- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Helsingin Sanomat valehteli Hitlerin Saksan äitiysohjelmasta

Valtamedian tyypillisimpiä keinoja julistaa monikulttuurisuuden ilosanomaa on julkaista valheellisia väitteitä Hitlerin ajan Saksasta. Suurin osa väitteistä syntyi jo toisen maailmansodan aikana liittoutuneiden sotapropagandahautomoissa.

Valheista tunnetuin on tietysti ”tuhoamisleirit” ja niiden ”murhakaasukammiot” [1]. Monet propagandavalheista ovat suorastaan tragikoomisia, kuten olemme osoittaneet käännösartikkelissa ”Kokoelma naurettavimpia holokaustivalheita [2]”. Melko pienelle myllytykselle on kuitenkin jäänyt raskaana olevien naisten hyvinvointia tukenut Lebensborn-ohjelma.

Juutalaisen Erkon suvun [3]omistaman Helsingin Sanomien lähtökohta historiauutisointiin on, että Hitler oli paha, joten kaikki mitä Saksassa tehtiin 1933–1945 oli julmaa ja väärin. Jopa täysin julkisesti toiminut neuvolapalvelu sai lehdessä tänään täystyrmäyksen.

Artikkeli ”Vanhemmiltaan kidnapattu Ingrid von Oelhafen päätyi natsien salaiseen rotuohjelmaan [4]” herättää henkiin sota-ajan huhun, että ”natsit” olisivat kaapanneet pieniä lapsia yli-ihmisjalostamoihin. Väitteiden perusteeksi ei kuitenkaan ole koskaan löydetty todisteita, eikä Lebensborn-työntekijöitä tuomittu sodan jälkeen kenenkään kidnappauksesta.

lebensborn2 [5]

 

Ristiriitainen väite

HS:n artikkeli lähtee keulimaan pahasti jo alkumetreillä, sillä se haastaa jopa virallisen historiankirjoituksen näkemyksen siitä, mikä oli Lebensbornin ensisijainen tehtävä: ”Rotuhygieeninen lebensborn-ohjelma saksalaisti erityisesti natsien valloittamista Itä-Euroopan maista, Ostraum, SS-joukkojen kidnappaamia rodullisesti kelpoja lapsia, jotka lopulta sijoitettiin natsi-Saksaan arjalaisten vanhempien adoptiolapsiksi.”

HS:n mukaan koko ohjelma oli osa sanoinkuvaamattoman julmaa ja epäinhimillistä ”natsi-ideologiaa”: ”He [kidnapatut lapset] olivat pelinappuloita natsien sotapelissä ja rotuopissa. […] Kyseessä oli lasten ryöstämien natsi-Saksaan, Ingrid von Oelhafen muistuttaa.”

HS romuttaa artikkelin uskottavuuden jo muistuttamalla, että Lebensborn-ohjelma alkoi vuosia ennen toisen maailmansodan syttymistä – 1935. Pyhää natsivihaa poteva toimittaja Jussi Petäjä ei innostuksessaan ymmärrä kuinka ristiriitaista on seuraavassa hengenvedossa väittää, että ohjelma perustui ”natsien valloittamien Itä-Euroopan maiden” lasten kidnappaamiseen.

Ristiriitaiset väitteet artikkelissa herättävät kysymyksen: Mistä Lebensbornissa todella oli kyse? Ohjelma todellakin käynnistyi vuosia ennen sodan alkua ja sen tavoitteena oli edistää saksalaisten syntyvyyttä sekä kansanterveyttä. Kun Helsingin Sanomat kirjoittaa kansanterveydestä, käyttää se tietysti pahaenteisen kuuloista sanaa ”rotuhygienia”.

 

Todellinen Lebensborn pelasti henkiä ja vaali kansanterveyttä

Lebensborn oli osa Hitlerin Saksan laajaa sosiaalisten palveluiden verkostoa, joka oli tieteellisesti ja tehokkuudeltaan vertaansa vailla. Se toimi täysin julkisesti, joten se ei ollut ”Hitlerin synkkä salaisuus”, kuten kömpelöt propagandatarinat toisinaan antavat ymmärtää.

Tärkein Lebensbornin tehtävä oli järjestää raskaana olleille naisille ihanteelliset olosuhteet, jotta saksalaisista varttuisi mahdollisimman terveitä ja jotta mahdollisimman harva päätyisi tekemään abortin. Samalla huolehdittiin tietysti tulevan äidin omasta terveydestä. Lebensborn tarjosi myös väliaikaisia koteja orvoille. Läheskään kaikki palveluita saaneet perheet eivät olleet osa SS-organisaatiota eivätkä sairaalat suinkaan olleet lapsitehtaita, joissa eliittisotilaat olisivat käyneet siittämässä naisia kuin bordelleissa.

Toisen maailmansodan päätyttyä huhut Lebensbornista olivat saaneet siivet, joten niitä käsiteltiin Nürnbergin näytösoikeudenkäynneissä [6]. Syytteitä nostettiin kolme:

  1. Rikokset ihmisyyttä vastaan. Valloitettujen alueiden lapsia kidnapattiin joko saksalaistamis- tai joukkotuhonta-aikeissa. Tämä on myös Helsingin Sanomien esittämä syyte.
  2. Julkisen ja yksityisen omaisuuden varastaminen Saksassa ja valloitetuilla alueilla.
  3. Kuuluminen rikollisjärjestöön.

Helsingin Sanomat ehkä yllättyisi jos tietäisi, että Lebensbornin toiminnasta vastanneet SS-miehet tuomittiin ainoastaan kolmannesta kohdasta, sillä SS oltiin jo aiemmassa oikeudenkäynnissä leimattu ”rikollisjärjestöksi”. Toisin sanoen edes liittoutuneiden sotaoikeus ei kyennyt löytämään todisteita siitä, että saksalaiset olisivat kidnapanneet lapsia näiden vanhemmilta!

SS-järjestöön kuulumaton Lebensborn-ohjelman johtava lääkäri Inge Viermetz ei saanut edes rikollisjärjestötuomiota. Liittoutuneet myönsivät oikeudenkäynnin päätteeksi 1948, että Lebensborn järjesti väliaikaismajoitusta orvoille mutta teki kaikkensa saattaakseen lapset yhteen vanhempiensa kanssa. Toisin sanoen Hitlerin pahamaineinen järjestö käytti sodan aikanakin rajallisia resurssejaan hajonneiden perheiden pelastamiseen. Oikeita ihmishirviöitä!

Kulttuurimarxistien perverssi fantasia. [7]

Kulttuurimarxistien perverssi fantasia.

Todellinen Lebensborn. [8]

Todellinen Lebensborn.

Etenkin juutalaisvaltio Israelissa sekä Yhdysvalloissa sodan jälkeen suuren suosion saanut ”natsiaiheinen” B-elokuva- ja pornosarjakuvateollisuus otti Lebensbornin ahnaasti omakseen. Tyypilliseen kulttuurimarxilaiseen tapaan kansallissosialistien ohjelmaa pyrittiin mustamaalaamaan seksuaalisella kuvastolla ja tuulesta temmatuilla hyväksikäyttöväitteillä, joilla edes valtavirtahistorian mukaan ei ole pohjaa.

Juutalaistaustaiset ohjaajat ovat vuosikymmenten ajan tuottaneet perverssejä ”natsielokuvia”, jotka historian sijaan kuvaavat ohjaajien itsensä sysimustaa sielunmaisemaa.

Jos haluaa lukea todellisesta väkivaltaisesta rotuhygieniasta, kannattaa katse siirtää juutalaisvaltio Israeliin ja lukea artikkelimme ”Israel saa steriloida pakolaiset – Suomi ei [9]”. Kuten uutisoimme tänään, myös YK:n ja EU:n tasolla vaaditaan aktiivisen maahanmuuttopolitiikan avulla suoritettavaa rodunjalostusta [10]. YK:n ohjelman erottaa Hitlerin hankkeesta kuitenkin se, että Hitler ajatteli kansansa parasta kun taas YK tahtoo tuhota Euroopan.

 

Lue myös: Jalostusta vastaan – miksi juutalaiset vastustavat eugeniikkaa [11]

 

Arvi Pihkala