- Magneettimedia - https://magneettimedia.com -

Englannin keskuspankin pelätään valmistelevan uutta velkakriisiä

Englannin keskuspankin [1] hiljattain aloittama uusi määrällisen elvyttämisen kierros ruokkii euroopanlaajuisen pankkikriisin [2] riskiä.

Määrällinen elvyttäminen tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että keskuspankki laskee ohjauskorkoa ostamalla valtion velkakirjoja yksityisiltä markkinoilta. Toisin sanoen keskuspankki vaihtaa arvopaperit rahaan; yksityisten pankkien taseissa olevan rahan määrä kasvaa ja korkotaso laskee.

Kun korko laskee, pitäisi kansalaisten alkaa uusliberaalin [3] teorian mukaan kuluttaa enemmän ja luoda uusia työpaikkoja. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

Myös muut länsimaat ovat yrittäneet jo pitkään lisätä kotitalouksien ja yrityksien velanottoa (eli ”kuluttamista” ja ”investointeja”) matalilla ohjauskoroilla. Tämä on synnyttänyt jo negatiivisten korkojen ilmiön: tallettajien täytyy maksaa pankille rahan säilyttämisestä.

Lisäksi negatiiviset korot tarkoittavat sitä, että investointien sijaan varmin tapa rikastua on yksinkertaisesti ottaa lainaa. Tämä merkitsee tietysti pitkällä aikavälillä katastrofia.

Financial Times (FT) uutisoi [4] viime viikolla, että negatiivista tuottokorkoa tekevien joukkolainojen yhteenlaskettu arvo on paisunut jo 13,4 biljoonaan dollariin määrällisen elvyttämisen vuoksi. Kuten arvata saattoi, Englannin keskuspankki on nimennyt tuhoisan politiikkansa syntipukiksi Brexit-äänestystuloksen [5]. Syyllisiä eivät olekaan pankkiirit vaan ”pahat nationalistit”.

FT:n mukaan keskuspankkien politiikka on pakottanut sijoittajia siirtämään rahansa valtionvelkaa paljon riskisempiin kohteisiin, kuten kehitysmaihin ja roskalainoihin. Tämä ei tietenkään lupaile hyvää tilanteessa, jossa Italian kytevä pankkikriisi [6] uhkaa murskata Euroopan talouden.

Täyskäännös voi johtaa romahdukseen

Vielä vaarallisemmaksi tilanne muuttuu, mikäli Euroopan valtiot päättävät tehdä täyskäännöksen finanssipolitiikassaan ja lisätä julkista kulutustaan merkittävästi. Esimerkiksi laittomien siirtolaisten elättäminen kasvattaa julkisia menoja.

FT:n mukaan julkisen kulutuksen kasvattamisesta on jo paljon merkkejä ilmassa eri puolilla länttä. Tämä merkitsisi täyskäännöstä korkojen kehityksessä ja tappavia taloudellisia tappioita niille, jotka sijoittivat velkakirjoihin korkojen ollessa matalalla.

Ryöstön kaava [7] on tuttu jo ammoisilta ajoilta. Aluksi yhteiskunta huijataan velkaantumaan halvan rahan politiikalla. Kun velkataakka on kasvanut tarpeeksi suureksi, pankkiirit käynnistävät konkurssien ketjun sulkemalla rahahanat.

Kun kotitaloudet, yritykset ja valtiot eivät enää selviydykään velvoitteistaan pilviin kohonneiden korkojen vuoksi, suuret pankit ryöväävät niiden omaisuuden pilkkahintaan. Pienille paikallispankeille [8] tilanne on erittäin hankala.

Luottoluokitusyhtiö Fitchin ennusteen [9] mukaan täyskäännös korkopolitiikassa voisi aiheuttaa lähes 4 biljoonan dollarin tappiot valtioiden velkakirjoihin sijoittaneille. Ongelma tämä on siksi, että valtionvelkaan sijoittavat usein riskejä kaihtavat ja tasaista tuottoa hakevat instituutiot, kuten vakuutus- ja eläkeyhtiöt.

Velkašokki olisi siis erityisen myrkyllinen ilmiö tavallisille kansalaisille, kuten eläkeläisille.

Professori Amar Bhidé pelkää [10], ettei Eurooppa ole oppinut mitään edellisestä finanssikriisistä, joka syntyi velkakuplan puhjetessa. Halpa raha ei lisää yritysten toimeliaisuutta vaan lisää keinottelua finanssisektorilla.

Suurissa Euroopan ja Pohjois-Amerikan kaupungeissa asuntokupla on nyt jo puhkeamaisillaan – keinottelijat ovat vetäytymässä markkinoilta. Sen sijaan eläkesäästäjät ja pienet yritykset jäävät nuolemaan näppejään. Kaava on jo tuttu: rikolliset pankkiirit voittavat ja tavallinen kansa häviää.

needle-and-bubble [11]

Määrällinen elvyttäminen on huijaus

Määrällistä elvyttämistä on jo aiemmin kritisoitu [12] ankarasti siksi, että arvopapereita ostamalla keskuspankki ruokkii pientä finanssikeinottelijoiden eliittiä todellisten yrittäjien ja kuluttajien sijaan.

Määrällinen elvyttäminen on siis paisuttanut erilaisten rahoitustuotteiden ja tonttien hintoja, mutta se ei ole lisännyt kansalaisten ostovoimaa tai yritysten toimeliaisuutta.

Mikäli keskuspankki tahtoisi todella ruokkia reaalitaloutta, ottaisi se mallia esimerkiksi kansallissosialistisesta Saksasta [13], jossa reaalitaloutta kasvatettiin ohjaamalla rahaa pörssikeinottelijoiden sijaan julkisiin hankkeisiin sekä todellisille yrityksille ja työntekijöille.

Englannin keskuspankin rahapolitiikka perustuu siihen, että pankeilla on matalan ohjuaskoron vuoksi kyky lainata ja luoda yksityistä velkaa [14] entistä enemmän. Kansallissosialistien politiikka sen sijaan perustui koronkiskonnan vastaiselle periaatteelle, jonka mukaisesti raha ohjattiin kansalle suoraan ilman pankkien toimimista välikätenä.

Saksassa kansan ei tarvinnut velkaantua voidakseen vaurastua. Määrällinen elvyttäminen perustuu sen sijaan kokonaan siihen, että korkotaakkaa paisuttavaa velkarahaa tyrkytetään yrityksille ja kuluttajille yksityisten pankkien kautta.

Eurooppaa ja erityisesti eurooppalaista talouselämää johtavat rikolliset [15], joiden etua reaalitalouden heikentyminen suhteessa finanssitalouteen palvelee. Siksi Englannin keskuspankin velkakirjojen osto-ohjelma tulee päättymään katastrofaalisesti tavallisen kansan kannalta.

 

Lue myös:

Rahan ja koronkiskonnan tyrannia [16]
Yhdysvalloissa tikittää uusi velkapommi [17]
Keskuspankki: yksityinen vai julkinen loinen? [18]