"Yleisen petoksen aikoina totuuden kertomisesta tulee vallankumouksellinen teko."

George Orwell

Olen sijoittanut varojani säästöhenkivakuutuksiin. Edunsaajina ovat kummilapset. Ovatko vakuutusvarat ositettavaa omaisuutta? Jos minulle ja puolisolleni tulisi avioero, saisiko hän osuuden vakuutussäästöistä? Entä onko leski oikeutettu vakuutusvaroihin?

Henkivakuutukset avioero-osituksessa ja jäämistöosituksessa

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen (Ei ääniä)
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Olen sijoittanut varojani säästöhenkivakuutuksiin. Edunsaajina ovat kummilapset. Ovatko vakuutusvarat ositettavaa omaisuutta? Jos minulle ja puolisolleni tulisi avioero, saisiko hän osuuden vakuutussäästöistä? Entä onko leski oikeutettu vakuutusvaroihin?

Lainsäädäntömme tuntee kaksi ositusperustetta. Toinen on avioero ja toinen aviopuolison kuolema. Kysyjän kysymys on kaksiosainen ja koskee molempia tilanteita. On tärkeää huomata, että avioero-osituksessa ja jäämistöosituksessa vakuutussäästöjä kohdellaan eri tavoin.

Avioero-ositus

Avioero-osituksessa vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja säästöhenkivakuutukset ovat ositettavaa varallisuutta. Vakuutus huomioidaan siinäkin tapauksessa, ettei puolisolla itsellään olisi vakuutusehtojen mukaan oikeutta lunastaa vakuutussäästöjään.

Vakuutuksen edunsaajamääräys ei muuta asetelmaa. Kysyjän tapauksessa vakuutussäästöt otetaan avioero-osituksessa hänen ositettavina varoina huomioon siitäkin huolimatta, että vakuutussäästöjen edunsaajia ovat kuolintapauksessa kummilapset.

Vakuutus voidaan ottaa puolison varoina huomioon vain, jos puoliso itse omistaa vakuutuksen. Työnantajan ottamien vakuutusten omistusoikeudet kuuluvat työnantajalle. Siten työnantajan ottamia vakuutuksia ei oteta osituksessa huomioon.

Osituksen ulkopuolelle jäävät myös pakollisiin eläkevakuutuksiin liittyvät vakuutuskertymät. Puhtailla riskihenkivakuutuksilla ei ole takaisinostoarvoa, mistä johtuen niitäkään ei oteta osituksessa huomioon.

Mikäli vakuutus on osituksen alaista omaisuutta, vakuutus otetaan huomioon osituksessa takaisinostoarvostaan eli arvosta, jolla vakuutuksenomistaja voi myydä vakuutuksensa vakuutusyhtiölle. Myös vakuutuskorvauksiin sisältyvät piilevät verot tulisi ottaa vähennyksenä huomioon. Olkoonkin, että oikeusoppineiden keskuudessa tästä voi esiintyä myös vastakkaisia näkemyksiä.

Avioehtosopimuksella vakuutussäästöt voidaan rajata minkä tahansa muun omaisuuden tavoin avio-oikeuden ulkopuolelle. Näin kysyjäkin voi pyrkiä sopimaan, sikäli mikäli kysyjän puoliso tällaiseen avioehtosopimukseen suostuu.

Jäämistöositus

Aviopuolison kuoleman jälkeisessä ns. jäämistöosituksessa tilanne on kutakuinkin päinvastainen avioero-ositukseen nähden. Kuolleen puolison vakuutuksen nojalla maksettava vakuutuskorvaus ei kuulu ositettaviin varoihin.

Vakuutuskorvaus maksetaan edunsaajamääräyksen mukaisesti suoraan edunsaajille. Leski ei saa vakuutuskorvauksesta osaakaan, ellei hän ole myös edunsaaja.

Ainoastaan siinä tilanteessa, ettei edunsaajia ole lainkaan nimetty tai edunsaajaksi on merkitty kuolinpesä, vakuutussuoritus otetaan huomioon vainajan varoina. Tällöin leski saa avio-oikeuden nojalla osuutensa vakuutussäästöistä.

Jos perittävän ottaman vakuutuksen edunsaajana on puoliso, eloonjääneelle puolisolle maksettavaa vakuutuskorvausta ei oteta huomioon jäämistöosituksessa. Leski saa pitää siten hänelle määrätyn vakuutuskorvauksen kokonaisuudessaan, eikä sitä puoliteta lesken ja perillisten kesken.

Vakuutuskorvaukset ovat verotuksessa lähiomaisille edullisia. Korvaukset ovat perintöverosta vapaita aina 35 000 euroon saakka. Jos edunsaajana on leski, verovapaa osuus on puolet tai kuitenkin vähintään 35 000 euroa.

Mikäli vakuutuskorvauksen saaja ei ole lähiomainen, koko vakuutuskorvaus on pääomatuloveron alaista. Tähän henkilöpiiriin kuuluvat mm. sisaret ja sisarten lapset.

 

Mika Talviaro
asianajaja, varatuomari
Asianajotoimisto Talviaro Oy
www.lakineuvo.fi

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*