Remix [1] –julkaisu uutisoi juutalaisen miljardöörin ja sijoituskeinottelijan George Sorosin unelmasta Uuden Maailmanjärjestyksen toteutumiseksi. Kyseinen artikkeli julkaistiin myös Kansalainen [2] -lehdessä. Soros on ohjeistanut käyttämään itäeurooppalaisia etupäässä tykinruokana, jotka aseistetaan NATOn aseilla. Tämä ennustus on hyvin tarkkanäköinen ottaen huomioon, miten Ukrainan sota on kehittynyt.
Saatteeksi
Soros kirjoitti vuonna 1993 jäljempänä mainitussa teoksessaan, että Keski-Euroopan maat vaativat NATOn täysjäsenyyttä mahdollisimman pian, mieluiten ennen kuin Venäjä toipuu. Nykyisin näemme selvästi juutalaisen Sorosin unelmien täyttyvän. Venäjä on tosin toipunut tietylle asteelle kasaarijuutalaisten organisaation junailemasta vallankaappauksesta Venäjällä vuonna 1917 (Wilton 2000) ja sittemmin näiden hengenheimolaisten ryöstöoperaatiosta, jonka avulla kasaarijuutalaiset anastivat 1990-luvulla pääomat luhistuneesta Neuvostoliitosta (Mäkinen 2003).
Mutta Sorosin unelmaa yritetään toteuttaa nykyisin Ukrainassa, joka käy sijaissostaa Yhdysvaltojen puolesta Venäjää vastaan, ei NATOn, vaan tiettyjen NATO-maiden avustuksella. Venäjä on ollut transatlanttisen liittouman tiellä niin voimakkaasti, että kyseinen liittouma ei ole kyennyt vyörymään Itä-Aasiaan. Tästä johtuen ukrainalaiset ovat uhrattu tykinruaksi ja ruumispussien täytteeksi, ja suomalaisten poliittisten typerysten ansiosta ilmeisesti pian laitetaan myös suomalaisia ruumispusseihin. Kyllä on tykinruokaa tarjolla.
Suomen kansanedustajat ovat vieneet Suomen maalle hyvin haitallisiin ja vaarallisiin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten isäntämaasopimukseen ja nykyisin on käynnissä maan liittämisprosessi NATOon. Tähän on vaikuttanut Mediapoolin vaikutus. Nimittäin Mediapoolin sisältö on sovitettu yhteen Yhdysvaltojen, NATOn ja Euroopan unionin pyrkimyksien sekä etujen kanssa.
Eli Suomeen on rakennettu militaarisen tiedusteluoperaation kontrollointijärjestelmä, jonka ansiosta Suomi alkoi kiihkomielisesti hakea NATO-jäsenyyttä vuoden 2022 kuluessa.
Suomi on julistautunut Venäjän viholliseksi levittämällä tästä tärkeimmästä naapuristaan täydellistä roskaa tiedotusvälineissään ja virka- sekä poliittisen koneiston kautta. Suomi on tuhonnut 77 vuoden kuluessa suurella työllä ja vaivalla solmitut taloudellisen, kultuurellisen ja poliittisen yhteistyön. Suomi on rikkonut aggressiivisella toiminnallaan kuten esim. Isäntämaasopimuksella, NATOon liittymisen pyrkimyksellään, Venäjän vastaisilla sanktioilla ja Ukrainan aseellisella tukemisella sekä ukrainalaisten sotilaallisella kouluttamisella Suomen ja Venäjän välistä naapuruussopimusta, [3] joka siis korvasi Suomen ja Venäjän välisen YYA-sopimuksen.
Erikoisesti Sauli Niinistön ja Sanna Marinin ainoat saavutukset maamme politiikassa on Suomen itsenäisyyden luovuttaminen kasaarijuutalaismafian maailmanvallalle.
Suomen korruptoitunut ja henkisesti taantunut poliittiset valtaapitävät on nyt valmistautumassa sotaan Venäjää vastaan, mikä täyttää valtio- ja maanpetoksen tunnusmerkit.
Millä oikeudella rappeutunut Suomen valtion johto on tehnyt yllä esitettyjä sisä- ja ulkopoliittisia ratkaisuja? Ainakaan kansalta ei ole kysytty yhtään mitään. Millä oikeudella suomalaiset halutaan sijoittaa ruumispusseihin juutalaisjohtoisen Yhdysvaltojen, ja sen johtaman liittouman hyödyksi?
Markku Juutinen
George Sorosin julkaisusta
Ukrainan sodan pitkittyessä kukaan ei ole epäillyt, etteikö Ukrainan sodalla olisi valtavia humanitäärisiä kustannuksia, mukaan lukien todennäköisesti yli 100 000 taisteluissa kuollutta sotilasta [4]. Yksi mies kuitenkin ennusti yllättävän paljon siitä, mitä Itä-Euroopan taistelussa on tapahtunut, ja hän oli George Soros.
[5]Juutalaismiljardööri sekä oligarkki, jota usein pidetään ”humanistina”, edisti kovan luokan geopoliittista strategiaa vuonna 1993 ilmestyneessä teoksessaan “Toward a New World Order: The Future of NATO” [6] (Kohti uutta maailmanjärjestystä: NATOn tulevaisuus). Kappaleessa hän hahmottelee, miten itäeurooppalaisia voitaisiin käyttää ”miesvahvuutena” tulevissa konflikteissa. Näin pyrittäisiin vähentämään kuolonuhrien määrää länsimaissa, joita länsi ei Sorosin mukaan sietäisi poliittisesti, toisin kuin Itä-Euroopan maita.
”Yhdysvaltoja ei vaadittaisi toimimaan maailman poliisina. Kun se toimii, se toimisi yhdessä muiden kanssa. Muuten Itä-Euroopan miesvahvuus yhdistettynä NATOn teknisiin valmiuksiin parantaisi huomattavasti kumppanuuden sotilaallista potentiaalia, koska se vähentäisi Nato-maissa riskiä joutua ruumispusseihin, mikä on merkittävin toimintakykyä rajoittava tekijä. Tämä on varteenotettava vaihtoehto uhkaavalle maailman epäjärjestykselle”, Kirjoitti Soros artikkelissaan.
Soros myöntää, että NATO-maat eivät halua ”ruumispusseja”, mutta hänen lausuntonsa viittaa epäsuorasti siihen, että itäeurooppalaiset voivat täyttää tämän tehtävän.
Sorosin kuvaama tilanne vaikuttaa kehittyvän juuri niin kuin hän ennusti Ukrainan sodan osalta. Ukrainalaiset sotilaat, jotka ovat varustautuneet NATOn huippuluokan aseilla, taistelevat aktiivisesti Venäjää vastaan, jonka Soros pelkäsi jo vuonna 1993 muuttuvan kansallismieliseksi kansakunnaksi, joka vastustaa hänen vuonna 1993 ajamaansa maailmanjärjestystä. Voimakkailla länsimailla on tarvittavat aseet, ja Ukrainalla on tarvittava miesvahvuus. Soros näki jo vuosikymmeniä etukäteen, mitä tämä symbioottinen yhdistelmä voisi saada aikaan taistelukentällä, ja se vahvistaa samalla hänen mainettaan laskelmoivana ja häikäilemättömänä strategisena ajattelijana.
Kuten Soros ennakoi, Ukrainan yhteiskunta näyttää sietävän korkean kuolonuhrien määrän nykyisessä konfliktissa Venäjän kanssa. Vietnamin sodan aikana Yhdysvallat menetti 58 220 sotilasta noin 10 vuoden aikana, ja silti amerikkalaiset nousivat vastustamaan sotaa voimakkaasti. Huolimatta paljon suuremmasta kuolonuhrien määrästä paljon lyhyemmässä ajassa Ukrainan yhteiskunta ei ole juurikaan esittänyt vastalauseita. (Tai vastalauseita ei ole julkaistu juutalaismafian kontrolloimassa valtamediassa. Toim. huom.)
Ukrainan protestien vähyyteen saattaa vaikuttaa myös se, että Ukraina on sulkenut suurimman osan kansalaisyhteiskunnasta, kieltänyt oppositiopuolueet ja tiedotusvälineet [7] sekä kieltänyt jopa Venäjän ortodoksisen kirkon. Toinen keskeinen tekijä yhteiskunnan näkökulmasta konfliktiin on se, että sota käydään Ukrainan maaperällä, mikä on erittäin motivoiva tekijä ukrainalaisille sotilaille.
Kaikista näistä ukrainalaisista ruumiista on maksettu Venäjälle huomattavan kova hinta, ja maan hautausmaat täyttyvät myös yhtä nopeasti tai jopa nopeammin. Molempien osapuolten tarkat uhriluvut ovat edelleen epävirallisia ja todennäköisesti epätarkkoja, mutta sota maksaa molemmille kansakunnille kalliisti ihmishenkien muodossa.
Samassa artikkelissa Soros vaati ”uutta maailmanjärjestystä”. Termiä haukutaan usein valtamedioissa ”salaliittoteoriaksi”, mutta Soros käyttää sitä avoimesti. Lisäksi artikkelissa hänen peräänkuuluttamansa uusi maailmanjärjestys on huomattavan globalistinen ja keskitetty. Toisin sanoen juuri sellaisesta uudesta maailmanjärjestyksestä, josta hänen arvostelijansa, kuten Unkarin pääministeri Viktor Orbán, ovat varoittaneet jo yli vuosikymmenen ajan.
”Siksi ainoa perusta toiminnalle on kollektiivinen turvallisuus. Ja juuri siinä piilee ongelma. Neuvostoliiton imperiumin romahtaminen on luonut äärimmäisen vakavan kollektiivisen turvallisuusongelman. Ilman uutta maailmanjärjestystä syntyy epäjärjestys, se on selvää. Mutta kuka toimii maailman poliisina? Se on kysymys, johon on vastattava”, Soros kirjoitti.
Soros hahmottelee teoksessa useita teorioitaan. Hän viittaa avoimiin ja suljettuihin yhteiskuntiin sekä ”vallankumouksellisen muutoksen teoriaan”, jota hän sanoo soveltaneensa myös rahoitusmarkkinoihin. Juutalaismiljardööri kuvailee, miten Neuvostoliiton hajoaminen toi mukanaan uusia maailmanlaajuisia turvallisuushaasteita mutta myös mahdollisuuksia.
Alkuperäinen tehtävä oli puolustaa vapaata maailmaa Neuvostoliiton imperiumia vastaan. Tämä tehtävä on vanhentunut, mutta Neuvostoliiton imperiumin romahtaminen on jättänyt turvallisuustyhjiön, joka voi muuttua ”mustaksi aukoksi”. Tämä on erilainen uhka kuin Neuvostoliiton imperiumi. Alueelta ei ole suoraa uhkaa NATO-maille; vaara on alueen sisällä, ja se koskee niin valtioiden sisäisiä olosuhteita kuin valtioiden välisiä suhteita. Jos Natolla siis ylipäätään on jokin tehtävä, se on sen vallan ja vaikutusvallan projisoiminen alueelle, ja tämä tehtävä on parhaiten määriteltävissä avoimien ja suljettujen yhteiskuntien käsitteillä.
Kansallismielisiin periaatteisiin perustuvat suljetut yhteiskunnat ovat ”uhka turvallisuudelle”, koska ne tarvitsevat vihollisen, joko ulkopuolisen tai sisäisen. Uhka on kuitenkin luonteeltaan hyvin erilainen kuin se uhka, jota vastaan NATO on perustettu, ja sen torjuminen edellyttää hyvin erilaista lähestymistapaa. Siihen kuuluu demokraattisten valtioiden ja avointen yhteiskuntien rakentaminen ja niiden liittäminen rakenteeseen, joka estää tietynlaisen käyttäytymisen.
Soros kirjoittaa kirjoituksessaan myös, että Natolla oli kova kiire myöntää jäsenyys Keski- ja Itä-Euroopan maille ennen kuin ”Venäjä toipuu”. Soros näyttää pitävän NATOa aktiivisesti Venäjää vastaan hyökkäävänä liittona, ja vielä aikana, jolloin maa oli vielä kaaoksessa kommunismin kaatumisen jälkeen.
”Keski-Euroopan maat huutavat NATOn täysjäsenyyttä mahdollisimman pian, mieluiten ennen kuin Venäjä toipuu. Venäjä vastustaa sitä, ei siksi, että sillä olisi suunnitelmia entisen valtakuntansa suhteen, vaan siksi, että se ei näe mitään hyötyä suostumuksesta. Sen kansallista ylpeyttä on loukattu, ja se on kyllästynyt tekemään myönnytyksiä ilman vastaavia etuja”, Soros kirjoittaa.
Juutalaismiljardööri tekee teoksessa myös useita muita ehdotuksia, kuten NATO-jäsenyyden tarjoamisen Japanille, ja hänen tavoitteenaan on ”uuden maailmanjärjestyksen” luominen.
”Japania pitäisi pyytää liittymään Natoon. Silloin meillä olisi uuden maailmanjärjestyksen arkkitehtuurin alku. Se perustuu Yhdysvaltoihin ainoana jäljellä olevana supervaltana ja avoimeen yhteiskuntaan järjestäytymisperiaatteena. Se koostuu joukosta liittoutumia, joista tärkein on NATO ja NATOn kautta pohjoista pallonpuoliskoa ympäröivä rauhankumppanuus”, Soros kirjoittaa.
Lähde: Remix [1]
Saatekirjoituksen lähteet:
Wilton, Robert (2000). Romanovien viimeiset päivät. Kuinka tsaari Nikolai II ja hänen perheensä murhattiin. Tabernaculum Dei ry.
Mäkinen, Tapani (2003). Suuri maa, pitkä kvartaali. [8] Sitra.