"Mitä yleisempi valhe, sitä suurempi kohu syntyy totuuden puhumisesta. Ihmiset eivät suuttuneet siitä, että planeettamme on pallo, vaan siitä, ettei maa ollutkaan litteä. Kun sukupolvi toisensa jälkeen kiedotaan valheiden hienovaraiseen verkkoon, totuus näyttää kansan silmissä naurettavalta ja sen puhujat mielipuolilta."

Dresden James

Atomin ytimen muodostavia mikroskooppisia hiukkasia ovat esimerkiksi protonit, neutronit ja positiivista ydintä kiertävät elektronit.

Elektrofotoni – pieni suuri tekijä

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 5,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Atomin ytimen muodostavia mikroskooppisia hiukkasia ovat esimerkiksi protonit, neutronit ja positiivista ydintä kiertävät elektronit.

Fotoni eli valokvantti eli säteilykvantti on sähkömagneettisen säteilyn massaton ja varaukseton välittäjähiukkanen (mittabosoni), jolla on sekä aaltoliikkeen että hiukkasten ominaisuuksia. Fotoni syntyy esimerkiksi atomin tai molekyylin energiatilan muuttuessa kuten virityksen lauetessa eli emissiossa. Koska fotoni on varaukseton ja massaton, sitä ei oikeastaan ole olemassakaan mutta silti se toimii sähkömagneettisen voiman välittäjänä.

Kaikki sähkömagneettinen säteily, radioaallot, infrapuna- ja ultraviolettivalo sekä röntgen- ja gammasäteily koostuvat fotoneista. Fotonien kuljettama energia ja liikemäärä ovat verrannollisia säteilyn taajuuteen.

Hiukkassysteemejä ovat atomit, molekyylit ja kiteet. Atomien ja molekyylien energiarakenteen määräävät kvanttifysiikan aineaaltoilmiöt. Atomien elektronitila säätelee rakennetta: minkälaisena atomit esiintyvät tietyssä lämpötilassa ja paineessa: kiteinä, nesteenä vai kaasuna.

Vasta viime vuosikymmeninä on tullut mahdolliseksi osoittaa, että atomeissa esiintyy korkeasti viritettyjä elektronitiloja. Viritettyjä atomeja kutsutaan planetaarisiksi atomeiksi.

Säteily on yksi energian ilmenemismuoto. Atomit säteilevät valoa tietyille atomille ominaisilla aallonpituuksilla. Aallonpituudet riippuvat atomin elektronirakenteesta. Tämän energialuonteensa perusteella säteilyllä on ”kyky tehdä työtä”. Kun säteilykvantti kohtaa, fotoni, kohtaa biologisen kudoksen, fotoni joko jatkaa matkaansa muuttumattomana tai kokee erilaisia vuorovaikutuksia biologisen kudoksen molekyylien atomien kanssa. Prosessia voidaan mitata kuvailmaisimien avulla.

Fotonit, jotka läpäisevät kudoksen ilman vuorovaikutuksia muodostavat pääosan kuvadetektorilla havaituista säteilykvanteista. Väliaineessa, kudoksessa vuorovaikutuksia kokevat fotonit siirtävät säteilyn energiaa (E) väliaineeseen. Siirtynyt energia on säteilyannos kuten esimerkiksi röntgenlaitteessa, sädehoidoissa tai auringonvalossa.

Kvanttimekaniikkaan perustuen ollaan myös kehittämässä kokonaan uudentyyppistä kvantti-informaatioteknologiaa, jossa tiedon tallentaminen ja prosessointi perustuu elektronitilojen vaiheinformaation tallentamiseen ja lukemiseen. Näin kvanttimekaniikka on siirtymässä fyysikkojen työpöydältä elektroniikkasuunnittelijoiden työkaluksi.

Lähteet:

http://new.korotkov.org/

KYS http://www.sadeturvapaivat.fi/file.php?422

JYU https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18910/URN_NBN_fi_jyu-200809045711.pdf?sequence=1

Kvanttifysiikan ilmiömaailma  http://www.lce.hut.fi/teaching/S-114.1327/opetusmoniste/KM_Luku1.pdf

Oulu http://cc.oulu.fi/~tf/tiedostot/pub/esittely/vanha/partonimateria.pdf 

UTU http://www.physics.utu.fi/opiskelu/opetusohjelma/harjosastot/zeeman.pdf

NU Journal  http://nujournal.net/choice.html

kuka:  http://www.kirlian.org/gdvresearch/korotkov/index1.html

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*