"On väärin kysyä, miten holokausti oli teknisesti mahdollista toteuttaa. Holokausti oli teknisesti mahdollinen, koska se tapahtui."

Fernand Braudel

Eurooppa on korvaamassa demokratiaa finanssioligarkialla

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,65
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Mitä Kreikka edellä, sitä muu Eurooppa perässä.

Michael Hudson, professori, entinen Wall Streetin ekonomisti ja kirjailija esittää rajuja väitteitä. Hudsonin mukaan Eurooppa on korvaamassa taloudellisen demokratian finanssioligarkialla.

Hudson sanoo Wall Streetin pankkien auttaneen Kreikan hallitusta piilottamaan velkansa Enron-tyylisellä kirjanpidolla. Verotuksella kerättiin varoja Saksan ja Ranskan pankeille, joilla oli hallussaan valtion velkakirjoja.

Nyt, kun luottoluokittajat ovat alentaneet Kreikan luottoluokitusta B1:sta Caa1:n, mikä on roskaluokitus, pankit ovat valmiita antamaan kuoliniskun.

Luottoluokituksen varjolla voidaan ruuveja kiristää ja ulosmitata Kreikasta kaikki myyntikelpoinen: hotellit, puhelin- ja vesilaitokset, turismiin sopivat maa-alueet, saaret ja satamat. Seurauksena Kreikassa alkaa luokkasota; veroja korotetaan, sosiaalikuluista leikataan, samoin eläkkeistä. Kaikki tämä nostaa elämisen kuluja ja pienentää entisestään mahdollisuuksia taloudelliseen toipumiseen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen. Tätä kutsutaan Kreikan pelastamiseksi.

Kreikan esimerkki on Hudsonin mukaan merkittävä, koska se on esimerkki siitä, mitä Euroopalle tullaan tekemään: perusinfrastruktuurin yksityistäminen ja tulevien verotulojen korvamerkitseminen pankkiireille velkojen korkoina. Mitään ei jää jälleenrakentamiseen.

Hudson arvioi, että Kreikalle tehtaillut pelastus- ja tukipaketit antavat aikaa Kreikalle roikkua mukana euroalueessa, kunnes rikkaat ovat ehtineet siirtää omaisuutensa turvaan. Sen jälkeen Kreikka pakotetaan siirtymään drakmaan ja devaluoimaan se. Samalla saadaan talouskuuri-leikkauksilla madallettua palkkatasoa, ja myös pidettyä se alhaalla kilpailukyvyn nimeen.

Öljyllä, kulutustavaroilla, ruoalla ja jopa luotoilla on maailmanmarkkinahinnat.

Työttömyyden väistämättä kasvaessa, myös tuloerot kasvavat ja verotulot pienenevät. Verotulot ovat pankkien osinkotuloa.

Koska taloussodan kohdemaissa (Islanti, Irlanti, Kreikka, Latvia jne.) kuitenkin on edelleen demokraattisesti valitut parlamentit, tarvitaan ulkopuolista painostusta jotta kansallisvarallisuus saadaan siirrettyä pilkkahintaan pankeille. Painostajina toimivat EU ja IMF.

Hudson kysyy, aikovatko Kreikka, Irlanti, Espanja, Portugali ja muu Eurooppa luopua demokratiasta ja siirtyä mukisematta finanssioligarkiaan, jossa pankit ja sijoittajat hallitsevat.

Käytännössä vaatimus sijoittajien etujen suojaamisesta tarkoittaa kansallisten parlamenttien luopumista päätäntävallasta.

Vapaista markkinoista puhuttaessa tarkoitetaan tosiasiassa keskusjohtoista suunnittelua, joka on pankkiirien käsissä. Vapaa markkinatalous on johtamassa uudenlaiseen velkatorpparimalliin, jossa markkinat ovat vapaat yksityisten omistajien veloittaa haluamiaan hintoja peruspalveluista; finanssifeodalismin malliin, jossa markkinat ovat vapaat kaikenlaisesta sääntelystä.

Hudson toteaa kuivasti, että vaikka sekä EU:n, Euroopan keskuspankki EKP:n ja yksityisesti omistetun kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n säännöt kieltävät tukipaketit, velkatakaukset ja muun vastaavan toiminnan, säännöillä ei näy olevan väliä vaan tärkeämpää on pankkien miellyttäminen.

Euroopan Unionin edeltäjän, Euroopan talousyhteisö EEC:n alkuperäinen idea oli hyödyttää kansoja talouden demokratian avulla ja estää siten sodat, jotka olivat repineet Eurooppaa. Nyttemmin asiat ovat kääntyneet päälaelleen.

Hudson päättelee kansallisvaltioiden tuhoamisen ilman korvaavaa, laillista keskusvaltaa tipauttavan liiton jäsenmaat pankkiirien käsiin yksi kerrallaan.

Hudson kutsuu taloutta aseeksi, sodankäynnin muodoksi, jonka päämäärä on sama kuin valloitussodan: saada omistukseensa maata, julkinen infrastruktuuri ja verotusoikeus.

Valloitus sisältää tarpeen sanella lakeja alamaisille sekä sosiaalisen ja taloudellisen suunnittelun keskittämisen. Taloudellisen hyökkäyksen kohteena olevat maat kärsivät yhtä lailla perinteisemmän valloitussodan aikana: elinajan odote lyhenee, väestöpohjan ikäjakauma vääristyy ja väestömäärä kutistuu väestön paetessa parempaa elämää etsimään. Myös pääoma pakenee jolloin yritystoiminnan harjoittaminen vaikeutuu.

Kosmopoliittiselle, hyökkäävälle osapuolelle taloussodankäynti tulee edulliseksi, koska siinä ei ole armeijan ylläpitokuluja ja osa sodankäynnistä voidaan maksattaa suoraan sodan uhreilla esimerkiksi veroina.

Talouseliitin näkökannalta hallituksen ainoat tehtävät ovat suojella omistuksia verotukselta ja rahan hankintaa sääntelyltä. Tällöin suojeltu varallisuus kasvaa eksponentiaalisesti, nopeammin kuin reaalitalous ja tappaa lopulta koko talouden. Tämä dynamiikka on nyt toiminnassa Euroopassa.

Julkista keskustelua asiasta käydään kuitenkin vääristävän peilin salissa: mediassa eurooppalaista yhtenäisyyttä uhkaa nationalismi ja kansallismielisyyden nousu, ihmisten yritykset vastustaa omaisuutensa ryöstöä.

Kesäkuun alussa EKP:n johtaja Jean-Claude Trichet kertoi, millainen on oleva Euroopan uusi arkkitehtuuri; kuinka finanssioligarkia kruunataan kaiken Euroopan hallitsijaksi.

Puheessaan ”Building Europe, building institutions”, Trichet kehui Euroopan presidentiksi tituleerattua, vaaleilla valitsematonta Herman Van Rompuyta tilaisuuden järjestämisestä ja suunnan antamisesta uudelle järjestykselle. Euroopan on luovuttava kansallisuuden ideasta ja keskityttävä muuttamaan talouden haasteet normaalijärjestykseksi. Tämä vaatii Lissabonin sopimuksen muuttamista.

Trichetin hahmottelemilla linjoilla EU- ja EMU-jäsenyys merkitsee kansallisvaltioiden itsenäisyyden menettämistä. Se merkitsee myös jäsenmaiden talouden hallinnan siirtymistä kansallisesta päätäntävallasta EU:n yhteisen valtiovarainministeriöksi kutsutun velkaministeriön alaisuuteen.

Trichetin kaavailemassa EU:ssa, sanoo Hudson, kielletään samat asiat kuin elokuvassa ”Z”: rauhanliikkeet. lakot, ammattiyhdistykset, sosiologia, tietosanakirjat, vapaa lehdistö ja uusi matematiikka.

Lähteet:

1 Mark Gongloff,”Moody’s Downgrades Greece,” Wall Street Journal, June 1, 2011.

2 Helena Smith, ”The Greek spirit of resistance turns its guns on the IMF,” The Observer, May 9, 2010.

3 Reuters, ”Greece PM fails to win austerity reform backing,” Financial Times, May 28, 2011.

4 Roland Vaubel, ”Europe’s Bailout Politics,” The International Economy, Spring 2011, p. 40.

5 ”Building Europe, building institutions.” Speech by Jean-Claude Trichet, President of the ECB

on receiving the Karlspreis 2011

in Aachen, June 2, 2011.

6 ”Z (film),” Wikipedia.

[7] Tom Fairless, ”Trichet Calls for Tougher Debt Intervention,” Wall Street Journal, June 2, 2011.

[8] Bill Black, ”Bad Cop; Crazed Cop – the IMF and the ECB,” New Economics Perspectives, May 30, 2011.

Michael Hudon on entinen Wall Streetin ekonomisti, professori Missourin yliopistossa sekä kirjailija, joka on kirjoittanut mm. kirjat Super Imperialism: The Economic Strategy of American Empire (new ed., Pluto Press, 2002) and Trade, Development and Foreign Debt: A History of Theories of Polarization v. Convergence in the World Economy.

Alkuperäinen artikkeli kokonaisuudessaan http://www.marketoracle.co.uk/Article28498.html

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

2 Kommentit

  1. lauri sarivaara

    Kreikan taloudella ei ole kovin mairittelevat näkymät. Huolimatta troikan (EU,EKP,IMF) pelastuspaketista Kreikan talous ei ole nousussa, vaan pikemminkin päin vastoin; tilanne on kääntynyt pahempaan suuntaan.

    OECD ja Euroopan komission ovat virallisesti arvioineet, että Kreikan valtiovelka olisi korkeimmillaan vuonna 2013, jonka jälkeen se kääntyisi laskuun ja seuraavien kahden vuosikymmenen aikana saavuttaisi 60 prosentin suhteen bruttokansantuotteeseen, joka on EU:n määrittelemä kipuraja eurossa pysymiselle.

    Tällä hetkellä Kreikan valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on arviolta noin 145 prosenttia, 377 miljardia euroa. Lokakuussa 2011 troikalta vuodettiin salainen asiakirja, joka käsitteli Kreikan talouden näkymiä ja valtionvelan kestävyyttä vuoteen 2030 asti. Valtamedia ympäri Eurooppaa ei tuonut asiakirjaa julkisuuteen, eikä nostanut asiasta yleistä keskustelua. Asiakirja ottaa huomioon nykyisen tilanteen ja näkymät.

    Julki tulleessa analyysissa Kreikan arvioidaan kärsivän taantumasta huomattavasti kauemmin kuin yleiset arviot antavat olettaa. Analyysin mukaan Kreikan valtionvelka kohoaisi huippuunsa vuonna 2013, jolloin se olisi noin 186 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämän jälkeen se kääntyisi laskuun, mutta odotettu kasvu olisi erittäin hidasta, ja vuonna 2030 Kreikan valtionvelan suhde BKT:hen olisi noin 130 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että vuoteen 2030 mennessä Kreikka tarvitsisi lisärahoitusta noin 440 miljardia euroa, joka todennäköisesti tultaisiin järjestämään troikan kautta.

    Analyysi perustuu siihen olettamukseen, että Kreikka ei tee, tai ei voi tehdä tarvittavia toimenpiteitä, joiden avulla se pystyisi noudattamaan EU:n suunnitelmaa. Vaikka Kreikka on tehnyt mittavia toimenpiteitä julkisen talouden tasapainoittamiseksi, niin analyysin mukaan ne eivät ole riittäviä. Tähän mennessä Kreikka on leikannut muun muassa julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja ja eläkkeitä, nostanut useita veroja ja julkisten palvelujen hintoja sekä vähentänyt muita etuisuuksia esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyen.

    Kauppatieteiden professori Stergios Skaperdas Californian yliopistosta toteaa hiljakkoin julkaistussa tutkimuksessa, ettei Kreikan talouden ongelmat johdu julkisen sektorin kustannuksista. Kreikan julkisella sektorilla on esimerkiksi huomattavasti vähemmän työntekijöitä kuin esimerkiksi Suomessa, Sloveniassa tai Virossa.

    Tutkimuksessaan professori tekee johtopäätöksen, että suurin syy Kreikan taloudelliseen kriisiin on euroon liittyminen yhdistettynä poliitikkojen taloudelliseen vastuuttomuuteen ja tietämättömyyteen. Kreikan liityttyä euroon velanotto helpottui ja lisääntyi, joka johti nykyiseen kestämättömään tilanteeseen. Euron piti taata talouden tasapaino, mutta toimikin päinvastoin mitä oli ajateltu.

    Skaperdas ei usko EU:n tukipakettien toimivuuteen. Sopeutusohjelma, joka tukipaketin mukana tulee, ja jota Kreikan on noudatettava, johtaa Kreikan yhä syvempään taantumaan. Palkkojen alentamiset, julkisen sektorin leikkaukset, valtion omaisuuden myyminen ja verojen kiristäminen johtavat ostovoiman, verotulojen ja valtiotuottojen pienenemiseen, joka taas romahduttaa Kreikan maksukykyä edelleen. Se taas johtaa uusiin veronkiristyksiin, yksityistämisiin ja niin edelleen. Kyseessä on siis oravanpyörä, josta ei ole ulospääsyä.

    Euroopan johtavat poliitikot ovat patistaneet Kreikkaa yhä painostavimmin termein suorittamaan vaaditut toimenpiteet, mutta mikään ei tunnu auttavan. Myös Taloussanomien toimittaja Jan Hurri epäilee koko tukipaketin toimivuutta ja vihjaa, että talouskriisi saattaa itse asiassa johtua troikan järjestämistä tukipaketeista ja niiden ehdoista. Kukaan ei näytä tietävän kuinka paljon rahaa tullaan tarvitsemaan, mutta eri lähteiden mukaan kysymys voi olla jotakuinkin 2-3 biljoonan euron suuruisesta summasta.

    Ei ainoastaan vasemmistosiipi epäile koko järjestelmän kestävyyttä, vaan myös esimerkiksi Goldman Sachs, yksi maailman suurimmista pankeista neuvoo asiakkaitaan varautumaan Euroopan romahtamiseen. 2008 oli pankille sen tuottoisin vuosi, jolloin se ennusti Yhdysvaltojen talouden romahduksen ja seuraavana vuonna se teki kaikkien aikojen parhaan tuloksensa tuoton ollessa 50 miljardia dollaria.

    MIT:n professori Noam Chomsky vertailee Profit over people -kirjassaan eri maiden välisiä taloudellisia ja yhteiskunnallisia eroja. Esimerkiksi itäisessä Aasiassa ennen kapitalistista järjestelmää ja markkinoiden vapautumista valtioiden velanotto oli hillittyä ja pääoma pysyi valtioiden hallussa. Latinalaisen Amerikan osalta tilanne oli jo tuolloin toinen. Ulkomaisen pääoman hallitessa markkinoita ja maiden jouduttua velkakierteeseen kansalaisten hyvinvointi tippui radikaalisti. Tämä tarkoitti terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalihuollon alasajoa sekä tuloerojen kasvua. Samaan aikaan Aasia oli maailman kärkimaita kyseisissä asioissa ja eriarvoistumista ei vielä ollut.

    Taustatiedot ja lähteet:

    Noam Chomsky, Profit Over People, s.33

    Stergios Skaperdas, Department of Economics University of California, Irvine October 28, 2011 Modified on October 31, 2011

    http://info.publicintelligence.net/GreeceDebtSustainability.pdf

    http://www.oecd.org/dataoecd/21/63/48462569.pdf

    http://www.nytimes.com/2011/11/12/world/europe/12iht-letter12.html?_r=1&ref=greece

    http://topics.nytimes.com/top/news/international/countriesandterritories/greece/index.html

    http://publicintelligence.net/troika-greece-debt-sustainability-analysis-october-21-2011/

    http://prism-magazine.com/2011/11/after-athens-rome/

    http://m.theglobeandmail.com/globe-investor/investment-ideas/experts-podium/how-to-keep-a-lid-on-public-debt/article2215528/?service=mobile

    http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/11/13/eurokraattien-vallankaappaus-paattyy-viela-kyyneliin/201116675/12

    http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=1120

    http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/10/19/velkakriisi-voi-olla-jo-liian-suuri-ratkaistavaksi/201114977/12

    Täältä uusimmat Rehnin ja Euroopan komission varoitukset:

    ”Still, the EC warned that Greece’s debt level could surge to an astounding 198.3 percent of GDP next year up from an estimated 162.8 percent in 2011. Greek GDP is also expected to contract by 2.8 percent next year.”

    http://m.ibtimes.com/eurozne-debt-crisis-eu-ec-gdp-forecast-246975.html

    Ja viimeisin Kreikan vastaus:

    Crucially, he said he would not sign a pledge of support for conditions on the new bailout agreement demanded by EU Economic and Monetary Affairs Commissioner Olli Rehn. Those terms have not yet been specified but may require new measures.

    ”I don’t sign such statements,” Samaras said, adding that his word should be sufficient.

    http://www.canada.com/news/Greek+economy+dire+shape+ahead+state+confidence+vote/5711955/story.html

    Kreikan työttömyysaste tällä hetkellä (17.11.2011) 18.2 prosenttia.

    (0)(0)
  2. USA declares war on democracy.
    Atlanta, February 26, 2014 – Since the days of President Woodrow Wilson – that is, for roughly 100 years – the USA has been on a self-styled crusade to “make the world safe for democracy.”

    Colossal wars, hot and cold, were fought against German kaisers and fuhrers, Russian communists, and Third World nationalists. The American people were told they were “defending democracy.”

    Americans slaughtered 3.5 million Vietnamese, and nearly another million Cambodians, to “defend democracy” in Southeast Asia.

    They murdered millions of Iraqis through wars and sanctions to “defend democracy” in the Middle East.

    According to André Vltchek and Noam Chomsky’s book On Western Terrorism, the US government has murdered between 55 and 60 million people since World War II in wars and interventions all over the world. If we believe the imperial propagandists, this American Holocaust has been one big defense of democracy.

    But now, on the eve of the 100th anniversary of World War I, the US has embarked on a new crusade – to make the world UNSAFE for democracy.

    In Ukraine, Venezuela, and Thailand, the US is spending billions of dollars to unconstitutionally eject democratically-elected governments. In Palestine, the US has been trying to overthrow the democratically-elected Hamas government ever since it came to power. In Egypt, the US – under Zionist pressure – recently overthrew the only genuinely democratic government in 5,000 years of recorded history. In Syria, the US insists that the people must not be given the opportunity to re-elect Assad, no matter how many international observers and safeguards ensure honest elections. And in Turkey, the US is undermining the democratically-elected Prime Minister Erdogan in favor of CIA puppet Fethullah Gulen.

    (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*