Paukkupakkasten aiheuttama kulutuspiikki rasittaa paitsi energiayhtiöitä myös kuluttajia.
Syvällä maan sisällä makaa kuitenkin ehtymättömät määrät sähköenergiaksi muutettavaa lämpöä, joka kaiken lisäksi olisi hyödynnettävissä edullisesti.
Energiasta on tehty keinotekoisesti ylellisyyshyödyke, josta riippuvaisia käyttäjiä rahastetaan säälimättömästi. Se voisi kuitenkin olla yhtä vapaasti käytettävissä kuin hengitysilma tai käyttöön otettu sadevesi, josta ei vielä Suomessa veroteta.
Syvällä maan alla makaavia lämpövarantoja ei ole Suomessa vielä hyödynnetty. Kuitenkin koko maa voisi olla 100%:sti omavarainen puhtaan energian suhteen, mikäli otettaisiin käyttöön maan alla olevat äärettömät lämpöenergiavarannot.
Väite on täysin realistinen. Saksalaiset tutkijat totesivat koeporauksisaan jo 80-luvulla, että koko peruskallio on 4–5 km syvyydessä tasaisesti 180–300 asteista kaikkialla. Siis myös täällä Suomessa.
Vastoin yleistä luuloa, ei maalämpövoimalaa tarvitse rakentaa vulkaaniselle alueelle. Lämpöä on kallioperässä joka puolella, kunhan mennään tarpeeksi syvälle.
Maalämpölaitos edullinen rakentaa
On laskettu, että ottamalla käyttöön pelkästään prosentti saatavilla olevasta energiamäärästä, se riittäisi koko ihmiskunnalle 26 tuhanneksi vuodeksi.
Kovin monimutkaiseen laskentaan kyseisen lämmitysenergian riittävyydesta ei tarvitse ryhtyä. Riittänee vakuuttamaan epäilijän, jos vilkaisee halkaistun maapallon kuvaa, mietiskelee hetken ja tunnustaa tosiasian.
Maailmalla rakennetaan maalämpölaitoksia, jotka toimittavat energiaa kustannustehokkasti ja lähes ilman saasteita. Ne maksavat muutamassa vuodessa itsensä ja toimivat yksinkertaisuutensa vuoksi ilman katkoja ja alasajoja käytännössä loputtomasti.
Ihan ilman takapakkeja ei maalämpövoimaloidenkaan kehitys ole mennyt. Sveitsin Baselissa voimala aiheutti muutama vuosi sitten 3:n Richterin maanjäristyksen, kun veden ja höyryn kierto ei ollut esteetöntä ja maan uumenissa laajentunut höyry teki tilaa itselleen. Voimala suljettiin ja se maksaa pitkään Baselin kaupungin vaurioituneiden rakennusten korjauksia.
Slovakiassa on parhaillaan valmisteilla ensimmäinen 10 Megavatin maalämpövoimala. Sen kustannusarvio on 30 miljoonaa euroa ja sen odotetaan valmistuvan vuonna 2012.
Saksan Bayerissa porataan myös 8 m tuntivauhdilla 4 km syvyyteen. Laitoksen on laskettu tuottavan 10 Mw tehon ja olevan käyttökunnossa n. 1,5 vuodessa.
Saksalaisten kustannusarvio hakkeelle on 50 miljoonaa euroa.
Ydinvoimaan verrattuna maalämpö on halpaa lystiä: esimerkiksi Olkiluodon rakenteilla oleva maailman suurin ydinvoimala maksaa noin 8 miljardia euroa. Se on nyt maailman 10. kallein rakennushanke. Samalla hinnalla tehtäisiin 200 kappaletta 40 miljoonaa maksavaa maalämpövoimalaitosta.
Näiden 200 maalämpövoimalan yhteisteho olisi 2000 Mw, eli yhden tominnassa olevan ydinreaktorin verran enemmän kuin valmisteilla oleva jättivoimala. Olkiluoto tulee tuottamaan 1600 Mw energiaa.
Geotermisen laitoksen etu ydinvoimalaitokseen ei ole pelkästään hinta. Maalämpölaitokset ovat todella pitkäikäisiä ja toimivat loputtomasti ilman pelkoa polttoaineen lopumisesta. Olkiluodon ydinvoimalan arvioitu käyttöikä lienee 20 vuotta.
Ydinvoimalan hyötysuhde on kutakuinkin sama kuin juhannuskokon käyttö makkaranpaistoon. Esimerkiksi Olkiluodon maailman suurimmasta ydinvoimalasta saadaan 1600 Mw teho sähköä, eli ainoastaan käytettäväksi 1/3 sen tuottamasta kokonaistehosta. Kaksi kolmannesta saatavasta energiasta menee taivaan tuuliin lauhdevesien käytön myötä.
Mahdollisuus omavaraisuuteen
Geoterminen maalämpö mahdollistaisi Suomen energiaomavaraisuuden. Mahdollisen kriisin sattuessa sattaa ulkomaisen atomivoimalan varaosatoimittajan omistussuhteet ja politiikka muuttua asiakastaan kohtaan hyvästä asiakaspalvelusta aivan muuhun suuntaan.
Maalämpövoimalan poraamisen arvellaan tulevan niin ”kalliiksi”, ettei sitä voida kustannusten takia tehdä. Eri voimaloiden kustannusarviot kuitenkin osoittavat väitteen vääräksi.
Maalämpö on ennen kaikkea ekologisesti kestävää. 300 vuoden kuluttua maalampövoimala on edelleen elinkaarensa alkutaipaleella ja tuottamassa saasteetonta energiaa ympäristöönsä. Sen ehdoton etu muihin energialähteisiin on yksinkertaisuus. Kuten laulussa sanotaan, ”ikiliikkuja se on”. Ainakin muihin energialähteisiin verrattuna.
Kuka? Antero Kangas
• Kirjoittaja työskentelee toimistosihteerinä Oulun yliopiston Tietoliikennelaboratoriossa.
• Lisäksi hän toimii vapaana kirjoittajana.
• Kangas on seurannut alan kehitystä vuosikaudet, sillä hän on kiinnostunut taloudellisesta ja henkisestä riippumattomuudesta.
Maalämpövoimalan periaate:
• Maahan porataan 4-5 km syvä lenkki vedelle.
• Kylmää vettä pumpataan porausaukkoon, jonka pohjalla on 200-300 asteinen kuumuus.
• Vesi kuumenee matkalla ja laitoksesta riippuen tulee joko paineella höyrynä tai kuumana vetenä ylös putken toisesta päästä.
• Kuuma höyry voi sellaisenaan pyörittää turbiinia, joka pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria. Jäähtynyt vesi palautetaan kiertoon.
• Kuumasta vedestä otetaan lämpö lämmönvaihtimen avulla turbiinin ja generaattorin toimintaan.
• Edulliseksi järjestelmän tekee se, että maassa oleva lämpöenergia on jo olemassa. Lämpöä ei tarvitse erikseen kehittää polttoaineen avulla.
• Maalämpövoimalan järjestelmässä on suhteellisen vähän kuluvia ja vaihdettavia osia. Se on perustettavissa sinne missä käyttäjät ovat.
• Itsenäisenä sähköntuottajana laitos ei ole riippuvainen valtakunnallisista sähkön hinnan heilahteluista.
• Lisää aiheesta mm. http://thinkgeoenergy.com [1] ja www.geopower-basel.ch [2]
Lähteet linkeissä:
Slovakia http://thinkgeoenergy.com/archives/5448 [3]
Sveitsi http://www.geopower-basel.ch/ [4]
Chile http://thinkgeoenergy.com/archives/5569 [5]
Saksa http://thinkgeoenergy.com/archives/6494 [6]
Suomi http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_world%27s_most_expensive_single_objects [7]
Lue lisää:
Kommentti: Sähkön hinta ei koskaan ole laskenut – eikä laske [8]
Suomen oma sähköntuotanto ei riitä talven kulutuspiikkiin [9]