- Magneettimedia - https://magneettimedia.com -

Dresdenin terroripommitukset oli holokausti

Elben kruunuksi kutsutun saksalaiskaupungin – Dresdenin terroripommituksista on kulunut 76 vuotta. Tämä joukkotuho muodostaa ainoan holokaustin, mitä toisen maailmansodan aikana tapahtui. Tämä sotarikos ei kuitenkaan ole tiettyjen asiantuntijoiden mukaan “sotarikos”, sillä toisen maailmansodan aikana ei ollut voimassa ilmapommituksia käsittelevää valtioiden välistä sopimusta. Mutta, koska on olemassa sellainen kuin kirjoittamaton lainsäädäntö, jonka mukaan Dresdenin syyttömien siviilien joukkomurha oli todellakin sotarikos. Se oli ihmismielen mustimpia hetkiä maailmanhistoriassa. 

[1]
Runneltu Dresden.

Johdannoksi

Millainen on “juutalaisholokaustin” ja Dresdenin holokaustin moraalinen vertailu? Juutalaisen elokuvateollisuuden [2], Hollywood mukaan, kansallissosialistit pyrkivät tuhoamaan juutalaisen väestöryhmän, jopa niin perusteellisesti että ketään näistä ei olisi jäänyt henkiin. Kuitenkaan  juutalaistenjoukkotuhosta ei ole mitään vahvempaa todistusaineistoa kuin fantasiakirjallisuus ja fiktiiviset elokuvat, ei niin muodoin holokaustia juutalaisten osalta voida tarkastella moraalisena vertailuna. Niin … koska sitä ei ollut [3]

Dresdenin oasalta tilanne on toinen. 

Välillisesti ajatellen tästä yhdestä maailmanhistorian pahimmista verilöylyistä, joka jo kaikilla barbarian mittareilla hipoo huippulukemia, oli vastuussa “mahtava demokraattinen valtiomies”, Winston Churchill, joka sionistien käskyläisenä ja sionistien painostamana oli päättäneet hävittää puolustuskyvyttömän Dresdenin maan tasalle mattopommituksilla. Nämä terroripommitukset tapahtuivat helmikuun 13. 1945 (Parker 2018). 

Se, että Churchill oli sionistien ja juutalaiseliitin painostama selittyy jo sillä, että myös toinen maailmansota [4] oli juutalaiseliitin aikaansaannos. Sionistien ja juutalaiseliitin valtarakenteet olivat jo valmiina Euroopassa ja Yhdysvalloissa ennen toisen maailmansodan alkamista. Siten liittovaltioiden sotapolitiikkaan vaikuttivat ratkaisevasti juutalaistoimijat, kuten opetusneuvos, res. majuri Erkki Hautamäen kirjoittamasta kirjasta Suomi myrskyn silmässä, voidaan päätellä.

Tuolloin pommikoneiden muodostelmat lensivät yli kaupungin kahtena aaltona, iltakymmeneltä ja uudestaan puolen yön jälkeen. Kaupunki tuhoutui tehokkaasti ja väistämättä. Rakennusten luhistumisen ohella pommitus sai aikaan ennalta hyvin tiedetyn ja tarkoitetun tulimyrskyn, jonka yli 1 000 asteen pätsi surmasi myös pommisuojiin hakeutuneita asukkaita ja pakolaisia. Lukemattomat tukehtuivat häkään ja savukaasuihin (Parker 2018). 

Liittoutuneiden käsittämättömän julmat pommitukset polttivat elävältä uhreja Frankfurtissa, Hampurissa, Münchenissä, Kasselissa, Würtzburgissä, Darmstadtissa, Pforzheimissä sekä etenkin Dresdenissä. Tätä voidaan pitää kaikkien aikojen kansanmurhana ja pahuuden aikaansaannoksena. Voidaan täsmentää, että Dresdeniin, Hiroshimaan ja Nagasakiin kohdistuneet liittoutuneiden pommitukset olivat pahuudessaan ja julmuudessaan vertaansa vailla, vaikka näitä hirmutekoja väärä historiankirjoitus edelleen puolustelee. 

[5]

Dresdenistä muodostui suuri krematorio 

Tulimyrsky syntyy tuhannet pienempien tulien muodostavat yhteisvaikutuksesta suurpaloksi. Tässä palamisen reaktiossa suuri määrä happea reagoi tulen kanssa, mikä synnyttää keinotekoisen tornadon.  Tuulen tielle altistuneet ihmiset paloivat liekkimeressä korttelien pituuksilla ja maan alta suojaa etsineet puolestaan tukehtuivat usein, kun ilma imaisi kaiken hapen kasvattamaan tulta. Ihmisiä kuoli ilmeisesti myös valkohehkuun, joka on niin kuumaa, että se voi sulattaa ihmislihan (Parker 2018). 

[6]

Dresden ei ollut sotilaallinen kohde 

Huomionarvoista on, että Dresdenillä ei ollut mitään sotilaallista arvoa, kaupungin pääasialliset tuotannon haarat olivat savukkeet ja posliiniastiat. Tämä ennätyksellisen tehokas joukkomurha oli poliittinen, ja sionistit eli liittoutuneet pyrkivät Dresdenin terroripommituksilla antamaan Saksalle kostoiskun, joka sotilassotastrategisesti oli täysin turha operaatio, sillä tuolloin Saksa oli jo lyöty sotilaallisesti. Esitetty on, että  Dresdenin pommitukset olisivat alun perin suunniteltu tehtäväksi ennen Jaltan konferenssia, joka pidettiin 4-11 helmikuuta 1945. Täten Churchill olisi halunnut valttikortin eli angloamerikkalaisen tuhoamisen iskulla, jolla olisi ollut “vaikutusta” Staliniin, Euroopan uudelleen jakoa ajatellen. Mutta huonon sään ansiosta Dresdenin pommitukset siirtyivät Jaltan kokouksen jälkeen (Parker 2018).  

Tästä huolimatta Churshill janosi viattomien saksalaisten verta, ja vaati, että isku joka tapauksessa tehtäisiin Saksan siviiliväestön ”hämmentämiseksi” linjojen takana, ja niin tapahtui (Parker 2018). 

Katteetonta turvallisuutta 

Laskiaistiistaina helmikuun 13. päivänä 1945 kaupunkiin oli saapunut pakolaistulva, joka oli paennut Neuvostoliiton armeijaa. Tämä pakolaisaalto kasvatti kaupungin väestön yli miljoonaan. 

14 tunnin mattopommituksissa kaupunki muuttui raunioiksi, ja noin kolmasosa sen asukkaista – mahdollisesti jopa puoli miljoonaa ihmistä – menehtyi kaikkien aikojen hirvittävimmässä joukkomurhassa (Parker 2018).  

Viattomien siviilien joukkoteurastus 

Laskiaistiistaina [7] helmikuun 13. Päivänä 1945 kaupunkiin Neuvostoliiton armeijaa pakeneva pakolaistulva kasvatti kaupungin väestön yli miljoonaan. 

Virallisen historian tiedon mukaan on arvioitu pommituksien ja niitä seuranneiden tulipalojen vaatineen 25 000 – 40 000 ihmisen hengen. Kuitenkin tuolla lukumäärällä tarkoitettiin vain tunnistettuja uhreja, joten todellinen menehtyneiden [8] määrä on ollut lähempänä puolta miljoonaa, olihan kaupunkiin myös sulloutunut yli miljoona ihmistä. 

Pommittaminen ei yksistään riittänyt: 

”Koneet lensivät matalalla kaupungin yllä tulittaen kaikkea liikkuvaa, mukaan lukien pelastusajoneuvoja, jotka kiirehtivät paikalle pelastamaan eloonjääneitä. Yksi isku kohdistettiin Elbe-joen rannoille, missä ihmiset olivat värjötelleen yön aikana.” 

Sveitsin kansalainen kuvaili käyntiään Dresdenissä kaksi viikkoa iskujen jälkeen: ”Näin irronneita käsiä ja jalkoja, silvottuja ruumiita ja poikki menneitä päitä, jotka olivat vierineet sinne tänne. Joissain paikoissa ruumiita oli vielä niin paljon, että minun piti raivata tieni niiden läpi, jotten olisi tallannut käsiin ja jalkoihin.” 

[9]
Winston Churchill.

Churchill, joka vastasi Dresdenin verilöylystä oli todellakin hirviö, ja hänet vielä aateloitiin “ansioistaan ihmiskunnan puolustajana”. 

Markku Juutinen 

Lähteet 

Islam Radio: Kätketty tyrannia – Harold Rosenthal – Radio Islam (islam-radio.net) [2] 

The Auschwitz ”Gas Chamber” Illusion | CODOH [3] 

Benjamin Freedman – Juutalaisten ylivallan kannattajista pois loikannut – Radio Islam (islam-radio.net) [4]  

George T. Parker (26.2.2018). Dresden: A REAL Holocaust | Racial Idealism (wordpress.com) [7] 

Dresdenin pommitusten muisto riivaa ja jakaa saksalaisia | Yle Uutiset | yle.fi [8] 

https://yle.fi/uutiset/3-5317725 [8]