"Vihollinen tahtoo tuhota kansallishenkemme pakottamalla meidät uskomaan hänen ristiriitaisaan holokaustioppiinsa."

Horst Mahler

Fetan 7 terveyshyötyä

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 3,40
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Hyviä uutisia! Kaikki juusto ei ole pahasta – eli jos pidät juustosta, syö kaikkein terveellisintä, eli fetaa.

Juusto tuo herkullisen vivahteen moniin ruokiin, mutta koska useimmissa käytetään raaka-aineena prosessoituja maitotuotteita, terveystietoiset ihmiset ovat alkaneet välttää juustoa.

Lampaan tai vuohen (tai kummankin) maidosta valmistettu fetajuusto on ravinteikas vaihtoehto, jolla voit maustaa ruoan hyvällä omatunnolla. Feta sulaa hyvin ja on vähemmän allergeeninen ja aiheuttaa vähemmän tulehdusta kuin lehmän maidosta valmistetut juustot, mikä on ilouutinen niille, joilla esiintyy herkkyyttä maitotuotteille.

Kuten suurin osa ruoista, feta on parempaa raakana. Vältä pastöroiduista maitotuotteista valmistettua fetaa. On myös tärkeä muistaa, että fetajuustoa, joka sisältää paljon natriumia ja tyydyttynyttä rasvaa, tulisi käyttää silloin tällöin, ei päivittäin.

Fetan ravintosisältö

Kreikkalaiset käyttävät sanaa ”feta” kuvaamaan tätä huiman suosittua juustoa, joka tulee italiankielisestä sanasta fetta, joka tarkoittaa siivua. Vaikka Euroopan Unioni on määrittänyt fetajuustolle tarkat kriteerit, muualla maailmassa myydään lehmän- tai biisoninmaidosta valmistettua ”feta”juustoa.

Feta on pehmeä, suolaliemeen säilötty juusto, jossa on vain vähän tai ei ollenkaan reikiä. Maku on kirpeä, eikä juustolla ole kuorta. Fetajuuston ravintoarvot riippuvat nimenomaan fetan merkistä ja tyypistä. Perinteinen feta valmistetaan joko pelkästä lampaanmaidosta tai lampaan ja vuohen maidon yhdistelmästä (josta alle 30 prosenttia vuohenmaitoa).

Yksi annos fetajuustoa (noin 28 grammaa) sisältää: (1)

  • 74 kaloria
  • 6 grammaa rasvaa
  • 260 milligrammaa natriumia
  • 1,2 grammaa hiilihydraatteja
  • 4 grammaa proteiinia
  • 1 gramma sokeria
  • 0,2 milligrammaa riboflaviinia/B2-vitamiinia (14 prosenttia päivittäisestä saantisuosituksesta)
  • 140 milligrammaa kalsiumia (14 prosenttia päivittäisestä saantisuosituksesta)
  • 312 milligrammaa natriumia (13 prosenttia päivittäisestä saantisuosituksesta)
  • 94 milligrammaa fosforia (9 prosenttia päivittäisestä saantisuosituksesta)
  • 0,5 mikrogrammaa B12-vitamiinia (8 prosenttia päivittäisestä saantisuosituksesta)
  • 0,1 milligrammaa B6-vitamiinia (6 prosenttia päivittäisestä saantisuosituksesta)
  • 4,2 mikrogrammaa seleeniä (6 prosenttia päivittäisestä saantisuosituksesta)

Fetajuuston 7 terveyshyötyä

1.Suojaa syövältä

Mikä on fetan yllättävin hyöty? Sen syövältä suojaava vaikutus. Se sisältää runsaasti kalsiumia, ja tutkimusten mukaan kalsium (yhdessä D-vitamiinin kanssa) auttaa suojaamaan elimistöä eri tyyppisiltä syöviltä. (2)

Älä unohda, että magnesium on tärkeä kalsiumin imeytymisen kannalta. Jos sinulla on magnesiumin puutostila, kalsium ei imeydy kunnolla elimistöösi, mikä tarkoittaa ettet saa kaikkia hyötyjä irti.

Fetan sisältämä kalsium ei ole ainoa sen ravinteista joka suojaa syövältä! Proteiinia nimeltä alfalaktalbumiini löytyy myös kreikkalaisesta juustosta, ja sillä on antibakteerisia ja antitumoraalisia vaikutuksia sitoutuessaan kalsium- ja sinkki-ioneihin.

2.Tekee hyvää luille

Todennäköisesti tiedät, että kalsium on hyväksi luillesi. Kukapa meistä ei olisi nähnyt maitoteollisuuden mainoksia? Tiedämme kuitenkin, että osteoporoosia esiintyy paljon niissä maissa, joissa maitotuotteita kulutetaan paljon. Mutta voisiko feta olla tästä huolimatta ratkaisu kalsium- ja maitokysymykseen?

Ensinnäkin, pitää paikkansa, että kalsiumista on hyötyä luille. Se kasvattaa luun huippumassaa erityisesti lapsista ja teini-ikäisistä aina kaksikymppiseen saakka. Mitä suurempi luun huippumassa, sitä pienempi osteoporoosin tai muiden luumassan katoon liittyvien sairauksien riski.

Maito voi kuitenkin tehdä hallaa luillesi, pastöroitu lehmänmaito on yksi huonoimmista lähteistä saada suurin osa kalsiumista, sillä sillä on taipumus aiheuttaa asidoosia (kehon happamoituu). Sen sijaan kannattaa syödä muita runsaasti kalsiumia sisältäviä ruokia (kuten fetaa) ja sisällyttää ruokavalioon enemmän emäksisiä ruoka-aineita, kuten persiljaa, pinaattia ja kesäkurpitsaa.

3.Vahvistaa immuunijärjestelmää

Toinen fetajuustosta löytyvä proteiini on histidiini. Aiemmin proteiinia pidettiin tärkeänä vain imeväisille, mutta myöhemmin sen huomattiin olevan välttämätön myös aikuisille.(3)

Kun histidiini yhdistyy B6-vitamiiniin (jota on fetajuustossa), se käy läpi prosessin, jossa siitä muodostuu histamiinia. Yhdisteellä on roolinsa tulehdusprosessissa. Vaikka yleensä on tärkeää poistaa ruoat jotka aiheuttavat tulehdusta, immuunijärjestelmä tarvitsee tulehdusta taistelussa taudinaiheuttajia vastaan.

Kun fetajuuston kaltaisia ruokia syödään harvoin, ja se yhdistetään ruokavalioon joka sisältää runsaasti antioksidantteja, jotka suojaavat liiallisen tulehduksen aiheuttamilta vaurioilta, pysyy immuunijärjestelmä kunnossa ja valmiina taistelemaan taudinaiheuttajia vastaan, kuten se on alun perin suunniteltu. (Lisäksi, bonuksena, fetajuusto sisältää probiootteja, jotka myös auttavat immuunijärjestelmää taistelemaan infektioita ja sairauksia vastaan!)

4.Auttaa pitämään huolta suoliston terveydestä

Toinen hyvä asia fetajuustossa on se, että se sisältää hyödyllisiä probiootteja!(4) Probiootit ovat bakteereja, joita on suolistosi pinnalla. Kun suoliston tasapaino järkkyy, kehostasi tulee bakteerien, hiivojen, sienten, parasiittien ja monien muiden epämiellyttävien otusten pesäke.

Probiootit eivät vain vahvista immuniteettia, vaan ne auttavat pitämään suoliston kunnossa ja välttämään monet ruoansulatusongelmat. Näitä ongelmia esiintyy erityisesti ihmisillä, joilla on kiihkeärytminen elämäntapa, ja jotka käyttävät säännöllisesti geenimuunneltuja tuotteita, sokeripitoisia ruokia ja altistuvat antibiooteille ja muille vaarallisille kemikaaleille.

5.Ehkäisee päänsärkyä, myös migreeniä

Feta-juusto on hyvä B2-vitamiinin eli riboflaviinin lähde. B2-vitamiinin tiedetään olevan luontainen apu päänsärkyyn, myös migreeniin.(5) Runsaasti B2-vitamiinia sisältävä (ja tarvittaessa riboflaviinilisää sisältävä) ruokavalio voi ennaltaehkäistä migreeniä ja muuntyyppistä kroonista päänsärkyä.

6.Suojaa silmiä ja ehkäisee rappeuttavia silmäsairauksia

Riboflaviinista on enemmän kuin yhdenlaista hyötyä nupillesi! Tutkimusten mukaan runsaasti B2-vitamiinia saaneilla on pienempi rappeuttavien silmäsairauksien, kuten harmaakaihin, kartiopullistuman tai glaukooman riski (joista kaikki liittyvät ikääntymiseen).(6)

7.Osa anemian luontaishoitoa

Anemia liittyy ongelmiin hemoglobiinisolujen kanssa, jotka kuljettavat happea elimistöön. Kun soluihin ja kudoksiin ei kulkeudu tarpeeksi happea, ne heikkenevät ja väsyvät.

Anemia liittyy raudan, foolihapon ja B12-vitamiinin puutostilaan, joita voidaan hoitaa luonnollisesti ruoilla ja ravintolisillä, jotka sisältävät kyseisiä ravinteita. Näin ollen fetajuuston sisältämä B12-vitamiini (ja vähäinen määrä rautaa) soveltuu osaksi anemian hoidossa käytettävää ruokavaliota.(7)

Fetan historia ja kiista nimestä

Varhaisimmat viittaukset fetajuustoon tuotantoon tulevat Kreikasta 800. luvulla eaa. Homeroksen Odysseiassa kuvattu tapa, jolla juustoa valmistetaan lampaan- ja vuohenmaidosta, on samankaltainen kuin mitä nykyaikaiset paimenet käyttävät. Antiikin Kreikassa suosittu fetajuusto oli tärkeä maan ruokakulttuurille.

Ensimmäinen maininta fetaksi nimittämästämme juustosta on peräisin Bysantista, jossa siitä käytettiin nimeä prósphatos, joka tarkoittaa tuoretta.

Fetajuustosta on kiistelty oikeudessa useaan otteeseen kuluneiden vuosikymmenten aikana. Euroopassa, Tanskassa valmistettiin yhdessä vaiheessa juustoa, josta on käytetty nimitystä feta, vaikka se on valmistettu kuoritusta lehmänmaidosta. Vuonna 2002 EU päätti luokitella fetan suojatuksi alkuperäistuotteeksi, jonka alkuperämaa on Kreikka.

Toinen tuore sopimus vuonna 2013 EU:n ja Kanadan välillä suojaa nimeä ”fetajuusto”, ettei sillä saa viitata muuhun kuin lampaan tai vuohen maidosta valmistettuun juustoon, joka on peräisin Kreikasta. Kanadalaisvalmistajien tulee merkitä vastaavanlaisiin tuotteisiin merkintä ”fetan kaltainen juusto”.

Kiista sai alkunsa väittelystä, että tietyn kreikkalaisen lammas- tai vuohirodun maito antaa fetalle sille ominaisen aromin ja tuoksun.

Kuinka feta kannattaa nauttia + reseptejä

Yleensä fetaa käytetään salaateissa ja muissa ruoissa. Fetaa voi syödä raakana tai kypsennettynä. Monissa resepteissä käytetään fetamuruja, mutta monissa resepteissä käytetään myös fetasiivuja.

Eräs suosikkiresepteistäni on paahdettu punajuurisalaatti. Salaatti sisältää antioksidanttipitoista punajuurta, jonka päälle laitetaan fetajuustoa.

Feta kuuluu myös moniin välimeren resepteihin, kuten kurkkurulliin. Kurkkusiivujen päälle laitetaan fetamuruja, hummusta ja chiliä.

Maistuuko grillattu juusto? Jos maistuu, kokeile lämpimiä avokado-juustoleipiä. Et tule katumaan.

Mahdolliset sivuoireet ja varotoimenpiteet

Vaikka fetajuusto on huomattavasti vähemmän allergeenisempi kuin lehmänmaidosta valmistettu juusto, on silti mahdollista, että olet allerginen vuohen- tai lampaanmaidolle. Noin 90 prosenttia ihmisistä, jotka ovat allergisia lehmänmaidolle, saavat oireita samoista proteiineista vuohenmaidossa.

Jos olet herkkä mutta et allerginen lehmänmaidolle, fetan kaltaiset valmisteet on todennäköisesti loistava vaihtoehto!

Toinen vaara piilee niillä jotka kärsivät histamiiniallergiasta.(8) Kuten mainitsin, histamiini on tärkeä proteiini, jota tarvitaan pienissä määrin taistelussa taudinaiheuttajia vastaan, mutta liiallinen määrä aiheuttaa tulehdusta. Histamiiniallergiasta kärsivät, toisin kuin suurin osa ihmisistä, eivät kykene pilkkomaan histamiinia nopeasti kun sitä on paljon elimistössä, mikä voi aiheuttaa allergian kaltaisia oireita syödessä ruokaa, joka sisältää histamiini-proteiinia.

Jos saat oireita kuten ihottumaa, hikoilet tai turvotusta syötyäsi fetaa tai muita vuohen/lampaanmaitovalmisteita, lopeta syöminen ja kysy ohjeita lääkäriltäsi.

 

Lähde: Dr.Axe

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Yksi kommenti

  1. Vai että fetaa pitäisi syödä vain silloin tällöin, koska se sisältää tyydyttynyttä rasvaa? Tyydyttynyt rasva on terveellistä!

    (0)(4)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*