- Magneettimedia - https://magneettimedia.com -

Hiilidioksidista ja sen väitetystä vaikutuksesta ilmastoon

Kuka olisikaan uskonut, että ajaudumme välittömän yhteydenpiton mahdollistavalla Internetin aikakaudella takaisin pimeälle keskiajalle. Viherintoilevien markkinamiesten toiminta on osoittautunut yhdeksi voimakkaimmista ja samalla haitallisimmista ihmisen aiheuttamista ilmiöistä, joita maailma on kohdannut.

 

Mistä on kyse?

Ihmisen toiminnan seurauksena syntyvien ylimääräisten hiilidioksidipäästöjen väitetään aiheuttavan vaarallisia muutoksia ilmastossa.

Kaikki alkoi yhdestä pieninä määrinä esiintyvästä kaasusta, mitä esiintyy 0,04 % (=40 000 ppm) uloshengittämässämme ilmassa. Alun perin tämän kaasun väitettiin aiheuttavan ”ilmaston lämpenemisen”, mutta koska ilmaston ”lämpeneminen” lakkasi jo yli 18 vuotta sitten [1], selitys ei enää toiminut. Koko hässäkkä on nimetty uudelleen moneen kertaan. Nyt valtaosa väestöstä on jäänyt sen mielikuvan varaan, että jokainen myrsky, ja joka toinen sääilmiö johtuu tästä elämälle välttämättömästä kaasusta, mitä ihmiset ovat päästäneet ilmoille.

Otetaan askel taaksepäin ja tarkastellaan hiilidioksidin kokonaismäärää maan ilmakehässä. Havaitsemme ihmisten aiheuttamien päästöjen muodostavan vain ”väitetyt” neljä prosenttia hiilidioksidin kokonaismäärästä. Väitetty on lainausmerkeissä, sillä on osoitettu, että valtameret vaikuttavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen kaiken aikaa.

Tiedämme valtamerten peittävän lähes 70 % maapallon pinta-alasta. Näin ollen valtamerten ilmiöt määräävät kosteuden ja hiilidioksidin määrän ilmakehässä, näillä ei ole mitään tekemistä ihmisten kanssa! Lisäksi, valtameriin on sitoutunut yli 50 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin koko maapallon ilmakehästä on hiilidioksidia.

Nopeana sivuhuomautuksena: ei ole olemassa sellaista asiaa kuin ”globaali lämpötila”. Väitetyn kaltainen tieto on koostettu muutaman tuhannen sääaseman mittausten pohjalta. Sääasemat ovat hajallaan maapallon 29 % maa-alueella, eikä yksikään niistä sijaitse kummallakaan napa-alueella tai valtamerialueilla. Lisäksi joidenkin asemien tietoja käsitellään niin kuin ne kertoisivat koko maan lämpötilan?! Kyseessä on kaiken kaikkiaan kelvoton parametri, ja ”lämpenemisen muutosnopeudesta” puhuttaessa on kyse yhden Celsius-asteen sadasosista – näitä lukuja ei voi keksiä omasta päästään, vaikka tahtoisikin. Lisäksi sääasemien tuottamia tietoja on todistetusti peukaloitu, jotta viilenemiseen viittaavat trendit on vääristelty näyttämään lämpenemiseltä.

Ainoat tarkat ilmaston lämpötilamittaukset on tehty satelliiteista käsin, eikä niistä ole saatu viitteitä lämpenemisestä lähes 20 vuoden aikana.

 

Missä todisteet?

Täytyy muistaa, ettei ole olemassa yhtäkään empiiristä, tieteellistä todistetta hiilidioksidin kokonaismäärän vaikutusten puolesta. Puhumattakaan pienestä, ihmisten tuottaman osuuden vaikutuksesta.

Sivuuttamalla kokonaan tosiasian, että ihmisten päästöt ovat minimaalisia verrattuna mahtaviin luonnonvoimiin, mihin ihmiset eivät voi vaikuttaa, emme ole myöskään löytäneet todisteita siitä, että ilmakehän hiilidioksidi aiheuttaisi ilmakehän tai maanpinnan lämpenemistä [2]. Itse asiassa se on fysikaalisesti mahdotonta.

Puntaroidaan hetki amerikkalaisen tieteilijän, Alan Siddonin viisauden sanoja vuodelta 2008:

  • ”Jos ’kasvihuonekaasut’ absorboivat mutta eivät emittoi, silloin niitä ei voida pitää lämpösäteilevinä agensseina. Toisaalta, jos kasvihuonekaasut emittoivat sen mitä ne absorboivat, silloin ne eivät ”sido” itseensä säteilyn energiaa.
  • Jokaisella planeetalla, jonka vetovoima on riittävän suuri merkittävän kaasukehän ylläpitoon, havaitaan samankaltainen lämpötilagradientti kuin maan pinnalla. Lämpötila kasvaa, mitä lähemmäksi pintaa saavutaan – ja pinnalla on paljon lämpimämpää kuin mitä säteilyfysiikan lait sallivat. Jokaisella planeetalla.

  • Saatavillamme olevista todisteista huolimatta pienpitoisuuskaasujen aiheuttaman lämpenemisen teoria pysyy tiukasti yhtälailla sekä skeptikkojen että uskovaisten mielissä. Kuluu vuosikymmeniä, ennen kuin 19. vuosisadan konjektuuri tullaan hylkäämään.
  • Koska yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, jätän lukijalle kuvan joka saa pysähtymään ja miettimään:

    Kuva: Ilmakehän massa verrattuna ihmisen tuottaman hiilidioksidin massaan ja ilmakehän hiilidioksidin kokonaismassaan. [3]
    Kuva: Ilmakehän massa verrattuna ihmisen tuottaman hiilidioksidin massaan ja ilmakehän hiilidioksidin kokonaismassaan.

    Sininen ympyrä kuvaa ilmakehän ilman kokonaismassaa n. 5,3 miljoonaa gigatonnia.

    Vihreä täplä kuvaa ilmakehän hiilidioksidin kokonaismassaa n. 0,003 miljoonaa gigatonnia.

    Punainen piste kuvaa ihmisen tuottaman hiilidioksidin kokonaismassaa n. 0,000012 miljoonaa gigatonnia.

    Yksi gigatonni vastaa miljoonaa miljoonaa kilogrammaa: 1 000 000 000 000 kg = 1 000 000 000 tn

    Kuva ei ole mittakaavassa. Jos kuva olisi piirretty oikeassa mittakaavassa, kokonaishiilidioksidi tai ihmisen tuottama hiilidioksidi eivät olisi näkyvissä.

     

    Pätevä tieteellinen selitys sille, miksi viilentävän vaikutuksen aiheuttava kaasu ei voi tehdä lämpimästä planeetasta yhtään lämpimämpää, kanadalaistiedemies Joe Postma selittää:

  • Meidän tarvitsee ottaa huomioon vain kaksi termiä: T(kuuma)^4 ja T(viileä)^4. Q’ = lämmönjohtavuus = k*(T(kuuma)^4 – T(viileä)^4). Sekä viileä että kuuma kappale säteilevät energiaa, mutta lämpö, Q’, siirtyy vain kuumemmasta kappaleesta viileämpään, ja kappaleen lämpötilan nostamiseen tarvitaan lämpöä. Siinä se, muusta ei tarvitse puhua. Viileä kappale ei lämmitä kuumaa kappaletta, koska sillä ei ole tehoa, vaikka se loistaisi kuumaa kappaletta kohden. Viileä kappale ei säteile niin korkeataajuuksista säteilyä kuin kuuma, eikä siten voi nostaa kuuman kappaleen säteilyn taajuutta, eikä tehdä kuumasta kappaleesta yhtään kuumempaa. Lämpösäteilyn lämmönjohtavuuden yhtälö löytyy oppikirjoista.

    Näin voidaan kuitata kaikki argumentit, joiden mukaan mikään ilmakehän kaasu, oli kyseessä sitten hiilidioksidi, vesihöyry tai metaani, voisi lämmittää Maata enempää kuin Aurinko voi.

  •  

    Hiilidioksidi toimii paremmin viilentäjänä

    Meistä jokainen tietää miltä tuuli tuntuu iholla: tuuli tuntuu viileältä, sillä liikkuva ilma kuljettaa lämmön pois iholta. Maan avoimessa ilmakehässä, ilma, mikä sisältää myös hiilidioksidin, kuljettaa lämpöä pois maan pinnalta. Hiilidioksidi absorboi lämpöä, mikä tarkoittaa, että se toimii paremmin viilentäjänä. Avoimen ilmakehän kaasut viilentävät maata, joten ne eivät voi lämmittää maata [4].

    Muistakaa että satelliittien mittaukset koko troposfääristä, eli ilmakehän alimmasta kerroksesta mikä sisältää suurimman osan ilmamassasta, osoittavat ettei ilmakehä ole lämpenemässä. Tämän vuoksi ilmaston tilasta huolestuneet kieltäytyvät kertomasta meille, että hiilidioksidilla on viilentävä vaikutus, eivätkä he käytä ainoita luotettavia ilmakehän lämpötilasta kertovia lähteitä, satelliitteja.

     

    Johtopäätös

    Kaikilla ilmakehän kaasuilla on vain yksi tarkoitus: ne jäähdyttävät maan pintaa, jotkut enemmän kuin toiset, mutta mikään niistä ei voi lämmittää sitä. Ilmakehä saa lämpönsä maanpinnasta, mikä on saanut energiansa auringosta. Hyvin tunnettu adiabaattinen prosessi, mikä selittää, kuinka kaasut, kuten ilmakehämme, käyttäytyvät gravitaatiokentässä, eivät tuo lisää energiaa pinnalle. Sellainen prosessi selittää vain lämmön siirtymisnopeuden pinnan ja korkeampien ilmakehän kerrosten välillä. Kaiken aikaa lämpöä siirtyy pois pinnalta ilmakehän ulompiin kerroksiin, mistä hiilidioksidin ja vesihöyryn säteilemä lämpö siirtyy tyhjyyteen, jota kutsumme avaruudeksi.

     

    Ice Age Now [5]

    Lue myös:
    Näinkö ilmastonmuutos vaikuttaa? Ennätyskylmää eri puolilla maailmaa [6]
    Ennakkoa ilmastovuoden 2014 tilastoista ja ilmastorealismista 2015 [1]
    Norjassa ennätysmäärä lunta – viisi kertaa normaalia enemmän [7]
    Ilmastoharhan lyhyt historia sivustakatsojan silmin [8]
    Ilmaston jäähtyminen: seuraako uusi jääkausi? [9]
    Lämpenemisen viivästystä ihmetellessä [10]