"Sionistit käyttävät 'holokaustia' hyväkseen palestiinalaisten ihmisoikeuksia vastaan ja Israelin rikosten peittelemiseksi."

David Duke

Kuva: iStockphoto

Euroopan EHEC-tartunnat – jalostuksen tulosta

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,35
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Keväällä ja kesällä riehunut EHEC-epidemia oli milloin lähtöisin kurkuista ja milloin sarviapiloista. Todennäköisesti yliluonnolliset kyvyt omaavan bakteerin alkuperä on kuitenkin laboratorio.

Euroopassa syytellään viljelijöitä, eikä kukaan tunnu olevan kiinnostunut siitä, miten ruokamyrkytysaallon aihuttanut e. coli -bakteeri on saanut vastustuskyvyn kahdeksaa eri antibioottiryhmää vastaan tai miksi se pystyy suojautumaan myös sairaaloissa käytettäviltä antibiooteilta laajakirjoisella ESBL-laktamaasientsyymi tuotannollaan – tällä bakteerikannalla näet on sekä TEM-1- että CTX-M-15-entsyymituotantoon vaadittavat geenit.

Tavallisesti O104-kantaiset kolibakteerit eivät ole vastustuskykyisiä juuri millekään antibiooteille, mutta kesällä riehunut O104-variantti on vastustuskykyinen ainakin seuraaville: penisilliinit, tetrasykliini, nalidiksiinihappo, trimetopriimi-sulfametoksatsoli , kefalosporiini , amoksisilliini, klavulaanihappo , piperasilliini-sulbaktaami, piperasilliini-tatsobaktaami, kefuroksiimi, kefotaksiimi, keftatsidiimi.

Miten on mahdollista, että nyt löydetyllä e. coli -bakteerilla on näinkin kattava vastustuskyky sekä samalla kaksi erittäin vaarallista geenimutaatiota? Huomattavaa on myös se, että saksalainen tartuntatauteja tutkiva Robert Koch-instituutin biokemisti Rolf Stahl havaitsi tämän i e.coli-bakteerin sisältäneen ruton geenejä. Lisäksi bakteeri osoittautui kimeeriksi, eli kahden eri geenistön tunnusmerkkejä sisältäväksi solukannaksi. Stahlin havainnot tukevat teoriaa, jonka mukaan yliluonnollisen vastustuskyvyn omaava e.coli-bakteeri olisi peräisin laboratoriosta.

On käytännössä vain yksi tapa, jolla tällainen bakteerikanta on voinut syntyä: jalostus. Bakteerit altistetaan vuoroittain kullekin antibiootille, jolle bakteerit halutaan vastustuskykyisiksi. Ensin esimerkiksi katsotaan, mitkä bakteerit selviävät penisilliinistä. Penisilliiniä kestäneet bakteerit altistetaan sitten vaikkapa tetrasykliinille, ja siitä selvinneet bakteerit altistetaan vuorostaan vaikkapa sulfalle, minkä jälkeen elossa olevat bakteerit siirretään valikointijalostusketjussa eteenpäin jne. Näin jatketaan, kunnes haluttu vastustuskyky on saatu viimeiseen selviytyvään bakteerikantaan. Tällaisia jalostuskeinoja käytetään bioaseita kehiteltäessä.

Koska vihannesten viljelyssä ei käytetä antibiootteja, on mahdotonta kuvitella, miten tällainen bakteerikanta olisi voinut syntyä omin nokkinensa kurkkuihin tai muihin vihanneksiin, joista se viranomaisväitteiden mukaan olisi peräisin. Luonnollisen, sattumanvaraisen syntymisen todennäköisyys on niin häviävän pieni, ettei sitä käytännössä ole.

Laboratoriotutkimuksessa ilmi tulleet tiedot (PDF) viittaavat siis selvästi siihen, että kyseessä oleva bakteeri on tietoisesti konstruoitu ja jalostettu. Löytyminen ruoasta voidaan selittää periaatteessa kahdella tavalla: bakteerit ovat jotenkin päässeet karkaamaan laboratoriosta ja päätyneet nimenomaan vihanneksiin tai joku saastutti vihannekset tahallaan.

Seuraavassa keskitytään miettimään mahdollisuutta bakteerin tahallaan levittämisestä jonkun toimesta, sillä toimenpiteestä on heille selvää hyötyä. Bakteerin kehittämiselle sinänsä on jo oltava hyvä kannustin.

Eräs vanhimmista rokollisten hallintokoneistojen ja vastuuttoman ahneen suurteollisuuden käyttämistä tempuista toimii näin: On olemassa itseä hyödyttävä, kansalaisia sortava tai riistävä tavoite, johon halutaan päästä. Kyseinen päämäärä on kaavassa viimeisenä oleva ratkaisu.

Koska kansalaiset eivät voi mitenkään suoraan hyväksyä itseään sortavia tai riistäviä toimia (ratkaisuja), keksitään keino, ongelma, jolla kansalaisia pelotellaan, jotta heidät saadaan protestoimaan, reagoimaan, ja vaatimaan asian ratkaisemista.
Reaktion jälkeen tarjotaan kansalaisille ratkaisu, johon alun perin haluttiin päästä.

Kun on luotu ongelma (levitetty bakteeriasetta vihanneksiin), kansalaiset ovat hädissään ja heidät on saatu vaatimaan toimenpiteitä (reaktio) tilanteen korjaamiseksi sekä sairastumisten (ongelman) estämiseksi vastedes, ollaan valmiina tarjoamaan ratkaisu eli tavoite, joka on suuryritysten – tässä tapauksessa lääketeollisuuden ja jalostetun ruoan jättituottajien, tarve päästä hallitsemaan kaikkea, mitä ihmiset syövät.

Aivan ensimmäisten joukossa pitää saada kiellettyä raakojen itujen, versojen ja vihannesten vapaa kauppa, koska puhdas raakaravinto on keskeisin omaehtoisen terveydenhoidon edellytys. Sen avulla ihmiset voivat hallita itse omaa terveyttään, eivätkä tarvitse juuri lainkaan lääkeyritysten tuotteita. Kun ihmiset pakotetaan tai pelotellaan syömään huonoa ja liian prosessoitua ruokaa, he tarvitsevat jatkuvaa lääkintää, jonka lääketeollisuus sitten auliisti tarjoaa.

On tuskin sattumaa, että e. coli -paniikki puhkesi vain kolme viikkoa sen jälkeen, kun EU hankaloitti oleellisesti Codex alimentarius -säädöksillään (THMPD-direktiivi, vitamiini- ja ravintolisäsäännökset) yrttien ja lääkinnällisten kasvien saatavuutta alueellaan. Luonnollisesti perusteena oli se, että luonnontuotteet eivät ole ”tutkittuja”, ja että ”säännöstöjä piti yhtenäistää”. Lääkejätit eivät tietenkään maksa luonnosta saatavien tuotteiden turvallisuustestejä, koska eivät voi hyötyä niistä patentoimalla. Häiritsevä kilpailu on aina hyvä pelata pois tieltä sopivalla lainsäädännöllä.

On huomionarvoista, että Yhdysvalloissa tapahtui aivan samoin: Lääke- ja elintarviketurvallisuuslaitos FDA runnoi e. coli -bakteerilöydösten varjolla läpi oman ”elintarviketurvallisuussäädösten ajantasaistamislakinsa”, jonka nojalla laitos käytännössä kielsi pienet perheviljelmät. Pelokkaat ihmiset saadaan hyväksymään lähes miten hirmuvaltaiset lait tahansa, eikä ruoalla pelotteluun tarvita paljoa: laitos vain laatii suurille uutistoimituksille tiedonannon, joka leviää hetkessä joka puolelle.

Geenimuunneltuja tuotteita valmistavat yritykset kuuluvat lääketehtaiden ohella selviin hyötyjiin.

Entä miksi Espanjasta tuli heti epäilty e. coli -bakteerien alkuperämaa? Wikileaks-sivuston paljastamista sähkeistä käy ilmi, että Espanja vastusti jyrkästi gm-tuotteiden kasvattamista omalla alueellaan, vaikka Yhdysvaltain hallitus painosti Espanjaa, uhkailuilla höystäen, hyväksymään geenimuunnellut lajikkeet. Ei vaadi paljoa mielikuvista arvata, miten Espanjan itsepäisyys kostautui juuri näin, ja sikäläiset vihannesviljelijät saavat nyt kärsiä.

Aiheesta lisää:
Näkökulma: Motiivi, keino ja miten ruoasta tulee ase.

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*