Sotahistorian dosentti Markku Salomaa kirjoittaa miten Suomen aluepuolustusjärjestelmä on romahtamassa lopullisesti tänä vuonna toteutettavien muutosten seurauksena. Sotilasläänien, sotilaspiirien ja alueellisten varikkojen lakkauttamisen jälkeen koko aluepuolustusjärjestelmää ei asiallisesti ottaen ole enää olemassa.
Suomi luopuu jalkaväkimiinoista vuoteen 2016 mennessä. Miinojen korvaaminen muilla järjestelmillä jäänee toteutumatta säästöjen takia. Puolustusvoimien kirjoissa on enää alle puolet kylmän sodan ajan yhtymistä ja alle puolet miesvahvuudesta.
Alueellisten joukkojen käyttöön sopivaa materiaalia on polttoleikattu ja sulatettu suuri määrä: 240 venäläistä taistelupanssarivaunua, 220 venäläistä kuljetus- ja rynnäkköpanssarivaunua, 200 kenttätykkiä, ilmatorjuntakanuunoita, kranaatinheittimiä, konekiväärejä, rynnäkkökiväärejä, kranaattikonekiväärejä, miinoja, muita räjähteitä ja ampumatarvikkeita.
Herää väkisin ajatus, että kyseessä olisi puolustuksen harkittu alasajo. Näin koska yhä useampi poliitikko aina pää- ja puolustusministereitä myöten ilmoittaa jo pitkään salaa kannattaneensa liittymistä sotilasliitto Natoon. Suunnitelma lienee nyt esittää tilanteen ajautuneen sellaiseksi, että on pakko liittyä Natoon.
Puolustuspolitiikkamme nojaa kuitenkin edelleen liittoutumattomuuteen ja vahvaan kansalliseen armeijaan lähtökohtana koko maan puolustaminen. Pääesikunnassa on juuri tehty perusteellinen selvitys ”Reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittäminen”. Tavoitetila tähtää vuoteen 2020. Se tukee puolustusvoimauudistusta ja varmistaa asevelvollisuusjärjestelmän toimivuutta. Koulutusjärjestelmässä yhdistyvät reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarpeet kokonaisuudeksi. Osin vapaaehtoisista muodostettavat paikallisjoukot, joiden osana perustetaan paikallispataljoonia, tuovat selkeää lisäarvoa puolustuksellemme. Paikallispuolustus kattaa koko maan. Joukkoihin sijoitetaan toiminta-alueensa hyvin tuntevia reserviläisiä.
Puolustusmäärärahoja joudutaan joka tapauksessa lisäämään. Kansalaisten maanpuolustustahto on korkealla. 71 prosenttia kansasta ajattelee, että Suomen on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa. Siis vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta.
Yrjö Saraste