Alle puolet suomalaisista harjaa hampaansa kahdesti päivässä
Aikuisten suun terveys on parantunut huomattavasti, mutta hammaskaries ja erilaiset suun tulehdukset ovat edelleen yleisiä. Terveystutkimusten mukaan vain 40 prosenttia suomalaisista pesee hampaansa säännöllisesti kaksi kertaa päivässä. Hammasharjan lisäksi suomalaisten pitäisi käyttää ahkerammin myös hammaslankaa ja -tikkuja. Hammasväleissä ja ikenen alla muhiva plakki voi aiheuttaa pahanhajuista hengitystä. Ajan mittaan se kovettuu syljen vaikutuksesta hammaskiveksi, jota ei voi poistaa kotikonstein. – Pahanhajuisen hengityksen syynä saattavat olla myös pitkät tauot ruokailujen tai juomakertojen välillä, rikkinäiset hampaat, vähentynyt syljeneritys, nielurisat tai tulehtuneet poskiontelot, toteaa toiminnanjohtaja Marja Haapa-aho Suun Terveydenhoidon Ammattiliitosta. Ahkerimmin hampaansa hoitavat nuoret naiset. Laiskimmin suuhygieniasta huolehtivat puolestaan 10–15-vuotiaat pojat. – Suuhygienia alkaa yleensä kiinnostaa nuoria, kun seurustelu on ajankohtaista.
Bakteeritartunnan voi estää
Aikuisen suussa on huomattavasti enemmän bakteereja kuin lapsen suussa. – Hampaiden reikiintyminen ei ole perinnöllistä, vaan sen aiheuttaa bakteeri-infektio. Varhaisessa iässä saatu bakteeritartunta lisää hampaiden reikiintymisriskiä, koska tartunnan jälkeen bakteereja ei voida enää kokonaan poistaa suusta. – Lasta hoitava aikuinen ei saisi laittaa lapsen tuttia, lusikkaa tai jäätelöä omaan suuhunsa. Periaatteessa reikiintymistä aiheuttavat bakteerit tarttuvat myös aikuisesta toiseen esimerkiksi suukotellessa, jos toisella on huono hammashygienia ja hoitamattomia hampaita. – Siksi kannattaa laittaa ksylitolipurkka suuhun ennen suukottelua, sanoo Marja Haapa-aho. Säännöllinen ksylitolin käyttö vähentää hammaskariesta merkittävästi ja ehkäisee myös pienten lasten välikorvan tulehduksia.
Harjaa myös kielen pinta
Pienet hammasvälit puhdistuvat parhaiten hammaslangalla. Isommat hammasvälit kannattaa puhdistaa hammastikulla tai hammasväliharjalla. – Vie hammaslanka lenkkinä tai langan päät sormien ympärille kiedottuna varovasti sahaavilla liikkeillä hampaiden väliin. Sitten pitkin hampaan pintaa alemmas millin tai pari ikenen alle. Hammaslangan päät käännetään aina samaan suuntaan, neuvoo Suun Terveydenhoidon Ammattiliiton toiminnanjohtaja Marja Haapa-aho. Hammaslanka puhdistaa väleistä pehmeän plakin ennen hampaiden harjaamista.
Terveet ikenet eivät
vuoda verta Pieni ja pehmeä harja helpottaa hampaiden puhtaanapitoa. Sillä pääsee puhdistamaan kunnolla myös takahampaat, eikä se vahingoita ikeniä. Terveet ikenet ovat vaaleanpunaiset ja kiinteät. Ne kestävät hyvin hampaiden harjaamisen ja hammasvälien puhdistamisen. Jokaiselle perheenjäsenelle pitäisi valita harja yksilöllisesti suun koon mukaan. Lapsella voi jossain ikävaiheessa olla jopa suurempi suu kuin äidillä. – Hammasharjalla kannattaa silloin tällöin puhdistaa myös kielen pinta, sillä kielen uurteetkin keräävät bakteereita.