Taloustieteilijä Simon Wilsonin mukaan [1]Kreikan ei tulisi alistua yksityisten pankkien velkaorjaksi. Ryöstetty maa voi päästä takaisin jaloilleen vain kieltäytymällä maksamasta valtionvelkaa.
Mises Institutionin julkaisuun kirjoittava Wilson ei suinkaan ole Syriza-krapulaa poteva sosialisti vaan Itävallan koulukunnan värejä kantava talousliberaali. Toisin kuin esimerkiksi Suomen oikeisto, Wilson pitää kuitenkin Kreikan julkista velkataakkaa rikollisena ja maan kasvun kannalta tappavana.
Wilsonin mukaan julkista velkaa ei voi verrata yksityiseen. Siinä missä yksityinen velka on kahden osapuolen välinen sopimus, jonka toteutuminen on heidän vastuullaan, sitoo julkinen velka myös ihmisiä, joilla ei ole ollut mitään tekemistä velkaantumisen kanssa.
Kun valtio velkaantuu, riippuu velan takaisinmaksu nykyisissä olosuhteissa käytännössä kokonaan yksityisen sektorin suoriutumisesta. Valtio itse tuottaa vain murto-osan tuloista, joilla velkaa lyhennetään. Näin yksityiset yrittäjät ja kotitaloudet joutuvat vastuuseen poliitikkojen päätöksistä sekä velan takaisinmaksusta.
Mitä vaarallisempaan velkaverkkoon poliitikot sotkeutuvat, sitä raskaampi on kansalaisten vero- ja leikkaustaakka. Valtionvelka on tulonsiirtoa yrityksiltä ja kotitalouksilta yksityisille pankeille. Pankeille velka ja korkomaksut ovat voittoa, joten niiden tavoitteena on lainata julkiselle sektorille enemmän ja enemmän rahaa.
Wilsonin mukaan valtionvelka on vapaan markkinatalouden irvikuva ja talousrikollisuutta, joka rampauttaa yrittäjyyden. Kreikan tulisikin haistattaa velkojille pitkät ja antaa pankkien kärsiä riskilainojensa kipeät seuraukset. Päätös pakottaisi myös tulevaisuuden kreikkalaiset hallitukset luomaan uuden rahajärjestelmän, joka loisi hyvinvointia itsenäisen reaalitalouden eikä ulkomaisen velan pohjalle.
[2]
Heinäkuussa uutisoimme [3], että esimerkiksi amerikkalainen taloustutkija Paul Craig Roberts ei kuitenkaan usko, että Kreikan vasemmistohallituksella on selkärankaa tehdä radikaaleja päätöksiä. Kreikka tulee pysymään eurossa ja tottelemaan pankkeja.
Robertsin mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF onkin tehnyt kaikkensa, ettei Kreikka lähtisi tavoittelemaan taloudellista itsenäisyyttä. IMF on valinnut aiempaa pehmeämmän linjan, mikä on syönyt terän Kreikan hallituksen pankki- ja EU-vastaisesta vasemmistopopulistisesta retoriikasta.
Kuten tiistain lakkoaiheisessa artikkelissa [4] todettiin, perustuu koko valtionvelka- ja alijäämäkeskustelu nurinkuriselle logiikalle. Valtion ylijäämää tavoitteleva talouspolitiikka merkitsee sitä, että kansalaisia on aina verotettava enemmän kuin valtio kuluttaa. Tämä johtaa siihen, että kansalaisten on velkaannuttava yksityisille pankeille entistä enemmän, jotta valtiolla on jotain josta verottaa.
Tappava velkakierre on valmis ja tulevaisuuden kriisien siemen kylvetty.
Lue myös: Argentiinalaisten neuvo Kreikalle: ”Vedotkaa maksukyvyttömyyteen!” [5]