerikan juutalaisyhteisöä.

Vielä vuodenvaihteessa [6]Hunt pyysi verkkosivuillaan seuraajiltaan rahaa dokumenttisarjansa seuraavaa osaa varten. Hunt ei kuitenkaan saanut haluamaansa summaa, ja muutamaa viikkoa myöhemmin hän kertoikin alkaneensa revisionismin vastustajaksi.

Hunt ryhtyi revisionistisesta dokumentintekijästä täysiveriseksi holokaustiuskovaiseksi muutamassa viikossa, mikä puhuu sen puolesta, että totuudenetsimisen sijaan päätöksen takana vaikuttivat taloudelliset, sosiaaliset ja henkiset rasitukset.

Koska Hunt ehti saavuttaa arvostetun aseman revisionistipiireissä, kokivat esimerkiksi Committee for Open Debate on the Holocaust –yhteisön [7] jäsenet tarpeelliseksi, että Huntin viimeisimmän artikkelin ”argumentit” tutkitaan tarkasti.

Huntin mukaan tämä kuva todistaa juutalaisten murhaamisen kaasukammioissa. [8]
Huntin mukaan tämä kuva todistaa juutalaisten murhaamisen kaasukammioissa.

Sionistiset vaihtoehtomediat ja korruption uhka

Vaikka Hunt väittää kumoavansa revisionistien argumentit tuoreessa tekstissään, ovat hänen vasta-argumenttinsa surkuhupaisia. Ne vaikuttavat kiireellä kyhätyiltä hätävalheilta.

Hunt pyrkii kumoamaan esimerkiksi Germar Rudolfin ja Robert Faurissonin tekniset kaasukammiotutkimukset [9] valokuvalla, jossa kolme tuntematonta miestä pitelevät naista kainaloista kiinni. Huntin mukaan kuva todistaa juutalaisten kaasutukset, sillä miehet ovat ”viemässä juutalaisnaista kaasukammioon”.

Jotkut alkoivat epäillä Huntia jopa Eichmann-tyylisestä ”trollaamisesta”, sillä kukaan täysjärkinen ei yrittäisi kumota Rudolfin kemiallisia kaasukammiotutkimuksia näyttämällä valokuvaa kolmesta miehestä, jotka pitävät kiinni naisesta. (Adolf Eichmann väitti oikeudenkäynnissä Israelissa 1960 nähneensä juutalaisruumiista pulppuavan ”verisuihkulähteen [10]”!)

Huntin toisen pääargumentin mukaan juutalaisia kaasutettiin kuoliaaksi, koska revisionistit eivät ole kyenneet jäljittämään kaikkien Aktion Reinhard –leireille (Treblinka, Sobibór, Bełżec) kuljetettujen juutalaisten lopullista sijoituspaikkaa!

Hunt julkaisi myös kuvan kuopasta, jossa oli luita. Hänen mukaansa kuva on Treblinkasta ja se todistaa [11], että myös Treblinkassa käytettiin polttouuneja (revisionistien mukaan polttouuneja käytettiin monilla leireillä mutta ei Treblinkassa). Argumentti on kuitenkin nurinkurinen, sillä polttouuneissa myös luut muuttuvat tuhkaksi!

Tekstin lopuksi Hunt mustamaalaa katkerin sanoin muutamia revisionistiliikkeen liepeillä vaikuttavia Internet-hahmoja, koska hän ei kykene haastamaan todellisia merkittäviä revisionisteja, kuten Germar Rudolfia, Carlo Mattognoa, Friedrich Bergiä tai Robert Faurissonia.

Hieman ennen takinkääntöään Hunt riitaantui Rudolfin kanssa sekä menetti Bergiltä saamansa dokumenttirahoituksen. Nähtäväksi jää, aikooko Hunt koskaan maksaa dokumenttisarjaansa varten saamiaan lahjoitusrahoja takaisin.

Ezra Levant. [12]
Ezra Levant.

Oudointa Huntin tapauksessa on se, ettei hän tahdo kuitenkaan katkaista välejään Amerikan ”maahanmuuttokriittiseen” liikkeeseen, joka on ollut kovassa nosteessa Trumpin voittoisan vaalikampanjan vuoksi.

Hunt vaikuttaakin liittyneen Mark Weberin ja David Irvingin kaltaisten entisten revisionistien joukkoon. Weber ja Irving ovat turvanneet selustansa muuttamalla sanomaansa juutalaisystävällisemmäksi, mutta samalla he yrittävät ansaita elantonsa rahastamalla valkoisia nationalisteja ja maahanmuuttokriitikoita.

Viime vuosina Pohjois-Amerikassa onkin noussut maahanmuuttokriittisiä mutta sionistisia vaihtoehtomedioita, kuten Breitbart ja juutalaisen Ezra Levantin omistama Rebel Media.

Hunt on pelannut nyt korttinsa täydellisesti voidakseen tehdä koulutustaan vastaavaa työtä jonkin kosher-konservatiivisen vaihtoehtomedian palkkalistalla. Mikäli ilmiö yleistyy, se on erittäin vaarallinen: Levantin kaltaiset rikkaat sionistit voivat lahjoa valkoiset nationalistit suoltamaan Israelille mieluisaa propagandaa!

Revisionistit ovat syyllisiä järjettömiin ajatusrikoslakeihin?

Artikkelinsa tökeröimmässä osuudessa Hunt syyttää holokaustirevisionisteja siitä, että ”naiivit ihmiset” joutuvat useissa maissa vankilaan juutalaisia ärsyttävien mielipiteidensä vuoksi. Revisionistit eivät Huntin mukaan saisi levittää vaarallisia ajatuksiaan ”naiiveille ihmisille”.

Hunt siis syyttää revisionisteja järjettömistä ajatusrikostuomioista, vaikka tuomioiden takana ovat juutalaisten lobbausjärjestöjen painostamat [13] lainsäätäjät ja tuomarit! Logiikka on sanalla sanoen häiriintynyttä.

Ironista kyllä, Huntin pitkä artikkeli vain todistaa, ettei holokaustiuskovaisilla ole todisteita väitteidensä tueksi. Kaasumurhia ei voi ”todistaa” sodanaikaisilla valokuvilla surullisista mummoista tai pääkalloista.

Huntin alhainen käytös – eikä hänen uusi tekstinsä  – ei kuitenkaan kumoa hänen vanhan tuotantonsa erinomaisuutta. Suosittelemmekin lukijoita katsomaan Miten Maailma Toimii –käyttäjän suomentamat Hunt-dokumentit sekä lukemaan niiden alle linkittämämme artikkelit.



 

Lue myös:

Kunnianhimoinen mediaprojekti paljastaa holokaustivalheen [14]
3D-malli paljastaa Auschwitzin kaasukammiohuijauksen [15]
Kriittisen holokaustidokumentin ensimmäinen osa julkaistu! [16]