"Sionistit käyttävät 'holokaustia' hyväkseen palestiinalaisten ihmisoikeuksia vastaan ja Israelin rikosten peittelemiseksi."

David Duke

Paukkupakkasten aiheuttama kulutuspiikki rasittaa paitsi energiayhtiöitä myös kuluttajia. Syvällä maan sisällä makaa kuitenkin ehtymättömät määrät sähköenergiaksi muutettavaa lämpöä, joka kaiken lisäksi olisi hyödynnettävissä edullisesti.

Näkökulma: Maalämpö ratkaisu energiavajeeseen?

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,60
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Paukkupakkasten aiheuttama kulutuspiikki rasittaa paitsi energiayhtiöitä myös kuluttajia.
Syvällä maan sisällä makaa kuitenkin ehtymättömät määrät sähköenergiaksi muutettavaa lämpöä, joka kaiken lisäksi olisi hyödynnettävissä edullisesti.

Energiasta on tehty keinotekoisesti ylellisyyshyödyke, josta riippuvaisia käyttäjiä rahastetaan säälimättömästi. Se voisi kuitenkin olla yhtä vapaasti käytettävissä kuin hengitysilma tai käyttöön otettu sadevesi, josta ei vielä Suomessa veroteta.

Syvällä maan alla makaavia lämpövarantoja ei ole Suomessa vielä hyödynnetty. Kuitenkin koko maa voisi olla 100%:sti omavarainen puhtaan energian suhteen, mikäli otettaisiin käyttöön maan alla olevat äärettömät lämpöenergiavarannot.

Väite on täysin realistinen. Saksalaiset tutkijat totesivat koeporauksisaan jo 80-luvulla, että koko peruskallio on 4–5 km syvyydessä tasaisesti 180–300 asteista kaikkialla. Siis myös täällä Suomessa.

Vastoin yleistä luuloa, ei maalämpövoimalaa tarvitse rakentaa vulkaaniselle alueelle. Lämpöä on kallioperässä joka puolella, kunhan mennään tarpeeksi syvälle.

Maalämpölaitos edullinen rakentaa

On laskettu, että ottamalla käyttöön  pelkästään prosentti saatavilla olevasta energiamäärästä, se riittäisi koko ihmiskunnalle 26 tuhanneksi vuodeksi.

Kovin monimutkaiseen laskentaan kyseisen lämmitysenergian riittävyydesta ei tarvitse ryhtyä. Riittänee vakuuttamaan epäilijän, jos vilkaisee halkaistun maapallon kuvaa, mietiskelee hetken ja tunnustaa tosiasian.

Maailmalla rakennetaan maalämpölaitoksia, jotka toimittavat energiaa kustannustehokkasti ja lähes ilman saasteita. Ne maksavat muutamassa vuodessa itsensä ja toimivat yksinkertaisuutensa vuoksi ilman katkoja ja alasajoja käytännössä loputtomasti.

Ihan ilman takapakkeja ei maalämpövoimaloidenkaan kehitys ole mennyt. Sveitsin Baselissa voimala aiheutti muutama vuosi sitten 3:n  Richterin maanjäristyksen, kun veden ja höyryn kierto ei ollut esteetöntä ja maan uumenissa laajentunut höyry teki tilaa itselleen. Voimala suljettiin ja se maksaa pitkään Baselin kaupungin vaurioituneiden rakennusten korjauksia.

Slovakiassa on parhaillaan valmisteilla ensimmäinen 10 Megavatin maalämpövoimala. Sen kustannusarvio on 30 miljoonaa euroa ja sen odotetaan valmistuvan vuonna 2012.

Saksan Bayerissa porataan myös 8 m tuntivauhdilla  4 km syvyyteen. Laitoksen on laskettu tuottavan 10 Mw tehon ja olevan käyttökunnossa n. 1,5 vuodessa.

Saksalaisten kustannusarvio hakkeelle on 50 miljoonaa euroa.

Ydinvoimaan verrattuna maalämpö on halpaa lystiä: esimerkiksi Olkiluodon rakenteilla oleva maailman suurin ydinvoimala maksaa noin 8 miljardia euroa. Se on nyt maailman 10. kallein rakennushanke. Samalla hinnalla tehtäisiin 200 kappaletta 40 miljoonaa maksavaa maalämpövoimalaitosta.

Näiden 200 maalämpövoimalan yhteisteho olisi 2000 Mw, eli yhden tominnassa olevan ydinreaktorin verran enemmän kuin valmisteilla oleva jättivoimala. Olkiluoto tulee tuottamaan 1600 Mw energiaa.

Geotermisen laitoksen etu ydinvoimalaitokseen ei ole pelkästään hinta. Maalämpölaitokset ovat todella pitkäikäisiä ja toimivat loputtomasti ilman pelkoa polttoaineen lopumisesta. Olkiluodon ydinvoimalan arvioitu käyttöikä lienee 20 vuotta.

Ydinvoimalan hyötysuhde on kutakuinkin sama kuin juhannuskokon käyttö makkaranpaistoon. Esimerkiksi Olkiluodon maailman suurimmasta ydinvoimalasta saadaan 1600 Mw teho sähköä, eli ainoastaan käytettäväksi 1/3 sen tuottamasta kokonaistehosta.  Kaksi kolmannesta saatavasta energiasta menee taivaan tuuliin lauhdevesien käytön myötä.

Mahdollisuus omavaraisuuteen

Geoterminen maalämpö mahdollistaisi Suomen energiaomavaraisuuden. Mahdollisen kriisin sattuessa sattaa ulkomaisen atomivoimalan varaosatoimittajan omistussuhteet ja politiikka muuttua asiakastaan kohtaan hyvästä asiakaspalvelusta aivan muuhun suuntaan.

Maalämpövoimalan poraamisen arvellaan tulevan niin ”kalliiksi”, ettei sitä voida kustannusten takia tehdä. Eri voimaloiden kustannusarviot kuitenkin osoittavat väitteen vääräksi.

Maalämpö on ennen kaikkea ekologisesti kestävää. 300 vuoden kuluttua maalampövoimala on edelleen  elinkaarensa alkutaipaleella ja tuottamassa saasteetonta energiaa ympäristöönsä. Sen ehdoton etu muihin energialähteisiin on yksinkertaisuus. Kuten laulussa sanotaan, ”ikiliikkuja se on”.  Ainakin muihin energialähteisiin verrattuna.

Kuka? Antero Kangas
• Kirjoittaja työskentelee toimistosihteerinä Oulun yliopiston Tietoliikennelaboratoriossa.
• Lisäksi hän toimii vapaana kirjoittajana.
• Kangas on seurannut alan kehitystä vuosikaudet, sillä hän on kiinnostunut taloudellisesta ja henkisestä riippumattomuudesta.

Maalämpövoimalan periaate:

• Maahan porataan 4-5 km syvä lenkki vedelle.

• Kylmää vettä pumpataan porausaukkoon, jonka pohjalla on 200-300 asteinen kuumuus.

• Vesi kuumenee matkalla ja laitoksesta riippuen tulee joko paineella höyrynä tai kuumana vetenä ylös putken toisesta päästä.

• Kuuma höyry voi sellaisenaan pyörittää turbiinia, joka pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria. Jäähtynyt vesi palautetaan kiertoon.

• Kuumasta vedestä otetaan lämpö lämmönvaihtimen avulla turbiinin ja generaattorin toimintaan.

• Edulliseksi järjestelmän tekee se, että maassa oleva lämpöenergia on jo olemassa. Lämpöä ei tarvitse erikseen kehittää polttoaineen avulla.

• Maalämpövoimalan järjestelmässä on suhteellisen vähän kuluvia ja vaihdettavia osia. Se on perustettavissa sinne missä käyttäjät ovat.

• Itsenäisenä sähköntuottajana laitos ei ole riippuvainen valtakunnallisista sähkön hinnan heilahteluista.

• Lisää aiheesta mm. http://thinkgeoenergy.com ja www.geopower-basel.ch

Lähteet linkeissä:

Slovakia http://thinkgeoenergy.com/archives/5448

Sveitsi http://www.geopower-basel.ch/

Chile http://thinkgeoenergy.com/archives/5569

Saksa http://thinkgeoenergy.com/archives/6494

 

Suomi http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_world%27s_most_expensive_single_objects

Lue lisää:

Kommentti: Sähkön hinta ei koskaan ole laskenut – eikä laske

Suomen oma sähköntuotanto ei riitä talven kulutuspiikkiin

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

34 Kommentit

  1. pieni ihminen

    Hieno juttu. Olen kyllä kuullut maalämmöstä jo ajat sitten mutta ollut juurikin siinä ymmärryksessä että ne olisivat niin kalliita että normaalipalkoin ei niitä kannattaisi tehdä. Olettaen että faktat ovat kohdallaan niin en voi enää kuin ihmetellä miksi päättäjät tekevät ydinvoimaloita tai muita vähemmän epäedullisia energialaitoksia.

    Maksaako tässä jotkut energiayhtiöt tms. lahjuksia jonnekin päin että saadaan mahdollisimman vähän omavaraisuutta? Aivan käsittämätöntä tämä joka tapauksessa on.

    Itse olisin sen kannalla että maalämpö jokaiseen omakotitaloon ja asutuskeskuksiin sitten isommat maalämpövoimalaitokset. Mitä tästä voi olla muuta kuin hyötyä rahallisesta ja vielä kaiken lisäksi ympäristöystävällisesti?

    (0)(0)
    • Jos poraajat ottavat 100m-200m reijän poraamisesta nyt 33egee metri niin 4-5km reijän kustannus on varmasti aika kova….

      (0)(0)
  2. http://koti.mbnet.fi/otec/

    ei niin uutta ja ihmeellistä tekniikkaa.

    (0)(0)
  3. Antero Kangas

    Terve!
    Hazuu: Kyllä 33 euroa metri kuulostaa kalliilta, mutta verrattaessa atomivoimalan hintaan Olkiluoto maksaa 13 euroa/sekunti seuraavat 20 vuotta. Sitten olisi vielä ne jätteet… Riippuu laskentatavasta ja mihin suuntaan haluaa kumartaa.
    Knowhow: Totta, ei mitään uutta tekniikkaa ja varsinkaan yhtään ihmeellistä. Siinä se idis onkin.

    (0)(0)
    • Jos tuo 13 euroa/sek. sisältää käyttökustannukset ja suunnitelman mukaiset poistot ja sähkön myynnistä tulee 20 euroa/sek. niin hyvältähän se näyttää.

      (0)(0)
  4. Onhan se vähän kornia kun 2/3 maan alta tuotavasta energiasta onkin lämpöä joka pitää ”hävittää” ja sähköä saadaan se 1/3. Hyötysuhde sen parempi mitä lähemmäs jäätymispistettä saadaan jäähdytettyä.

    (0)(0)
  5. No kuinkas paljon tollainen maksaa Suomessa? Jos omakotitaloon tai kerrostaloon lähtisi sijoittamaan. Ja onko se tässä taloustilanteessa edes taloudellisesti järkevää, vai vaatisiko se verohelpotuksia tms.? Eikö lämpöpumput jo itsessään syö aika paljon sähköä?

    (0)(0)
  6. Jari Tikkanen

    Hyvältähän se kuulostaa, mutta jos tunnustaa tosiasiat kahden kilometrin syvyydessä Pohjois-Karjalassa on vasta +40 asteen lämpötila, ja syvimmissä kulta kaivoksissa 3.9km syvyydessä 60 astetta. Huomaa että paljon syvemmälle pitää porata, konsanaan yhtä syvälle kuin Kuolassa tehty maailman syvin reikä jossa sielläkin taitaa olla vasta 180 astetta onhan se kuitenkin 12km syvä. Ruotsissa on porauksia myös kahteen kilometriin saakka 2km syvyydesä 20-25 astetta. Pyhäjärven kaivos 1,4km syvä ja lämpö noin +27astetta. Pohjolassa ei koskaan tulla näkemään maalampövoimaloita . Kirjoittaja olisi voinut tarkistaa kyseiset tiedot helposti netistä ennen kuin alkoi kirjoittamaan laitosten sopivuudesta pohjolan oloihin. Reikien syvyydet pitää olla kymmenen kilometriä tai enemmän.

    Kuolassa reikää on porattu ilmeisesti vuosikymmen. Pohjois-Karjalan reikä noin kaksi ja puoli kilsaa, kesti 9kk ja hintaa kololle tuli 7miljoonaa euroa ja lämpötila vasta 40 astetta.

    Toki jossakin päin maailmaa matalammilla reijillä päästään varmasti toimiviin laitoksiin. Miksihän niitä ei tehdä tuon enempää, koska kyllä tasainen läpivuoden saatava ilmainen energia luulisi kiinnostavan jokaista sijoittajaa.

    Vielä tuota maanjäristyksestä Baselissa jonka aiheutti ”höyry”. Hieman ihmetyttää koska paine on kova koko ajan syvällä ja ei yksi pieni voimala jaksa aiheuttaa maanjäristyksiä, jotka on tuota luokkaa. Paine on niin kova että onko vesi edes kiehumispisteessä tuossa syvyydessä?. Olisi mukava tietää millä syvyydellä järistysksen keskus oli. Vettä on maaperässä melkein paikassa kuin paikassa ja silti ei maa sen takia juuri räjähtele. Ei ihmisen lisä vesi olisi mikään maanjäristyksen syy.

    (0)(0)
    • Jari: ”Koko peruskallio on 4–5 km syvyydessä tasaisesti 180–300 asteista kaikkialla”. Sun lähteissä ei porattu missään paitsi yhdessä yli neljän kilometrin. Ja voit kyllä varmaan itsekin loogisesti päätellä jotain näistä:

      Pyhäjärvi: 1,4 km -> +27
      Ruotsi: 2 km -> +20-25
      Pohjois-Karjala 2,5 km -> +40
      Kuola 12 km ->

      Lähde: Jari Tikkasen ylempi kommentti
      Yleensäkin nämä uudet energiamuodot alkaa tehdä tulojaan: http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2010/12/huipputehokas_aurinkopaneeli_tuottaa_sahkoa_pimeassakin_2240752.html?origin=rss

      Sitä energiaa kyllä on, osaamistakin on ollu jo kauan aikaa, ja halua käyttää sitä osaamista on.

      (0)(0)
      • Jari Tikkanen

        Hei Jaska.
        En nyt ymmärtänyt, ei minun antamat lukemat tue yhtään vaitettä että peruskallio olisi 180-300 asteista kaikkialla 4-5km syvyydessä. Vaikka minulla ei ole tarjota kuin yksi syvä reikä ja muut on matalampia. Lämpötilan nousu syvällä on aika lineaarista, eikä lämpötila hyppää. Lämpötiloilla on ollut aikaa tasaantua muutama miljoona vuotta. Eikä esim joku jääkausi ei ole jäähdyttänyt maan pintaa erityisen kylmaksi.

        Toki on energiaa, matala lämpöistä energiaa on todella paljon, mutta sen hyödyntäminen on kallista. mutta koko ajan tehdään parannuksia ja kun tavanomaisen energian hinnan noustessa ne tulee ajankohtaiseksi. Aurinko energiaa tullaan lisäämään, samoin tuuli. Merivirroissa nopeudet on pieniä mutta energia sisältö suurta ja tasaista.

        Itselläkin on ilmalämpöpumppu. ihmetteln kuinka jossakin Ukrainassa on paljon samannäköisiä laitteita, mutta niitä käytetään ainoastaan jäähdyttämään kesällä. Aivan kuin niillä ei kannattaisi tehdä lämpöä talvella. Kukaan haastattelemistani ihmisista ei tuntenut lämmitys sanaa kyseisen laitteen kohdalla. Jos energia (Kaasu) on niin halpaa siellä ettei kannata edes ajatella lämmitystä?? Kesällä Ukrainassa meinaa olla jo ongelmia kuuminä päivinä virran riittävyydessä noihin laitteisiiin.

        (0)(0)
  7. Ei kannata alkaa poraamaan. Sillä tuollaisen voimalan lämpötilaeroksi riittää 20 astetta. tämä saadaan kesällä aurinkokeräimellä ja vesistön pohjasta olevasta vedestä hyvin helposti. Talvisin höyrystys saadaan aikuiseksi vesistön pohjassa olevasta lämmöstä ja lauhdutuksesta huoletii pakkanen jo 15 asteen pakkasella tuotanto alkaa.

    Oikein rakennettu toimii kumminkin päin jolloin vain käyttöaine muutetaan lämpötilaerojen mukaan tai käytetään hyväksi paineiden tuomaa korkeampaa kiehumispistettä. Esimerkiksi nestekaasuna tunnettua butaania tai propaania jolloin yhtälö on jossainmäärin vaarallinen mutta olisi höyrystymislämpötiloiltaan aika optimaalinen. Vaihtoehtoisia nestekaasuja on kyllä saatavilla jotka eivät ole vaarallisia ympäristölle saati ihmisille.

    Hintaahan värkeille saadaan jos ei ensin hyödynnetä helpommin saatavaa geotermistäenergiaa. Tällaiseen voimalaan riittää osiksi kaksi höyrystimeksi ja lauhdittimeksi kelpaavaa osaa, hydrauliikka putkea liittimineen turbiini tai mäntämoottori ja nestekaasu. Pieneen laitokseen (50-500W) riittää autosta ilmastoinnin lauhdutin höyrystimeksi ja lauhduttimeksi.

    (0)(0)
  8. Edeltä jäi mös laittamatta vertaus ydinvoimalaan joka artikkelissa oli nostettu esille. On jokseenkin idioottimaista ettei ydinvoimalan lauhdevesiä käytetä kaukolämmön lämittämiseen. Tämähän on estetty eduskuntamme viisaalla päätöksellä. Todellisuudessa ydinvoima on varsin potenttiaalinen energianlähde kun myös lauhdevesien lämpöä aletaan käyttää hyväksi.

    Tosin tämä asia on sellainen joka unohtuu monelta jotka katsovat asioita vain yhdeltä kantilta jotta agendansa saisi tukea.

    Pitemmälle vietynä ydinvoimalan lauhdevesiä voisi hyödyntää myös energiantuotannossa (mikäli lakia lauhdelämmön käytöstä kaukolämmön lämmitykseen ei saada muutettua) tällaisella laitteistolla jolloin ydinvoimalan hyötysuhde nousisi kuten myös kustannustehokkuus molemmilla laitteistoilla. Ei tarvittaisi kalliita porauksia maan uumeniin.

    Kyse on vain halusta ja knowhow:sta joka on ollut meidän käytössä jo 100 vuotta. Jokaiselle energiantuotanto muodolle on oma paikkansa järjestelmässä tietyssä suhteessa kokonaispottiin.

    (0)(0)
    • Jari Tikkanen

      Niin on todella outoa ettei hyödynnetä kaukolämmössä noita lauhdevesiä. myös Haapaveden turvevoimalassa on samoja ongelmia. Ainakin olen kuullut väitteitä ettei se lämpömäärä mahdu mihinkään vaan pitää työntää osa jokeen, kun Haapaveden taajama on niin pieni.

      Muistelen että Fortum olisi ollut valmis kustantamaan osan kaukolämpölinjasta ellei kokonaan, jos olisi ollut tahtoa tehdä voimala Loviisaan. pahus kun en muista tarkempia yksityiskohtia. mutta olisi ainakain hesa saanut paljon kaukolämpöä, ei ilmaiseksi mutta sivutuotteena kuitenkin.

      (0)(0)
      • Haapaveden turvevomalan sähköteho on noin 160 MW eli ns. lauhdelämpöä on noin 300 MW. Valitettavasti tämä lämpö vapautuu vain noin 25C lämpötilassa, ei sillä taloja lämmitetä. Haapajärven tarvitsema kaukolämpöteho on vain muutamia kymmeniä megawatteja. Jos lämpötilataso nostettaisiin esim. tasolle 100C (kaukolämpöverkko), niin voimalan sähköntuotannon hyötysuhde laskisi nykyisestä 40% noin tasolle 25-30%. Muistakaa, että kaikki Suomen lauhdevoimalat on rakennettu tuottamaan sähköä mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella… samoin kaikki ydinvoimalat.

        (0)(0)
  9. HIENOA! Jatkakaa näiden asiallisten ideoiden esittelyä Isomagneetissa!

    Marginaaliset terveysjutut (rokotteista yms) ja Wiki-oletukset voi jättää pois. Ne luovat vastenmielistä imagoa kauppaketjulle.

    (0)(0)
  10. Mielenkiintoinen mahdollisuus tämä maalämpö, mutta rokotteet koskettavat meitä jokaista. Samoin Wiki huijaus jolla haetaan maailmanlaajuista oikeutusta iskeä Iraniin.

    (0)(0)
  11. Antero Kangas

    Tuota… en tiedä miten asian ilmaisisi kauniisti, mutta hyvin suomalainen suhtautumistapa on alkaa ensimmäiseksi todistelemaan miksi jotain asiaa ei voi tehdä. Tässäpä suositeltava evankeliumi noin yleisesti levitettäväksi. Hyvää Uutta Vuotta

    (0)(0)
  12. Kuinka kauan yhtä porareikää voidaan käyttää, ennen kuin sieltä loppuu lämpö ja pitää porata uusi?

    Olkiluoto 3 tulee toimimaan vähintään 60 vuotta.

    (0)(0)
    • Lucy Kallinen

      Leena! Lämpö on etenevää aaltoliikettä ja riittävän syväälle porattu reikä riittää tuottamaan energiaa niin kauan kuin maapallolla on elämää. Saasteettomasti siis. Todellinen vaihtoehto ydinvoimalle. Olkiluodossa on jo nyt sellaiset riskit, että alta pois. Suomi – Pohjolan Japani, hehkutettiin joskus maailmalla kaukonäköisesti. Joku mainitsi, että poraaminen on kallista. Ydinkatastrofin siivoaminen se on kallista, kysykää vaikka japanilaisilta. Sielläkin tiedettiin riskit, kuten meillä höpötetään tiedettävän. Yksi ontelokranaatti mielenhäiriössä olevalta kapiaiselta riittää melkoiseen tuhoon. Ei tarvita edes terroristeja.

      (0)(0)
  13. Olen Leenan kanssa samaa mieltä. Liian epävarmaa, tehotonta ja äärettömän kallista.

    Mitä tulee lauhdevesiin ,kuten täällä mainittiin mm. Haapaveden turvevoimalaitos. Kaukolämpöverkko voisi olla vaihtoehto, mutta sehän taas vaatisi olemassaolevan verkoston laajentamista, eli käytännössä tarkoittaisi kiinteistöjen pakkoliittymistä myös vanhojen kiinteistöjen osalta. Uuden rakennuskannan varaan ei olisi mieltä lähteä toteutamaan. Varsinkin, kun voimayhtiöillä on tapana hinnoitella lauhdevetensä niin korkealle, että liiketaloudellisesti sitä ei kannata ostaa.

    Näissä visioissa on ollut mm. kasvihuoneita, kalankasvatuslaitoksia ym. sijoitettuna lähelle, mutta sellainen ei taida toteutua, kun lauhdeveden hinnoittelu on mitä on.

    (0)(0)
  14. Lisään vielä, että lauhdevellä ei tienekään pystytä toteutamaan kaukolämpöä, ehkä kalankasvatusaltaiden sulanapysymiseen lauhdeveden lämpö juuri riittäisi.

    (0)(0)
  15. ”Itsenäisenä sähköntuottajana laitos ei ole riippuvainen valtakunnallisista sähkön hinnan heilahteluista”

    Mitähän tässä yritetään sanoa? Sähkön myyntihintaa vai mitä?

    (0)(0)
    • Lucy Kallinen

      Jos poraat reiän maahan ja saat sieltä sähköksi muutettavaa lämpöenergiaa, olet itsenäinen etkä riippuvainen energiayhtiön osakkeiden pörssikurssien hintaan aiheuttamasta muutoksesta. Aika selkeetä. Voit olla itsenäinen pienessä mittakaavassa mökkiläisenä tai isossa mittakaavassa valtiona.

      (0)(0)
  16. On selkeetä, kun vaan ymmärtäisi miten pörssissä olevan sähköenergiayhtiön osakkeen noteerausheitot vaikuttavat yhtiön myymien tuotteiden loppuhintaan? Osakkeen arvo ja sähkön hinta ovat kuulkaas sen verran monimutkaisia asioita.

    Jos sieltä reiästä nyt saadaan lämpöä niin paljon, että voitaisiin tuottaa sähköä sekä laitoksen omaan käyttöön ja ehkä vähän jäisi myyntiinkin, niin ollaan kuitenkin markknahinnan armoilla. Ei tuottamastasi sähköstä kukaan maksa enempää kuin mitä markkinat sääntelee. Paitsi yhteiskunnan tuella toteutettu siirtotariffi. Sellaiset hinta-automaatit eivät ole pysyviä, joten niiden varaan ei kannata investoida.

    Ok-asujankin maalämpölaitteisto vaatii ulkopuolista sähköenergiaa, joten se siitä itsenäisyydestä.

    (0)(0)
    • Lucy Kallinen

      ”Se siitä itsenäisyydesta” Aivan oikein, mutta vain niin kauan kun maasta saatavasta energiasta ei saada osaa muutettua oman sähköpumpun pyörittämiseen. Se ei vaadi korkeaa teknologiaa, hieman kekseliäisyyttä vain . Jopa normaali ilmalämpöpumppu kuluttaessaan yhden kilowatin sähköä, tuottaa n 5 kw lämmitysenergiaa. Jospa siitä otettaisiin esimerkiksi vain yhden kw lämmitysenergiaa ja loppu saadaankin muutettua sähköksi tai ylipäätään energiaksi, joka pyörittääkin pumppua – tai vaikka mekaaniseksi turbiiniksi. Itsenäinen ilmalämpöpumppu olisi se. Maalämpöhommiin sama systeemi.

      (0)(0)
      • Tuo teoria kuulostaa enemmän ikiliikkujalta. No hyvä, sellaista ei tosin ole vielä keksitty. Mihin tehohäviö unohtui?

        Mitä tulee tavallisen kodin ilmalämpöpumppuun, niin en vastusta niiden ostamista. Itse en hanki vaikka onkin suorasähkölämmitys. Niiden hyösuhde on esittämäsi esimerkin tapaan korkea silloin, kun lämpöä ei juurikaan tarvita, eli n. +10 asteen ulkolämpötilalla. Sitten, kun lämpöä todella tarvitaan eli talvipakkasilla, niiden hyötysuhde laskee nopeasti. Samoin niiden kuluttamasta energiasta menee osa ulkoyksikön sulana pitämiseen.

        (0)(0)
        • ”Tuo teoria kuulostaa enemmän ikiliikkujalta. No hyvä, sellaista ei tosin ole vielä keksitty. Mihin tehohäviö unohtui?”

          Mielleyhtymäsi on väärä. ”Ikiliikkuja” viittaa johonkin sellaiseen, joka kykenee liikkumaan (periaatteessa) ikuisesti ilman ulkopuolista energian syöttöä. Maalämmön tapauksessa järjestelmään tietenkin syötetään energiaa maasta tulevan lämmön muodossa. Yli oman sähköntarpeensa sähköä tuottavia maalämpövoimaloita on maailmassa toki paljonkin, ja niihin myös viitataan yllä olevassa artikkelissa. Ajattele asiaa näin: jos kerran maailmassa on olemassa maalämpövoimaloita, jotka tuottavat sähköä, miksi samalla periaattteella toimivasta voimalasta voisi erottaa osan lämmöstä käytettäväksi suoraan lämmitykseen. Syy siihen, miksi asuintaloissa käytettävissä maalämpöjärjestelmissä ei tuoteta sähköä on se, että tällaisissa pieneen lämpötilaeroon perustuvissa laitteissa ei ole onnistuttu kehittämään (ainakaan kaupalliselle asteelle) kustannustehokasta prosessia. Mitään fysikaalista syytä ei siis kuitenkaan ole, miksei näin toimivia laitteita voisi koti- ja muuhun pienkäyttöön ilmestyä.

          (0)(0)
          • Mielenkiintoista keskustelua. Perusasiat eivät tosin ole aivan hanskassa.

            Ademeion:
            ”Syy siihen, miksi asuintaloissa käytettävissä maalämpöjärjestelmissä ei tuoteta sähköä on se, että tällaisissa pieneen lämpötilaeroon perustuvissa laitteissa ei ole onnistuttu kehittämään (ainakaan kaupalliselle asteelle) kustannustehokasta prosessia. Mitään fysikaalista syytä ei siis kuitenkaan ole, miksei näin toimivia laitteita voisi koti- ja muuhun pienkäyttöön ilmestyä.”

            Maalämpöjärjestelmissähän lämpökaivon, tai ulkoilman lämpötila on ALHAISEMPI kuin kohde jota sillä lämmitetään. Lämmön siirtäminen kylmästä lämpimämpään vaatii ulkopuolista energiaa. Sillä ei voi tuottaa sähköä. Vai ymmärsinkö nyt jotain väärin?

            Lämpöähän sinänsä on ympäristössä vaikka kuinka paljon, mutta se ei riitä. Jos sillä halutaan tehdä jotain hyödyllistä, esim. sähköä, tarvitaan LÄMPÖTILAERO. Kun lämpö virtaa kuumasta kylmään ja väliin laitetaan lämpövoimakone, saadaan lämpö muutettua liike-energiaksi ja edelleen sähköksi.

            (0)(0)
    • Heppu terve! Eihän se, että myisi sähköä markkinahintaan omasta tuotantolaitoksesta, haittaisi mitään. Se, että sitä joutuu aina itse ostamaan mihin hintaan tahansa, se haittaa. Tuolla pääsisi kivempaan tilanteeseen.

      (0)(0)
      • Joo..ei tietenkään haittaa, jos markkinahinta ylittää tuotantokustannukset. Mutta jos ei, niin sitten menee tappiolle. Sähkökauppaa käydään NordPoolissa Spot -kauppana, joten hinta vaihtelee tosi paljon.

        Lisäksi sähkön markkinahinta määräytyy kunkin hetken kalleimman tarvittavan varavoimalaitoksen rajakustannuksen mukaan.

        (0)(0)
        • Lucy Kallinen

          Se, että sitä energia alettaisiinkin ottaa suurempia määriä tuolta alapuoleltamme, saattaisi romahduttaa energiakuplan ja menisi maailman pikku pörssisedillä sormi suuhun. Tosiasiassa mailmassa ei ole puutetta energiasta. Maan alla sitä on rajattomasti. Höpinä poraamisen kalleudesta palvele niitä jotka ovat sidoksissa nykyisiin energialähteisiin. Kukaan ei puhu ydinsaasteiden hautaamisen kalleudesta, vaikka samalla vaivalla porattaisiin läpi peruskallion. Onhan niitä erilaisia lähteitä ja tuohan on vain yksi mahdollisuus, mutta ylivoimaisesti riittoisin. Silläaikaa kun suomessa tätä tyrmätään mahdottomana ja ”kalliina” muualla mailmassa niitä nousee kiihtyvällä vauhdilla. Täällä ei tule kalliiksi rakentaa mailman kahdeksanneksi kalleinta rakennushanketta. Ymmärrän miksi suomea kutsutaan maailmalla sarvikuonojen maaksi.

          (0)(0)
  17. Anteeksi nyt rouva Kallinen, mutta en usko noihin kustannusarvioihin. Ei 50 miljoonalla eurolla rakenneta tuollaista. Siitä tulee leikkivoimala, jos tuolla kustannusarviolla mennään. Tällainen voimala on samaa sarjaa kuin tuulivoimalapuistot. Merkitys on säätövoima, siis marginaalinen.

    Viittausta pörsseihin en ymmärrä. Suomessakin on monta teollisuus -tai muuta laitosta, jotka voisivat olla pörssissä. Pörssissä taas on yhtiöitä, jotka voisivat olla ihan hyvin pörssin ulkopuolellakin.

    (0)(0)
  18. Lucy Kallinen

    Tottakai yhdestä sellaisesta tulee leikkivoimala, jos vertaa rakenteilla olevaan maailman suurimpaan ja kalleimpaan ydinvoimalaan, siis Olkiluoto 3:een. Kaikkihan ovat siihen verrattuna
    Kun niitä rakennetaan pari sataa, toki saadaan kustannukset yhtä kalliiksi kuin Olkiruoto,.Tehoa vain tulee käytettäväksi paljon enemmän – saasteetonta siis. Ja valmiiksi kolmessa vuodessa kaikki. Ei kuten maailmalla jo hilpeyttä herättävä Iisakin kirkko. Jätteiden sijoitusongelmaa ei kuitenkaan ole ja lastenlapsillakin on turvallinen elinympäristö. Sitäpaitsi niitä voisi rakentaa oman maan työttömillä, ei ylikansallisella yhtiöllä.

    (0)(0)
  19. Ehkä vihreä työministeri tai joku Itsenäisyyspuolueen vaaliehdokas ottaa kantaa työttömien käyttämiseen. Vielä ehtii ennen vaaleja ja neljän vuoden päästä on jo uudet. Jos tällä teemalla ei pääse Arkadianmäelle, niin ei sitten millään.

    Epäilen vaan, että voimaloiden rakentaminen on sen verran extra -puuhaa, että ei tule mitään, jos ei käytetä alan yhtiöitä ja niitä, joilla osaamista on. Sitten uskon onnistumiseen, jos vastaavaksi työnjohtajaksi palkataan Timo Harjakainen.

    Tosin toi kolmen vuoden rakennusaika taitaa olla hiukkasen optimistinen. Sanotaan nyt heti, että sellaset kuusi vuotta menee, vähintään. Entä sitten, kun lämpöä ei löydetäkään ja on porattu 10 km? Silloin tilanteen voi pelastaa vain Harjakainen, laitetaan virman piikkiin!

    (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*