Uusien tutkimusten mukaan rikkakasvien torjunta-aine Roundupin aktiivinen ainesosa glyfosaatti saattaa olla syyllinen yhä yleisempään gluteeni-intoleranssiin, keliakiaan ja ärtyvän suolen oireyhtymään. Tohtori Stephanien Seneffin ja Anthony Samselin tutkimuksen mukaan glyfosaatin laaja käyttö maanviljelyssä tuo ainetta väkisinkin elimistöömme, mikä aiheuttaa sairauksia.
Glyfosaatin käyttöä vehnän ja ohran viljelyssä ennen puintia ollaan suositeltu jo vuodesta 1980 lähtien. Sen käyttämisestä noin 7-10 päivää ennen puintia on tullut rutiini ympäri maailmaa. Sitä käytetään nyt muun muassa viljan, riisin, siementen, kuivien papujen ja herneiden, sokeriruo’on, bataatin sekä sokerijuurikkaan viljelyssä. Palkokasvien viljelijöiden järjestö Pulse Growers Association in Canadan mukaan ”Maanviljelijät eri maissa käyttävät torjunta-aineita paitsi rikkaruohojen tuhoamiseen, myös viljan pakkotuleennuttamiseen eli kuivaamiseen ennen puintia. Kanadassa tuotteita kuten dikvaattia (Reglone) ja glyfosaattia (Roundup) ollaan käytetty kuivausaineena palkokasvien viljelyssä, ja paljon uusia aineita on kehitteillä.”
Glyfosaatilla käsitellyn vehnän osuus kaikesta viljellystä vehnästä Yhdysvalloissa kasvoi huomattavasti vuosien 1998 ja 2012 välillä. Kevätvehnässä osuus kasvoi 91:stä prosentista 97:ään prosenttiin. Durumvehnän osuus kasvoi 88:sta prosentista 99:ään prosenttiin ja talvivehnän 47:stä prosentista 61:een prosenttiin.
Samselin ja Seneffin mukaan 2004 glyfosaatilla käsiteltiin 13 % Ison-Britannian vehnästä. Vuoteen 2006 mennessä 94 % brittiläisistä viljelijöistä käytti glyfosaattia 40:ään prosenttiin viljasadosta ja 80:aan prosenttiin öljynsiemensadosta. 2012 julkaistiin Ison-Britannian elintarvikealan glyfosaattijäännöksiä käsittelevä raportti. Sen mukaan vehnäjauhoista mitattiin häkellyttävän korkeita glyfosaattipitoisuuksia (1,1 ppm). Matalampia pitoisuuksia mitattiin useista eri leivistä. 0,6 ppm pitoisuuksia saatiin pavuista ja linsseistä, 2,7 ppm kuivapavuista ja 11 ppm kuivista kikherneistä.
[1]Vaikka löytö synnytti paljon protesteja, viime heinäkuussa Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirasto teki uskomattoman päätöksen ja nosti ruoan sallitun glyfosaattipitoisuuden rajaa korkeammalle. Todennäköisesti tämä tehtiin lainsäädännön sopeuttamiseksi sääntöjä alituiseen rikkovan teollisuuden käytäntöihin.
2009 Céline Gasnier kollegoineen kirjoitti Toxicology-julkaisuun artikkelin, jossa kerrottiin glyfosaatin vaikutuksista. Tutkijoiden mukaan glyfosaattipohjaiset torjunta-aineet häiritsevät umpieritysjärjestelmää ja solujen toimintaa. 0,5 ppm pitoisuudet aiheuttivat ensimmäiset häiriön oireet ja 5 ppm pitoisuudella oli jo myrkyllisiä vaikutuksia maksasoluihin.
Samsel ja Seneff ovat huolellisesti tutkineet glyfosaatin vaikutuksista julkaistua tietoa. He ovat verranneet tuloksia keliakiasta, gluteeni-intoleranssista ja ärtyvän suolen oireyhtymästä julkaistuihin tutkimuksiin. Heidän mukaansa glyfosaattilla on monia mahdollisia kemiallisia ja biologisia haittavaikutuksia, kuten normaaliflooran häiriöt, suolen seinämän vauriot sekä elintärkeiden mineraalien, vitamiinien ja ravintoaineiden ehtyminen. Lisäksi glyfosaatti voi heikentää entsyymejä, joilla maksa tuhoaa elimistöön tulevia myrkkyjä; näin glyfosaatti voi moninkertaistaa myös muiden myrkkyjen haittavaikutuksen.
Vehnän glyfosaattipitoisuuksien kasvaessa myös keliakia, peritoniitti ja kuolemaan johtavat suolistoinfektiot ovat yleistyneet. Samselin ja Seneffin mukaan sairauksien yleistymiseen eivät vaikuta ainoastaan ympäristölliset tekijät. Gluteenin poistaminen ruokavaliosta ei kuitenkaan lievittänyt läheskään kaikkien potilaiden oireita, joten se ei voi olla ainut syy sairauksille.
Alkuperäinen artikkeli englanniksi lähdeviitteineen osoitteessa Examiner.com [2].